Satakunnan kansa/helmikuu 1998
"Kehitys tapahtuu usein ristiriitojen tiedostamisen kautta"
Presidentti Martti Ahtisaari on pohtinut paljon aktivistinuorten toimintaa. Hänen mielestään kansanvaltaisella yhteiskunnalla on keinoja estää ristiriitojen syveneminen. - Nuorison ympäristöherkkyys on tärkeää, mutta kansanvallan on toimittava niin, että muutoksia ajetaan laillisesti.- On lähdettävä siitä, että mielenosoituksiin osallistuvat nuoret luottavat perusoikeuksien, kuten mielipiteen esittämisvapauden, koskemattomuuteen. Presidentin mielestä liikehdinnän uhkaa yhteiskunnalle ei tulisi liioitella.
Ahtisaari toivoo, että tarhaiskut olisivat nyt ohi. Hän toivoo myös elinkeinonharjoittajien ja eläinsuojelijoiden välistä vuoropuhelua. Satakunnan Kansalle myöntämässään haastattelussa presidentti käsittelee myös politiikasta vieraantumista ja väitettyä mediavaltaa. Hän uudistaa esityksensä media-asiamiehestä.
Teksti: Tapio Metsä
Kuva: Antti Suominen
Yhdeksi kansakunnan huolenaiheeksi on noussut yleistyvä vieraantuminen poliittisesta toiminnasta. Eduskunnassa toteutetaan tänä keväänä kampanja nuorten kiinnostuksen lisäämiseksi politiikkaan.
Kysymys on askarruttanut myös presidenttiä. Hän kuitenkin epäilee, ettei kiinnostusta yhteisiin asioihin voi olennaisesti lisätä kampanjoilla ja käännytystyöllä. - Olennaista on itse poliittisen toiminnan sisältö sekä mielekkäiden osallistumistapojen kehittäminen.
Internet-sukupolvi
hakee paikkaansa
- Internet-sukupolvi hakee nyt omaa paikkaansa yhteiskunnassa.
- Kun mietimme suhtautumistamme eri puolilla maata tapahtuviin pienimuotoisiin mielenosoituksiin, on lähdettävä siitä, että nämä nuoret luottavat suomalaisen yhteiskunnan perusoikeuksien, kuten mielipiteen vapauden koskemattomuuteen. Ei tulisi liioitella tällaisen liikehdinnän uhkaa yhteiskunnalle.
Presidentin mielestä poliittisten puolueiden on joka tapauksessa mietittävä toimintaansa. - En usko, että nuoret ovat vieraantuneita yhteiskunnan
ongelmista. Hehän kokevat ne erittäin konkreettisesti.
- Voi olla, että nyt on käynnistynyt hyvin vaativa murros, joka koettelee perinteisiä demokraattisia tottumuksiamme. Suunta on silti selvä: oikeudenmukaisempaan ja vapautta arvostavaan yhteiskuntaan.
- Myös julkisella sanalla on tässä oma roolinsa. Yhteiset asiat olisi kyettävä esittämään niin, että ne ymmärretään.
Vanhoihin
kysymyksiin
on vastattu
Presidentin mielestä on kyllä eräitä ymmärrettäviä syitäkin siihen, että ihmisten poliittinen tai ay-poliittinen aktiivisuus on laimentunut.
- Lähes kaikki ne suuret tavoitteet, jotka puolueet ja ay-liike itselleen asettivat vuosisadan alussa, on nyt jo saavutettu. Vanhoihin kysymyksiin on vastattu.
- Puolueiden näkemyksetkin ovat lähentyneet toisiaan. Ja kun on laajapohjaisia hallituskoalitioita, puolueille on senkin vuoksi profiloitumisvaikeuksia. Myös valtiontalouden vähäinen liikkumavara on kieltämättä lisännyt rajoitteita.
- Vuosisadan jälleen vaihtuessa on uusien ratkaisujen etsimisen aika. Avainasioita ovat, miten työn riittävyys ja ympäristönsuojelu sekä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ratkaistaan muuttuneissa oloissa.
- Tässä tilanteessa jatkuva eettisen varmuuden etsintä on ymmärrettävää.
Tietoyhteiskunnasta
saatava hyötyä
kaikille
Presidentin näkemyksen mukaan Suomi on siirtynyt tiedon valtatielle. Ahtisaari sanoo puhuneensa tuhannelle opiskelijalle Moskovan yliopistossa viime marraskuussa Suomesta maailman johtavana tietoyhteiskuntana.
- Tämä on huikea näkymä. Toivon kuitenkin, että emme tuijota vain tietoyhteiskunnan välineisiin, vaan yhä enemmän sisältöön. - Tavoite tässä täytyy asettaa rohkeasti korkealle: kaikkien kansalaisten mahdollisuus hyötyä tästä muutoksesta.
Riittääkö
Julkisen sanan
neuvosto?
Viime aikoina on jälleen puhuttu paljon julkisen sanan "uhreista" ja esitetty mm. suurempia vahingonkorvauksia, jotka esittäjien käsityksen mukaan nostaisivat julkaisukynnystä.
Presidentti toteaa pohtineensa viime vuosina tätä asiaa eri yhteyksissä.
- Kysymys ei ole taloudellisista rangaistuksista vaan arvokeskustelusta, siitä, miten media ja yhteiskunta pystyvät vastaamaan mediakritiikkiin.
- Olen ollut huolissani lehtien lukemisaktiivisuuden laskusta yleensä. Pidän tärkeänä, että maamme vahva lehdistö tältäkin osin kestäisi kovenevassa mediakilpailussa.
- Olen myös ollut huolissani politiikan arvostuksen heiveröisyydestä. Tähän liittyy poliittinen julkisuus, sen pelisäännöt ja sanoisinko armottomuus.
- En voi hyväksyä sitä, että mediassa ei korjata asiavirheitä riittävän huolellisesti.
- Julkisen sanan neuvosto hoitaa tonttiaan, mutta kysyn vieläkin, riittääkö se? En usko, että nykykehitys palvelee median omaakaan etua pitkän päälle. - Ehdotukseni media-asiamiehistä tähtäsi siihen, että emme joutuisi juristien armoille. Media-asiamies olisi esittämässäni mallissa lehden ja lukijakunnan yhteyshenkilö.
- Huomasin juuri The Guardian -lehden perustaneen tämäntapaisen asiamiestoimen.
- Median avoimuutta toivon lisättäväksi, kuten olen esittänyt.
Yhteiskunnalla
säätelykeinot
On pelätty, että ns. aktivistinuorten toiminta ja yhteenotot poliisin kanssa voisivat synnyttää suomalaiseen yhteiskuntaan vielä syvemmän ristiriidan siinä, mitä vaikutuskeinoja käytetään.
- Tiedämme, että ristiriitoja esiintyy jopa siinä määrin, että kehitys tapahtuu usein niiden tiedostamisen kautta.
- Kansanvaltaisessa yhteiskunnassa ovat kuitenkin säätelykeinot, joilla ristiriitojen syveneminen estetään. Poliisilta edellytetään harkintakykyä menettelytapojensa ja valtuuksiensa käyttämisessä.
- Suomi ajautui itsenäisyytensä alussa sisällissotaan. Käytän tätä käsitettä tuosta murhenäytelmästä, koska se ei nähdäkseni tee vääryyttä kenellekään. Vuoden 1918 tilanne on äärimmäinen esimerkki tilanteesta, jossa sisäiset ja ulkoiset seikat nujersivat kansanvaltaiset ristiriitojen ratkaisumahdollisuudet.
- Ympäristöasiat ovat suurimpia haasteita tulevaisuudessa. Nuorison herkkyys näille asioille on tärkeää.
- Toisaalta kansanvallan on toimittava niin, että yhteiskunnan muutoksia ajetaan laillisesti. Pieni vähemmistö on ryhtynyt käyttämään laittomia keinoja.
- Tällä viittaan erityisesti turkistarhoihin tehtyihin iskuihin. Toivon, että ne ovat nyt ohi.
- Ympäristö- ja eläinsuojelukysymykset ovat Suomen kaltaiselle maalle aina tärkeitä. Toivon, että vuoropuheluun osallistuisivat ne, joiden elinkeinosta on kyse, sekä ympäristö- ja eläinsuojelijat.