Suoraan sisältöön

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Uuden lastensairaalan avajaisissa 6.9.2018 - Suomen tasavallan presidentti

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 6.9.2018

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Uuden lastensairaalan avajaisissa 6.9.2018

Presidentti Niiinistö puhui Uuden lastensairaalan avajaisissa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niiinistö puhui Uuden lastensairaalan avajaisissa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Hyvät kuulijat,

Lapsen sairaus ja kärsimys koskettavat syvemmältä kuin mikään muu tuntemus. Lapsen toipuminen taas keventää mieltä enemmän kuin mikään toinen ilosanoma.

Suomalaisten mieliin vuosisadoiksi on painunut Helene Schjerfbeckin maalaus ”Toipilas”, joka kuvaa sairasta lasta kädessään vihreää versova toivon oksa tuoden siten esiin tuon tunnelatautuman molemmat puolet.

Tänään, näissä tiloissa ei voi olla tuntematta, miten toivo versoaa.

Entiset uudet, nyt vanhat lasten sairaalat, Lastenklinikka ja Lastenlinna avattiin tälle alueelle lähes tasan seitsemänkymmentä vuotta sitten. Suomi oli tuolloin hyvin toisenlainen. Sodasta oli selvitty, mutta se oli tapahtunut suurin uhrauksin ja kaikesta oli pulaa. Lapsikuolleisuus oli suurta, terveidenhuolto, ravitsemus ja lääkitys olivat puutteellista. Uudet sairaalat loivat kaiken tämän keskellä perustaa lasten terveydenhuollolle ja lastenlääkärien koulutukselle. Lasten sairaalat toivat toivoa tulevaisuuteen.

Lapsissa on tulevaisuutemme. Suomi on vuosikymmenten saatossa kehittänyt lasten ja heidän vanhempiensa tueksi osin omintakeisiakin järjestelmiä, joista on muualla mallia otettu. Neuvolat, äitiyspakkaus, vanhempainvapaat ja päivähoito ovat luonnollinen, mutta myös välttämätön osa lapsiperheiden elämää. 

Hyvää on saatu aikaan; lasten hyvinvointi on meillä maailman kärkiluokkaa. Imeväiskuolleisuus täällä on maailman kolmanneksi pienintä. Suomi on mittausten mukaan maailman parhaita maita olla äiti. Kaikki tämä on vaikuttanut myös siihen, että olemme nousseet maailman vakaimmaksi maaksi.

Sanotaan: missä on tahtoa, siellä on tie. Se että olemme täällä tänään, on monien yksittäisten ihmisten valtaisan tahdon tulos. Uuden lastensairaalan avajaiset ovat vasta alku toiminnalle, mutta samalla päätepiste työlle, jota uuden sairaalan saamiseksi on tehty.

Ennen tätä avajaishetkeä on kulunut vuosia vaikuttamistyöhön, päätöksiin, keräyksiin, viestintään, suunnitteluun ja rakennustöihin. Ennen minua puhunut, lastenlääkäri ja toimialajohtaja Jari Petäjä on ollut hankkeen keskeinen edistäjä HUS:ssa. Uutisointi tilojen huonosta kunnosta ja omat kokemukset sairaalasta vaikuttivat espoolaiseen asianajajaan Tuomas Ahoon. Jotain piti tehdä. Aho ja Petäjä löysivät toisensa. Hyvin pian mukaan tuli myös Anne Berner, joka antoi hankkeelle kasvot ja äänen. Joukko laajeni ja unelma kasvoi. Perustettiin tukiyhdistys ja sovittiin yhteistyöstä HUS:n ja valtion kanssa.

Monilla auttajilla oli omakohtaisia kokemuksia lastensairaalasta. Itsekin potilaana ollut 18-vuotias Anna Rukko keräsi tekemillään koruilla mittavan lahjoituksen sairaalalle. Useille sairaalan puutteelliset tilat olivat tulleet tutuksi, kun oma tai tutun lapsi oli ollut hoidettavana.

Kansalaiskeräyksen tuotto, lähes 39 miljoonaa euroa on valtava summa. Moni antoi aikaansa ja osaamistaan hankkeen käyttöön. Kaikkiaan yli miljoona suomalaista osallistui keräykseen sairaalan rakentamiseksi.

Yksityisen rahan kerääminen lasten sairaalalle aiheutti aluksi paljon keskustelua. 

Lastensairaala ei ollut julkisen sektorin arvioissa kaikkien kiireellisin hanke. Mutta kun yksityinen aloite syntyi, se eteni hyvin yhdessä erittäin vahvan julkisen panostuksen kanssa.

Ei pidä kyseenalaistaa julkisen sektorin asemaa hyvinvointimme takaajana, mutta ei ole liioin aihetta kyseenalaistaa yksityistä avunannon tahtoa.

Helsingin Sanomissa kirjoitettiin syksyllä 1940, että ”maan lastensairaalatarve on entistä kireämpi. Vaasaa pohjoisempana ei ole ainoatakaan lastenlääkäriä”. Uutta lastensairaalaa perusteltiin tuolloin erityisesti lastenlääkärien koulutuksella.

Koulutus ja tutkimus ovat myös nyt keskeinen osa toimintaa. Uusi lastensairaala ei keskity pelkästään sairaudenhoitoon vaan myös asiantuntemuksen, hoitomuotojen ja hoidon kehittämiseen.

Osaava ja motivoitunut henkilökunta on terveydenhuollossa keskeisessä roolissa. Huippuosaaminen syntyy sitoutuneiden ihmisten toimimisessa yhdessä. Uuden lastensairaalan toiminnassa on nimenomaan kyse taitavien ja sitoutuneiden ihmisten yhteistyöstä tärkeän päämäärän eteen.

Hoitohenkilökunta sai paljon hyvää palautetta myös silloin kun vanhojen tilojen toimivuutta on kritisoitu. Annettu hoito on ollut valitsevissa oloissa parasta mahdollista. Te arvoisat hoitotyön ammattilaiset, olette tärkeä toivon tae. Tämän sairaalan syntyvaiheet ovat osoittaneet kuinka laajaa on arvostus ja kiitollisuuden tunne työtänne kohtaan.

Uusi lastensairaala ei ole yksin. Monet sairaalamme hoitavat ja tekevät parhaansa lapsipotilaiden eteen. Uuden lastensairaalan tärkein tehtävä on huolehtia kaikista vaativimman erikoissairaanhoidon saatavuudesta ja laadusta. Uusi lastensairaala on koko Suomen sairaala, se palvelee kaikkia, jotka hoitoa tarvitsevat.

Vaikka hoito olisi kuinka hyvää ja henkilökunta ammattitaitoista, tarvitsevat ja kaipaavat pienet potilaat vanhempiaan. Vanhempien läsnäolo on myös hoidon laatuun vaikuttava asia. Uudessa lastensairaalassa perhe saa olla yhdessä. Vanhemmat voivat olla mukana kaikissa tiloissa ja toiminnoissa ympäri vuorokauden. Sairaus ei eristä, vaan yhdistää.

Lapsen kuuleminen näkyy sairaalan sisätiloissa. Kokonaisuus henkii muumi-filosofiaa teemojen mukaan. Sairaalan pohjakerroksista noustaan luontoaiheiden kera meren alta rantaan ja ylöspäin kohti avaruutta – ja kaikkea tätä kerrotaan muumikielellä ja kuvilla.

”Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi, että niiden jälkeen saataisiin auringonnousu” näin on joskus tuuminut muumipappa. Että huonoa seuraisi hyvä, että pienet potilaat heräisivät auringonnousuun. Sitä me kaikki sydämestämme toivomme.

Toivotan sairaalalle kaikkea hyvää, me kunnioitamme teitä.

Kuvia Flickrissä

Tulosta
Tämä dokumentti

Päivitetty 6.9.2018

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi