Helsingin Sanomat
5.6.1999
Ulkomaat - Lauantaina 5. kesäkuuta 1999
Ahtisaari
oli valmis menemään Belgradiin vaikka yksin
Rauhansuunnitelman
luonnos syntyi lennolla Hollannista kolme viikkoa
sitten
KÖLN-Lentokoneessa
matkalle takaisin Suomeen Hollannista 15. toukokuuta
presidentti Martti Ahtisaari luonnosteli lehtiöön
tekstiä.
Ahtisaari oli silloin
ollut runsaan viikon mukana Yhdysvaltain ja Venäjän
neuvotteluissa rauhanohjelmasta Jugoslavialle.
"Laitappas
alkuun, että International Peace Plan",
Ahtisaari sanoi avustajalleen Matti Kalliokoskelle,
joka kirjoitti sanelusta muistiin kansainvälisen
rauhanohjelman luonnoksen.
Luonnoksen pohjana oli
Yhdysvaltain ja Venäjän neuvotteluissa syntynyt
aineisto.
Kaksiliuskainen
ohjelma
Tuloksena oli
kaksiliuskainen ohjelma, jonka yksityiskohdista
väännettiin kättä Ahtisaaren neuvotteluissa
Yhdysvaltain varaulkoministeri Strobe Talbottin ja
Venäjän Balkanin-erikoislähettilään Viktor
Tshernomyrdinin kanssa seuraavat kolme viikkoa.
Torstaina Jugoslavian
presidentti Slobodan Milosevic hyväksyi
rauhanohjelman, joka oli oleelliselta
sisällöltään hyvin samanlainen kuin ensimmäinen
luonnos, sanovat Ahtisaari ja hänen avustajansa.
"Neuvotteleujen
myötä kehittyi ajatus paperista, jossa olisi
selkeästi sanottu kaikki yksityiskohdat, jotka
tarvitaan, jotta pommitus keskeytyisi", sanoi
Ahtisaari lentokoneessa torstaina, matkalla
Jugoslavian pääkaupungista Belgradista Kölniin.
Rauhanohjelmassa
hahmotellaan Kosovon jällenrakentaminen,
itsemääräämiseen tähtäävä hallinto,
pakolaisten paluu ja poliisin kouluttaminen. Tämä
tapahtuu Naton ympärille rakennettujen
kansainvälisten joukkojen valvoessa tapahtumia ja
kaikkien serbijoukkojen vetäydyttyä Kosovosta.
Poikkeuksellista
tunnustusta
Perillä Kölnissä
katujen varsille pysähtyneet kaupunkilaiset
taputtivat Ahtisaarelle ja jopa toimittajat
puhkesivat aploodeihin tiedotustilaisuudessa, joka ei
ole kovin tavallista.
"Minusta se vain
osoitti ennen kaikkea, kuinka paljon ihmiset
toivoivat rauhaa", Ahtisaari sanoi.
Ahtisaaren mukaan
onnistuminen Jugoslavian rauhanneuvotteluissa ja
huhtikuinen kieltäytyminen presidenttiehdokkuudesta
sosiaalidemokraattien esivaaleissa eivät hänen
mielessään kytkeydy toisiinsa.
"Ei millään
lailla, sillä minä olin tehnyt sen päätöksen. Ei
kukaan voi sanoa, että tässä yritetään vaikuttaa
kotimaassa", hän sanoi.
Ahtisaari uskoo, että
häntä pyydettiin mukaan Jugoslavian neuvotteluihin
paljolti hänen henkilönsä vuoksi. Kokemus
neuvottelijana painoi enemmän kuin Suomen heinäkuun
alussa käynnistyvä puolivuotiskausi EU:n
puheenjohtajamaana.
Ahtisaaren nimi nousi
esille Washingtonissa
Ahtisaaren nimi
otettiin esille keskusteluissa, joita Tshernomyrdin
kävi Washingtonissa 4. toukokuuta.
Siinä vaiheessa
Jugoslaviaa oli pommitettu jo vajaat puolitoista
kuukautta. Lännessä arvosteltiin ilmaiskuja
poliittisesti tehottomiksi mutta ei pystytty sopimaan
maasodasta. Kosovosta oli virrannut jo pitkälti yli
puoli miljoonaa albaanipakolaista naapurimaihin.
Yksi tärkeä askel
kohti neuvotteluja otettiin hieman aiemmin, kun
Venäjän presidentti Boris Jeltsin nimitti
Tshernomyrdinin erityislähettilääkseen Balkanille.
Sitä ennen Venäjän
hallituksen edustajien lausunnoissa oli uhattu
länttä laajalla välirikolla Jugoslavian sodan
vuoksi. Moskovassa oli puuhattu valtioliittoakin
Jugoslavian kanssa.
Sävy muuttui, kun
Tshernomyrdin teki ensimmäisen neljästä matkastaan
Belgradiin. Hän matkusti seuraavaksi Bonnniin
kertomaan neuvottelujen kulusta.
Länsimaat kutsuivat
hänen neuvotteluyritystään myönteiseksi, joskin
tuloksettomaksi.
Ahtisaaren nimi nousi
esille, kun Tshernomyrdin ja Yhdysvaltain polittinen
johto keskustelivat Jugoslaviasta Washingtonissa.
"He miettivät,
että tarvitaan kolmas, joka voisi Tshernomyrdinin
kanssa tehdä matkaa Belgradiin. Tshernomyrdin
nimenomaan toivoi sitä", Ahtisaari kertoi.
Schröder antoi
110 prosentin tuen
Talbott soitti
Ahtisaarelle seuraavana päivänä ja pyysi häntä
mukaan neuvotteluihin.
Seuraavana päivänä
tuli soitto Tshernomyrdiniltä, jonka aikana hän
sanoi, että Ahtisaaren "leppoisat päivät ovat
ohi" ja kertoi sekä omasta että presidentti
Boris Jeltsinin tuesta Ahtisaarelle.
Vielä saman päivän
iltana Ahtisaari sai Saksan liittokanslerilta Gerhard
Schröderiltä kutsun saapua seuraavana päivänä
illalliselle Bremeniin. Kutsu aiheutti julkisuudessa
paljon hämmästelyä, kun sen aihetta yritettiin
arvailla.
Kutsu saapui, kun
Ahtisaarella itsellään oli illallisvieraita.
Tilanne muuttui sekasortoiseksi, kun hän ja hänen
avustajansa joutuivat jatkuvasti puhelimeen
illallisen kuluessa, Ahtisaari kertoi.
Matka Hannoveriin 7.
toukokuuta oli hänen mukaansa menestys.
"Briiffasin Schröderiä ja hän antoi 110
prosentin tuen. Se oli hemmetin hyvä kaksi ja puoli
tuntinen. Silloin opin oikeastaan tuntemaan
Schröderin", Ahtisaari kertoi.
Illallisen jälkeen
Ahtisaaren osallistuminen Jugoslavian
rauhansuunnitelman laatimiseen alkoi tulla yleiseen
tietoon.
Tehtävärajat eivät
olleet julkisuudessa heti selvät. Ruotsin entinen
pääministeri Carl Bildt ja Slovakian ulkoministeri
Eduard Kukan toimivat samaan aikaan YK:n
pääsihteerin nimittäminä Kosovon
erityislähettiläinä.
Bildtin toimenkuva
oli muuttunut
Ahtisaari on
kiistänyt Bildtin tavoin, että heidän
tehtävärajauksessaan piilisi kiistaa. Bildtin
toimenkuva on joka tapauksessa muuttunut siitä,
miksi Annan sen alunperin määritteli. Annanin
mukaan Bildtin tehtävänä oli neuvotella rauhasta,
mutta sittemmin hänen toimekseen on ilmoitettu
keskittyminen koko Balkanin alueeseen.
Ahtisaaren
neuvottelutehtävä lähti käyntiin, kun hän tapasi
Talbottin ja Tshernomyrdinin erikseen Helsingissä
12. ja 13. toukokuut. Tapaamiset jättivät
toivomisen varaa.
"Tajusin, että
ei mennä eteenpäin elleivät kaikki kokoonnu samaan
aikaan", sanoi Ahtisaari. Muuten vaarana oli
tilanne, jossa kukin epäili toisen tekevän
sopimuksia toisen selän takana.
Yhteisiä
"kolmikantakokouksia" ehti olla yhteensä
neljä ennen Ahtisaaren ja Tshernomyrdinin matkaa
Belgradiin. Ensin kokoonnuttiin Helsingissä 18.
toukokuuta. Moskovan kokoukset seurasivat 20. ja 26.
toukokuuta. Viimeinen kokouspaikka oli Bonn kesäkuun
alkaessa.
Jokaisessa kokouksessa
neuvottelut venyivät niin pitkiksi, että vieraat
jäivät yli yön. Bonnin tapaaminen viivästytti
matkaa Belgradiin useilla tunneilla, kun viimeisistä
sanamuodoista väännettiin kättä aamuneljään ja
tauon jälkeen iltapäivään asti.
Venäjä toi painetta
neuvotteluihin levittämällä tietoa, että matka
Belgradiin oli peruuntumassa.
Painetta
neuvotteluisa
Ahtisaari kiistää,
että kolmikantaneuvottelut olisivat koskaan olleet
lähelläkään katkeamispistettä.
Sitä paitsi,
Venäjän lisäksi Ahtisaari on itsekin tuonut
neuvotteluihin painetta tiedotusvälineiden kautta.
Viime viikonvaihteessa uutiskanava CNN:lle ja
brittilehti Financial Timesille annetuissa
haastatteluissa Ahtisaari sanoi, että hän oli
menossa keskiviikkona Belgradiin. Samalla hän
"tietoisesti demppasi" matkaan liittyviä
odotuksia.
Venäläiset eivät
olleet perumassa Belgradin-matkaansa, koska "he
tiesivät, että minä lähden siinä tapauksessa
yksin", Ahtisaari sanoi.
Hän ehti
neuvottelujen kuluessa kertoa myös, että Suomi ei
lähetä joukkoja Kosovoon ellei Nato ole
valvontajoukkojen ytimessä.
"Näitä joukkoja
tarvitaan mahdollisimman turvallisen
työsklentely-ympäristön luomiseen", hän
sanoi.
Tshernomyrdin tuki
johdonmukaisesti neuvottelutulosta
Ahtisaari sanoi
hyödyntäneensä neuvotteluissa kokemustaan YK:n
rauhanturvaoperaatioista, muun muassa kiistassa Naton
osuudesta.
"Pyrin
tietoisesti epäpolitisoimaan kysymystä siitä,
mitä sotilaallisella läsnäololla saadaan
aikaan", hän sanoi. Hänen mukaansa joukon
täytyy toimia turvallisuutta luovana, ja ilman Naton
läsnäoloa albaanipakolaiset eivät palaa.
Ahtisaari painotti
kuitenkin, että Tshernomyrdin tuki johdonmukaisesti
neuvottelutulosta.
"Moskovan
tapaamisen jälkeen syntyi mielikuva, että Moskova
oli yhtä kiinnostunut kuin me löytämään
rauhanomaisen ratkaisun", Ahtisaari sanoi.
Sen vuoksi oli lopulta
mahdollista, että Ahtisaari ja Tshernomyrdin
matkustivat yhdessä Belgradiin ja esittivät
Jugoslavian presidentille Slobodan Milosevicille
yhteisen paperin hyväksyttäväksi tai
hylättäväksi.
Keskiviikko-illan
tapaamisessa, kuultuaan Ahtisaarelta
rauhansuunnitelman sisällön, Milosevic kysyi, voiko
yksityiskohdista neuvotella.
Ahtisaari vastasi,
että seuraava ehdotus on huonompi.
Milosevic nojasi
taaksepäin tuolissaan. Neuvottelijat aavistivat,
että hän oli hyväksymässä suunnitelman.
Niin myös kävi
torstaina. Ahtisaarella oli Kölnissä edessään
aploodeja ja kansainvälistä suitsutusta.
KARI HUHTA / Helsingin
Sanomat
