MARTTI AHTISAAREN ANTAMA HAASTATTELU M & M-LEHDELLE



M&M: Mitkä olivat vaikutelmanne Netec-tietoliikennemessuista?

Presidentti Ahtisaari: "Minua ilahdutti, että niin moni yritys oli liikkeellä. Tietotekniikka-asioissa ja tietoliikenneasioissa Suomella ei tänään ole mitään hävettävää, kunhan vaan pidämme huolta, että etumatka ja kunto säilyy. Minulle on kerrottu, että tänään on mukavaa liikkua ulkomailla suomalaisena tietoliikennealan edustajana, sillä heitä kunnioitetaan. Se on merkki siitä, että me olemme huippukunnossa. Kyseessä on ala, jossa on juostava kaiken aikaa. Vauhti on niin kovaa, ettei siinä pysy perässä, jos hyppää tavallisen polkupyörän selkään. Vauhti pitää alan väen henkisesti pirteänä. Ymmärrän myöskin sen, miksi niin moni kohdistaa huomionsa tähän sektoriin."

M&M: Keskustellaanko uudesta viestintätekniikasta valtionpäämiesten tapaamisten yhteydessä? Ahtisaari: "EU:n kokouksissa nämä asiat ovat jossain määrin tulleet esille. Luulen, että meidän suomalaisten on syytä pitää huoli siitä, että ne saavat entistä enemmän huomiota osakseen. Se on meidän intresseissämme ja siitä vallitsee Suomessa aika vahva yksimielisyys. Meidän täytyisi pitää esillä niitä asioita joissa olemme hyviä ja tietoliikenne on siinä mielessä keskeinen asia Suomelle."

M&M: Onko uusi viestintätekniikka ollut riittävästi esillä viime aikojen poliittisessa päätöksenteossa?

Ahtisaari: "Uudessa hallitusohjelmassa oleva maininta on selvä osoitus siitä, että asia on katsottu niin tärkeäksi, että se on syytä tuoda erikseen esille."

M&M: Mitä lupauksia tietoyhteiskunta voi ja mahdollisesti tulee tarjoamaan tavalliselle suomalaiselle kansalaiselle?

Ahtisaari: "Lyhytaikaisen kokemukseni perusteella tiedän, ettei Internet-sähköposti korvaa vanhoja viestintävälineitä. Kyse ei ole siitä, että ihmiset, jotka muutenkin olisivat presidentin kansliaan yhteydessä, alkaisivat nyt käyttämään Internetiä."

"Uusi viestintäkanava on saanut aivan uusia kansalaisryhmiä ottamaan yhteyttä kansliaan: nuoria, tutkijoita, yritysten edustajia, valtion ja aluehallinnon edustajia, luottamushenkilöitä jne. Yhteydet ovat johtaneet muutamaan tapaamiseenkin. Olen halunnut rohkaista erityisesti nuoria yhteydenottoihin."

"Sain hyvin mukavan viestin nuorelta opiskelijalta. Pyysin adjutantiltani, että hän pyytäisi hänet seuralaisineen kahville perjantai-iltapäivällä. Opiskelijapoika saapui kahville tyttöystävineen, jonka kanssa kertoi seisseensä Mäntyniemen portilla ihmettelemässä, voisiko presidentin jotenkin tavata. Sain häneltä erinomaisen muistion opiskelijan asemasta ja lähetin sen eteenpäin viranomaisille tutustuttavaksi, sillä muistiossa oli mielestäni varsin järkeviä ajatuksia. Pidin saamastani viestistä, koska lähettäjä ei pyytänyt anteeksi yhteydenottoaan."

"Toinen mieluisa viesti tuli vastikään Konalan ala-asteen kuudesluokkalaisilta. Koululaisilta tulee paljon viestejä, mutta tähän kiinnitin erityisesti huomiota, koska se liittyi yritystoiminan edistämiseen. Nuoret olivat Fazerin kanssa kehitelleet leivonnaisen ja ostimme näitä leivonnaisia kansliaan. Koko tämä tapahtuma oli mielestäni niin mielenkiintoinen, että sanoin adjutantilleni, että jos minulla vaan on aikaa sunnuntaina niin käväisen siellä. Aikaa oli, joten tapasin nämä nuoret, jotka viestin olivat lähettäneet. Tämä oli minulle yksi tapa rohkasta avoimmuuteen, yritteliäisyyteen ja viestiä sitä, ettei minun lähestymistäni tarvitse aristella."

"Uuden tietoliikenteen hyvä puoli on kommunikaation helppous. Ajatelkaa vaikka sitä, kuinka paljon esimerkiksi miehet yhteiskunnassa puhuvat. Käsipuhelimen käyttö on lisännyt yhteydenottoa, mutta minä sanoisin, että muut tietoliikenneratkaisut tulevat lisäämään sitä vieläkin enemmän."

"Myös esimerkiksi Tampereen yliopiston 70-vuotisjuhlissa tutkijat kertoivat, että uudet tietoliikennemahdollisuudet antoivat heille nopeita vastauksia kysymyksiin, jotka aikaisemmin olisivat helposti jääneet vastauksetta."

M&M: Uusi viestintäteknologia alentaa siis yhteydenottokynnystä?

Ahtisaari: "Oma poikani on assistenttina Columbian yliopistossa ja käyttää sähköpostia vastatakseen opiskelijoille opintojenohjauksessaan. Jos jollain on ongelma, kun hän kirjoittaa opinnäytettään, hän voi heti ottaa yhteyttä. Tällaiset tekniiikan käyttömahdollisuudet ovat minusta pelkästään postiivisia."

M&M: Viestintäteollisuuden lasketaan kasvavan lähvuosina paperi- ja metalliteollisuutta suuremmaksi. Presidenttinä olette nostanut työllisyyskysymykset päällimmäiseksi, samoin ensimmäinen Teidän nimittämänne hallitus. Löytyykö tietoteollisuudesta ratkaisu?

Ahtisaari: "Jos ennusteuiden mukaisesti nykyiset vajaat 50 000 tietoteollisuuden työpaikkaa kaksinkertaistuvat vuosituhannen loppuun mennessä, alan työllisyyvaikutus on melkoinen."

"Tiedon kautta tapahtuva talouskasvu on kestävää kehitystoimintaa, koska siinä ei luonnon resursseja kuluteta lainkaan. Siinä mielessä kasvun varaa on tietoteollisuudessa aika lailla loputtomiin."

M&M:Tällä hetkellä tietoyhteiskunta-asiat on jaettu liikenne-, kauppa ja teollisuus- sekä opetusministeriölle. Olisiko aihetta perustaa Suomeen viestintäministeriö?

Ahtisaari: "Ei. Kavahdan erityisministeriöitä. Kun eräät naispoliitikkoystäväni eräässä maassa kysyivät, eikö heillä pitäisi olla erityinen naisministeriö, sanoin, että se on vihoviimeinen asia mikä heidän tulisi perustaa. Kaikki virat täytettäisiin naisilla ja sen jälkeen he saisivat turista ministeriössään keskenään, eikä mikään edistyisi. Viestintäteollisuus on ala, jolla pitäisi olla poikkitieteellistä toimintaa, sillä ei ole yhtään ministeriötä, joka ei joudu käsittelemään siihen liittyviä asioita. Liikenneministeriöllä ja opetusministeriöllä on tietenkin on keskeinen rooli. Ykskään ministeriö ei voi jättäytyä pois."

M&M: Kehityssuunta tietoliikenteessä on kohti hajautettuja ratkaisuja. Päteekö tämä myös valtionhallinnossa?

Ahtisaari: "Kyllä. Mutta itse olen kokenut kuinka tärkeää on, että luodaan järjestelmiä jotka pystyvät keskustelemaan keskenään. Olen katkerana nähnyt YK:n hallintojohtajana mihin se johtaa, kun kaikki kehittelevät omissa nurkissaan omia ratkaisujaan."

M&M: Onko se, että Suomen Tasavallan Presidentti avasi hiljattain Netec-tietoliikennemessut viesti siitä, että nämä ovat nyt tärkeitä asioita?

Ahtisaari: "Vaalikampanjani aikana koin, mitä mahdollisuuksia tietotekniikka antaa. Ja sitä käytettiin aktiivisesti hyväksi. Meidän työympäristössämme on paljon henkilöitä, joille tietoliikenne on ollut osa työtaustaa jo pitkään. Minulla ja tietenkin pojallanikin on aktiivinen kiinnostus näihin kysymyksiin. Tässä on tultu uuteen vaiheeseen, jossa uusi viestintätekniikka on pikkuhiljaa alkanut iskostua minunkin ikäpolveeni."

M&M: Te olette Suomen ensimmäinen presidentti, joka kävi kampanjaansa myös tietoverkoissa.

Ahtisaari: "Kyllä. Tämä toi myös tuttavapiiriini paljon useimmiten varsin nuoria ihmisiä, jotka olivat aktiivisesti kehittelelmässä näitä järjestelmiä. Se oli aikamoinen silmienavaus minulle."

M&M: Tietotekniikan ennustetaan muuttavan hyvin lyhyellä tähtäimellä perinteistä työkäsitystä. Minkälaisena Te, herra Presidentti, näette etätyön mahdollisuudet Suomessa, joka on pitkien etäisyyksien maa?

Ahtisaari: "Kun nämä yhteydet ovat olemassa, niin se ei rajoita sitä, missä se työ tehdään. Varsinkin sellaisen työn, joka liittyy suunnitteluun tai järjestelmien kehittelyyn, voi tehdä missä vaan. Joku voi elää ja tehdä työnsä Saariselällä mökissään. Tämä on aikamoinen vapautumisprosessi, joka on minusta myönteinen."

M&M: Suomen viestintäteknologisset huippuyritykset valittavat nyt henkilöstöpulaa. Samanaikaisesti korkeasti koulutetut muuttavat yhä useammin ulkomaille. Mitä mielestänne voidaan tehdä älypakolaisuuden estämiseksi? Esimerkiksi Teidän oma poikannehan asuu tällä hetkellä Yhdysvalloissa.

Ahtisaari: "Hän sai osaamisensa hyvin nuorena Yhdysvalloista, mutta teki myös paljon täällä. Suomessa hän oli sekä valtion tilastokeskuksessa että teki eräässä konsulttiyrityksessä informaatiojärjestelmien kehittelytyötä."

"Kansainvälinen avautuminen merkitsee mahdollisuuksien lisääntymistä. Tulevaisuuden malli on, että työtä tehdään eri puolilla maailmaa. Jotkut saattavat jäädä sille tielle, mutta en pidä tätä huolen aiheena, koska Suomen hyväksi voi tehdä niin monella tapaa työtä."

"Suurin huolenaihe on Suomen verotusjärjestelmä. Sitä pitäisi kehittää niin, ettemme sen takia menetä tätä kaikkein luovinta joukkoa. He luovat uusia työpaikkoja ja meidän pitäisi miettiä solidaarisuuskäsitettä hiukan uusiksi. Yhteiskunnassa uutta luovien ihmisten kohtelun pitäisi yhteiskunnassa olla sellaista, että heidän työnsä pääsee tehokkaammin hyödyttämään yhteiskuntaa. Heidän työnsä kautta kansallinen varallisuus lisääntyy."

M&M: Perinteisen edustuksellisen demokratian on sanottu menettävän merkitystään tietoyhteiskunnassa. Parlamentarismi on perustunut tiedon rajalliseen saatavuuteen. Kun tietotekniikka tuo oleellisen tiedon kaikkien ulottuville, edustuksellinen periaate joutuu koetukselle.

Ahtisaari: "Päinvastoin. Lisääntynyt tieto nostaa kansalaisten vaatimustasoa ja Demokratian laatutaso nousee. Demokraattisesti valittujen edustajien täytyy pitää omaa tietotasoaan yllä. Tiedän kansanedustajia, jotka olivat hyvin aktiivisesti kehittämässä eduskunnan tietojärjestelmää, jonka avulla kansanedustajat pääsisivät käsiksi tietopankkeihin eri puolella maailmaa."

"Näitä järjestelmiä täytyy kehitellä niin, että ajan tasalla olevaa tietoa saadaan nopeasti. Tämä on eräänlainen kilpajuoksu. Kansalaiset pystyvät käyttämään samoja tietolähteitä ja kirjastojen tietopalvelujen kehittäminen tulee aivan keskeiseksi. Laman aikana näimme, miten esimerkiksi lukusalien käyttö ja kirjalainauksien määrä on lisääntynyt. Kirjastoihin pitäisi saada tietoliikenneyhteydet laajaan käyttöön."

"Ei tiedon lisääntyminen ja saatavuuden kasvu koskaan demokratiaa heikennä, vaan vahvistaa sitä. Tietoliikenteen kehittäminen on demokratian kehittymisen kannalta myönteistä."

M&M: Eräs aikamme suuri väite on, että elämme murroksessa, joka on yhtä suuri kuin aikoinaan siirtyminen maatalousyhteiskunnasta teolliseen. Onko olemassa piileviä eturistiriitoja, jotka puhkeavat myöhemmin samaan tapaan kuin työn ja pääoman ristiriita teolliseen yhteiskuntaan siirryttäessä?

Ahtisaari: "Tiedon saatavuuskynnys on keskeinen kysymys tietoyhteiskunnassa. On hyvä, että kouluissa on mahdollisuus hyvin nuorena tutustua tietotekniikkaan, jolloin jokainen pääsee kehittelemään omaa osaamistaan. Se on samankaltainen asia kuin yleinen koulunkäyntioikeus oli aikoinaan. Ketään ei saisi jättää ulkopuolelle. Tämä on haaste koulutusjärjestelmälle. Mielestäni asiat ovat menossa hyvin eteenpäin."

M&M: Suomalaisissa yrityksissä on aikaisemmin painotettu hallintoa- ja rahoitusta. Nyt markkinointi on noussut ykköseksi. Julkisella sektorilla tiedottaminen ja markkinointi nostavat voimakkaasti päätään. Onko se että markkinointiviestintään satsataan yhä enemmän varoja mielestänne yhteiskunnallisten resurssien tuhlausta.

Ahtisaari: "Palvelujen markkinoinnissa on kyse tiedon jakamisesta kansalaisille, sillä tieto pitää kansalaisille saada. Tärkeintä on, että annettu tieto on asiallista ja oikeudenmukaista. Markkinointi ja mainonta on hyvin oleellinen osa taloutta, kun esitellään tuotteita. Valistuneen kansalaisen tehtävä on nähdä mainosten läpi ja suorittaa tarvittavat vertailut päätöstensä pohjaksi."

M&M: Miten te henkilökohtaisesti käytätte uutta tietotekniikka työssänne?

Ahtisaari: "Koko presidentinkanslian ajankäytön ohjelmointi tapahtuu tietotekniikan avulla. Saan kiireelliset viestit osittain tietoliikenteen välityksellä. Luulen, että paperimäärä tulee aikaa myöten vähenemään huomattavasti. Tällä hetkellä sitä on vielä aika paljon ja pöydälläni on jatkuvasti isot pinot luettavaa asiaa. Sähköinen posti oli jo aikanani ulkoasiainministeriössä jokapäiväinen ja hyvin näppärä tapa saada helposti kiinni ihmisiä, kun oli kiireellistä kysyttävää."

M&M: Onko uusi viestintätekniikka vaikuttanut työtapaanne, esimerkiksi asioiden priorisointiin?

Ahtisaari:"Ei priorisointiin. Uusi tietotekniikka edesauttaa asioiden nopeampaa hoitamista. Tässä parannetaan kaikkien työskentelyn edellytyksiä silloin, kun tietoliikenteen kaikkia mahdollisuuksia käytetään hyväksi."

M&M: Muistuuko mieleenne joku erityinen mainoskampanja tai mainos viime kuukausilta?

Ahtisaari: "Totesin Nokian toimitusjohtajalle Jorma Ollilalle havahtuneeni eräänä viikonloppuna Helsingin Sanomia lukiessani siihen, ettei ollut yhtään työpaikkasivua, jolla ei olisi ollut Nokian ilmoitusta. Kyseessä on kasvava ala, joten tämä kiinnitti erityisesti huomiotani."

"Itse olen huono kuluttaja tällä hetkellä. Kaupoissa en käy muuta kuin maakuntakierrosten yhteydessä, koska asioiminen tapahtuu hieman toisella tapaa tässä virassa. Mukavat ostoskäynnit, kuten esimerkiksi viime viikonloppuna Turun kauppahallissa ovat poikkeus."

M&M: Kun Yhdysvaltain presidentti astui virkaansa, julkaistiiin samalla Valkoisen talon WWW-sivut. Koska Suomen Tasavallan Presidentin WWW-sivut julkaistaan?

Ahtissaari:" Minulle on kerrottu, että jos ihan hyvin käy niin ensi syksynä se olisi mahdollista."



Aleksi Nieminen, Kim Weckström



Takaisin Haastattelut-sivulle