-Totta ihmeessä kasarmimiljöössä yli
kaksikymmentävuotiaaksi asumisella on ollut vaikutuksensa. Poikasena
kasvaessani olin kaiken aikaa tekemisissä varusmiesten ja
henkilökunnan kanssa; mm. koulutieni kulki Kuopiossa harjoituskentän
kautta. Perusmyönteisyyteni armeijaan on jo näiltä ajoilta,
muistelee tasavallan presidentti kasarmilapsuuttaan ja kertoo aikomuksestaan
upseerin uralle:
-Valitsin palvelukseen astuessani vielä hyvin huolella koulutushaaran.
Kysyin, missä saisi parhaan yleiskoulutuksen, jos harkitsee upseerin uraa
ja silloin minulle vastattiin: krh-komppaniassa.
Minulle sattui vielä harvinaisen hyviä upseereita esimiehikseni, mm.
Raimo Viita ja Pekka Rautakoura.
Toimitus toteaa, että tämä toive on nyt sitten tavallaan toteutunut ylipäällikön eli "valtakunnan ykkösupseerin" tehtävässä.
- Mutkan kautta osittain, presidentti naurahtaa.
Mikä on keskeisintä ylipäällikön tehtävässä?
-Minusta keskeisintä on se, että puolustusvoimien piirissä
tunnetaan ylipäällikön kiinnostus heidän
työtään kohtaan sekä tiedetään, että
ylipäällikkö varmasti antaa oman tukensa puolustusvoimien
kehitystyölle. Ylipäälliköllä on mahdollisuus
vaikuttaa myös omalta osaltaan maanpuolustusmyönteisyyteen, mikä
meillä on hyvin korkea. Mitään hallinnonhaaraa ei
kansalaismielipiteissä kannateta niin voimaperäisesti kuin
puolustusvoimia.
-Ylipäällikön tehtävänä on myös
pitää itsensä ajan tasalla puolustusvoimien
kehitystyöstä. Olen tämän vuoden aikana saanut tutustua
kaikkiin puolustushaaroihin ja kyllä minulle on muodostunut hyvin
myönteinen kuva vallitsevasta tilanteesta.
Martti Ahtisaari oli Namibiassa tavallaan siellä olleitten YK-joukkojen ylipäällikkönä ja teki vaikean päätöksen Etelä-Afrikan joukkojen käytöstä alkuvaiheessa.
-Kyse oli siitä, miten minä pystyisin eliminoimaan mahdollisen
ylettömän joukkojen käytön. Etelä-Afrikkahan
olisi vetänyt joukkonsa tukikohdistaan joka tapauksessa. Heidän
käytöksensä meni kuitenkin liiallisuuksiin. Sissien ja Etelä-
Afrikan hallituksen välit olivat siinä tilanteessa niin tulehtuneet,
että kohtuus sodankäynnissä unohtui. Minusta siinä
menetettiin liikaa ihmishenkiä. Kaikkein suurin vaara oli kuitenkin se,
että siellä olisi syntynyt täysi sota, joka olisi levinnyt rajan
toiselle puolelle Angolaan. Päätös joukkojen rajoitetusta
lähdöstä tukikohdista piti tehdä. Olimme siitä
komentajieni ja poliittisten neuvonantajieni kanssa yksimielisiä. Jos
operaatio haluttiin pelastaa, ei siinä vaihtoehtoja ollut.
-Jos pelisäännöt ovat olemassa, pitää toimia niiden
mukaan, Tosin tiesin jo silloin, että asiasta tulee minulle
henkilökohtaisesti hankaluuksia aika pitkäksi aikaa. Ensimmäinen
kuukausi oli aika röykytystä ja työtä vuorotta. Kun ihmiset
nyt kysyvät minulta, onko täällä kotimaassa kovia paineita,
minä vastaan, että te ette oikeastaan paineista tiedä
yhtään mitään.
Presidenttiehdokas Ahtisaari totesi vaalikampanjansa aikana, että hän mahdollisen kriisin aikana pitäisi ylipäällikkyyden itsellään.
-Minä uskon ja toivon, ettei kuusivuotisen toimintakauteni aikana
ylipäällikön johdettavia kriisejä tulekaan. Jos niitä
kuitenkin syntyy, lähden siitä, että ylipäällikön
täytyy kantaa vastuu silloinkin, kun ongelmia syntyy.
-Julkisuudessa on syntynyt väärä käsitys
johtamistyylistäni. Olen pitänyt itseäni varsin demokraattisena
johtajana. Mieluummin johdan ihmisten ja työyhteisön kautta.
-Mitä puolustusvoimien kehittämiseen tulee, luotan siihen, että
puolustusvoimien johto on ammattitaitoisissa käsissä. Uskon,
että viime aikoina tehdyt nimitykset ovat olleet hyviä ja että
ne hyvissä ajoin tehtyinä ovat edesauttaneet muutosta
myönteisesti.
-Tuskin presidentin tarvitsee puolustusvoimien kehittämiseen puuttua. Olen
jo ennen nykyistä tehtävääni kiinnittänyt huomiota
siihen, miten hyvä henkilöstön koulutusjärjestelmä
puolustusvoimissa on. Olen mielihyvällä havainnut myös sen,
miten henkilöstön arviointijärjestelmä on kehitetty hyvin
pitkälle verrattuna muuhun valtionhallintoon.
-En ole myöskään puuttunut yhteenkään puolustusvoimien
nimitykseen. Olen monta kertaa kysynyt esittelijältä,
puolustusvoimain komentajalta, mikä jonkun henkilön tausta on, ja
saanut välittömästi hyvän selonteon. Yhteistyö on
ollut hyvää amiraali Klenbergin kanssa ja uskon sen jatkuvan
samanlaisena kenraali Hägglundin kanssa.
-Minusta nämä Saksasta tehdyt hankinnat ovat erinomainen osoitus
siitä, miten saadaan hyvää ja käyttökelpoista
materiaalia edullisesti. Minua hämmästyttää keskustelu
siitä, että tämä ei olisi ollut järkevä hankinta.
Jos varustus olisi pitänyt ostaa maailmanmarkkinahintaan, ei valmius olisi
vastaavassa määrin kohonnut.
Presidentin mielestä on katsottava, ettei nyt ajauduta sellaiseen
tilanteeseen, jossa infrastruktuuriin tehdyt investoinnit alkavat rapistua.
Toisaalta talouskasvun alkaminen ei suinkaan tarkoita sitä, että
määrärahat automaattisesti kohoaisivat, vaan koko
valtionhallinnossa pitäisi saada vielä 16 miljardia
lisäsäästöjä vuoteen 2 000 mennessä. Asiasta
vallitsee presidentin mukaan aikamoinen yksimielisyys.
Uusi puolustusvoimain komentaja kenraali Hägglund pitää tässä samassa lehdessä julkaistavassa haastattelussa WEU:n tarkkailijan statusta tässä vaiheessa Suomelle loogisena ja tarkoituksenmukaisena ratkaisuna.
-Puolustusvoimien päätehtävään on tullut jo ajat sitten
uusi ulottuvuus, joka liittyy kansainväliseen yhteistyöhön ja
rauhanturvaamiseen. Uskon, että sillä sektorilla tulee olemaan
entistä enemmän tehtäviä, joihin meidän tulisi
osallistua.
-Rauhankumppanuudessa lähdimme vahvistamaan laajemminkin
rauhanturvakyvykkyyttä Euroopassa ja maailmassa. Minä jos kukaan olen
nähnyt, mikä ero on koulutetulla ja ensi kertaa asialla olevalla
rauhanturvajoukolla. Hyvin koulutettu joukko selviää kouluttamatonta
paremmin hengissä.
-Jäsenyys Natossa tai WEU:ssa ei ole ajankohtainen, mutta olisi aivan
luonnollista harkita NACC:n tarkkailijajäsenyyden jälkeen
tarkkailijan asemaa WEU:ssa.
Presidentin mielestä joudumme ensi vuoden aikana aloittamaan valmistautumisen vuoden 1996 unionikonferenssiin ja siinä yhteydessä meidän täytyy aloittaa valmistelut laajasta turvallisuuspoliittisesta selvitystyöstä.
-Asiassa on kaksi ulottuvuutta. Ensin katsotaan yleisesti tilannetta ja sitten arvioidaan, miten se vaikuttaa konkreettisesti puolustusvoimien tehtäviin ja resursseihin.
6.12. tulee kuluneeksi 75-vuotta siitä, kun itsenäisyyspäivää vietettiin ensimmäisen kerran. Näkyykö se tänä vuonna jotenkin erityisesti Linnan juhlissa?
-No, tuntuu siltä kuin joka vuosi olisi jokin erityinen juhlavuosi. Olen kuitenkin halunnut tänä vuonna kutsua Linnaan kaikki elossaolevat Mannerheim-ristin ritarit puolisoineen. Se on minun kunnianosoitukseni heille ja heidän kauttaan kaikille niille, jotka tätä maata ovat puolustaneet ansiokkaasti.
Presidentin valtaoikeuksista käydyssäkeskustelussa Ahtisaari on halunnut pitää ylimpien virkamiesten, mm. upseerien, nimitysoikeuden itsellään. Presidentillä on myös selkeät viestit "omille upseereilleen".
- Upseerit voivat luottaa siihen, että minä hyvin sympaattisesti koetan
tukea puolustusvoimien kaikinpuolista kehittämistyötä ja olen
siinä aktiivisesti mukana omassa roolissani.
Toivotan upseerikunnalle kaikkea hyvää ja toivon, että
perusturvallisuus myös upseerikunnan elämässä voidaan
taloudellisista vaikeuksista huolimatta turvata.