Suoraan sisältöön

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys korkeimman hallinto-oikeuden 100-vuotisjuhlaseminaarissa 31.8.2018 - Suomen tasavallan presidentti

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 31.8.2018

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys korkeimman hallinto-oikeuden 100-vuotisjuhlaseminaarissa 31.8.2018

Kuva: KHO / Risto Silvola
Kuva: KHO / Risto Silvola

Suomi elää satavuotisjuhlien aikaa. Viime vuonna juhlistimme satavuotiasta kansakuntamme. Kuluvana vuonna juhlistamme monen suomalaisen instituution sadan vuoden taivalta. Tänään on toisen Suomen ylimmän tuomioistuimen, korkeimman hallinto-oikeuden päivä.

Kun korkein hallinto-oikeus sata vuotta sitten aloitti toimintansa, oli sisällissodan aseet juuri laskettu ja yhteiskunta kaikkea muuta kuin yhtenäinen. Sodasta - joka repi poliittisia ja yhteiskunnallisia jakolinjoja nuoreen, vastaitsenäistyneeseen kansakuntaamme – kuitenkin päästiin kuitenkin sovintoon ja yhteiskunnan rakentamiseen. Siihen tarvittiin viisaita päätöksiä ja viisaita tekoja.

Vaikka Suomi olikin nuori kansakunta, juurettomia me emme olleet. Kansallistunto oli vahva. Samoin usko kansanvaltaan, demokratiaan. Valtiollisia instituutioita oli rakennettu jo autonomian ajalta. Näiden pohjalle saattoi jälleenrakentaminen alkaa.

Sodan jälkeen eduskunta jatkoi tärkeiden lakien, kuten torpparilain, säätämistä. Toukokuussa 1918 Suomeen saatiin yhtenäinen hallitus. Valtionpäämiesinstituutio syntyi P.E. Svinhufvudin tultua ensimmäiseksi valtionhoitajaksi. Vallan kolmijakoa täydensi ylimpien tuomioistuinten, korkeimman hallinto-oikeuden ja korkeimman oikeuden perustaminen. Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettiin 22. päivänä heinäkuuta 1918. Itsenäinen Suomi oli saanut itsenäiset ja riippumattomat ylimmät tuomioistuimet. 

Näin täyttyi sekin, jo autonomian ajalta haikailtu toive, saada maahamme senaatin toimeenpanovallasta riippumaton hallintotuomioistuin.

Monen vaiheen jälkeen, kun vielä sisällissodan myötä nousseet periaatteelliset näkemyserot tuomareiden riippumattomuudesta ja sen takeista oli eduskunnassa saatu ratkaistua, saattoi korkein hallinto-oikeus vihdoin aloittaa toimintansa ja pitää ensimmäisen istuntonsa 2. päivä syyskuuta 1918.

* * *

”On vaadittava, että julkisissa toimissa olevat tekevät tehtävänsä niin, että jokainen kansalainen tuntee nauttivansa laillista oikeusturvaa, ja valtion toimenpiteillä sekä vapaalla kansalaistoiminnalla on rakennettava valtiollista ja yhteiskunnallista eheyttä, joka tuo lujuutta myös ulospäin. […] Tulevain sukupolvien hyväksi.” 

Näiden sanojen takana on korkeimman hallinto-oikeuden asemaan ja historiaan kovin merkittävästi vaikuttanut valtiomies, K.J. Ståhlberg. Hän lausui ne eduskunnalle heinäkuussa 1919 ryhtyessään hoitamaan tasavallan presidentin virkaa, vain muutama päivä tasavaltalaisen hallitusmuodon tultua vahvistetuksi.

Näitä sanoja me olemme läpi itsenäisyytemme noudattaneet ja tarkoin vaalineet: Oikeudentunto. Eheys. Lujuus.

Tänään, liki sata vuotta myöhemmin, Suomi on yksi maailman vakaimmista ja vapaimmista yhteiskunnista. Sanotaan, että meillä on maailman paras hallinto ja riippumattomin oikeuslaitos. Demokraattiselle arvopohjalle luodut kansalliset instituutiot – kuten korkein hallinto-oikeus yhtenä oikeusvaltion peruspilarina – ovat osaltaan mahdollistaneet kaiken sen, mitä Suomi on tänään ja mistä meidät maailmalla tunnetaan, ja mistä me tunnustusta saamme.

Maailman mittakaavassa Suomessa on myös kovin turvallista asua ja elää. Turvallisuus ei ole yksinomaan turvallisuuden tunnetta itsenäisyyden puolesta, siis ulkonaista lujuutta. Turvallisuus on myös arkista turvallisuutta, jokaisen turvallisuuden tunnetta siitä, että asiat tulevat lainmukaisesti hoidetuksi, jos kaltoin kohdellaan. Turvallisuuden tunnetta siitä, että on osallinen tässä yhteiskunnassa eikä jää ulkopuolelle. Turvallisuuden tunnetta siitä, että tulee kohdelluksi tasa-arvoisesti.

Korkeimmalla hallinto-oikeudella on aivan ensiarvoisen merkittävä tehtävä ylläpitää oikeusturvaa, kansakunnan eheyttä, turvallisuutta ja lujuutta: Oikeusvaltion peruspilarina riippumattomasti ja puolueettomasti taata jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Korkeimmalla hallinto-oikeudella on myös aivan erityinen tehtävänsä lainkäytöllään valvoa, että viranomaiset noudattavat lakia kaikessa virkatoiminnassaan koskipa asia lapsen huostaanottoa, koulukyydin saamista, yrityksen verotusta, ympäristölupaa, ulkomaalaisasiaa tai mitä tahansa muuta hallintolainkäytössä käsiteltävistä niin moninaisista asioista. Yhteiskunnallisten suhdanteiden muutokset tai yhteiskunnallinen kehitys eivät ole vuosisadan saatossa korkeinta hallinto-oikeutta tässä tehtävässään horjuttaneet.

Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreessa 100-vuotisjuhlakirjassa otsikoidaankin varsin osuvasti: ”Mikään inhimillinen ei ole tälle tuomioistuimelle vierasta”. Se kertoo paljon korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

* * *

We need to strengthen multilateral cooperation and the institutions. A crumbling of the rules-based international order would be a real threat to our wellbeing and security. Only by respecting the international rules, we can respond to the common and global questions concerning the destiny of humanity – such as climate change or respect for human rights. 

Tuota sääntöpohjaista maailmanjärjestystä myös korkein hallinto-oikeus vaalii kansainvälisiä normeja ja ihmisoikeusnormeja soveltaessaan. Meillä kaikilla on omalla tavallamme vastuuta vakaasta ja vapaasta, oikeudenmukaisesta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnastamme ja koko ihmiskunnasta. Vastuuta ja tehtävää, joka kantaa myös tuleville sukupolville.

Arvoisa korkeimman hallinto-oikeuden väki, hyvät kuulijat, 

Näillä sanoilla toivotan lämpimät onnittelut satavuotiaalle korkeimmalle hallinto-oikeudelle!

Tulosta
Tämä dokumentti

Päivitetty 31.8.2018

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi