Haastattelu/STT - Asko Mattila. Kari Väisänen

Ahtisaari pitää kiinni ulkopoliittisista valtaoikeuksistaan

Venäjän presidentinvaalit ovat maan sisäinen asia Helsinki, 8. 4. (STT)

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari pitää Venäjän presidentinvaaleja maan sisäisenä asiana. - Demokratiassa saa valita kenet tahansa, presidentti sanoo. Hän toteaa STT:n haastattelussa, että ulkopuolisten on vaikea ratkaista Tshetshenian ja Venäjän välisiä ongelmia. - Jugoslavian tapahtumat olivat opetus siitä, ettei kannata olla hirveän oppimestarimainen, vaikka pidämme kiinni tärkeistä periaatteista.

Presidentti toteaa. että Venäjän kanta Naton laajenemiseen on ollut kielteinen. Suomessa ei ole pakottavia tarpeita Nato-keskusteluun, sillä "Bosniassa toimivat Ifor-joukot osoittavat, kuinka Nato-maista ja muualta tulevat joukot voivat toimia onnistuneesti yhteistyössä keskenään.

Presidentti matkustaa viikon kuluttua Kiinaan. Hän sanoo, että Kiinan ihmisoikeustilanne tulee matkan aikana esille, mutta asiasta ei pidetä "hirveätä haloota". - Ei pidä liioin unohtaa, että mistä löytyy sellainen valtio, joka on muutamassa vuosikymmenessä sillä tavoin parantanut kansalaistensa elinoloja kuin Kiina, Ahtisaari toteaa.

Euroopan unionin itälaajenemiseen luottava presidentti sanoo, että laajenemisen jälkeen jokaiselle jäsenmaalle riittäisi yksi komissaari. Hän toteaa, että isommat voisivat vähentää komissaariensa määrää.

Tasavallan presidentti ihmettelee toiminnastaan syntyneitä "hämmästyttäviä uskomuksia". Hän sanoo olleensa valmis riisumaan presidentin valtaoikeuksia tietyissä asioissa ja hyväksyneensä pääministerin nimittämisoikeuden siirtämisen eduskunnalle hallituksen esityksen mukaisesti. Presidentti sanoo, että pääministeri - ei siis hän - johtaa kokouksia, kun Suomi on EU:n puheenjohtajana vuoden 1999 loppupuoliskolla.

Presidentin mielestä olisi "kovin onnetonta, jos syntyisi epäselvyyttä siitä, mikä on Suomen ulko- Ja turvallisuuspoliittinen linja ja kuka siitä vastaa. Suomen ulkopoliittisessa linjassa ei ole tapahtunut unionin jäsenyysolosuhteissa mitään hoipertelua." Läänien määrään presidentti ei ota kantaa, mutta toteaa, että Uudenmaan läänin maaherran paikka täytetään normaalisti.

Ihmisoikeudetkin esille Kiinan-vierailulla

Ahtisaari pitää kiinni valtiosäännön suomista oikeuksista

"Suomen ulkopoliittinen linja ei hoipertele"

Helsinki, 8. 4. (STT)

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari sanoo pitävänsä tiukasti kiinni niistä oikeuksista, joita valtiosääntö presidentille antaa nimenomaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta. Hän muistuttaa STT:n haastattelussa olleensa valmis riisumaan presidentin valtaoikeuksia tietyissä asioissa.

Presidentti arvelee. että henkilö, jonka motiivina on muuttaa nykyistä asetelmaa, ajattelee, että "presidentti on vallanhimoinen, kun hän pitää kiinni niistä oikeuksista, joita lainsäädäntö hänelle antaa".

Tasavallan presidentin mielestä nykyisissä muutoksen oloissa olisi "kovin onnetonta, jos syntyisi epäselvyyttä siitä, mikä on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja ja kuka siitä vastaa. Suomen ulkopoliittisessa linjassa ei ole tapahtunut unionin jäsenyysolosuhteissa mitään hoipertelua". Hänen mielestään selkeä jatkuvuus näissä kysymyksissä on tärkeää, eikä vastuuta voida jakaa. Presidentti sanoo, ettei hänen ja ulkoministeri Tarja Halosen välisessä työnjaossa esiinny kitkaa tai väitettyjä epäselvyyksiä. Ahtisaari ihmettelee hänen toiminnastaan syntyneitä "hämmästyttäviä uskomuksia". Äskettäin "vakavasti otettava päätoimittaja oli sitä mieltä, että olin vastustanut pääministerin nimittämisoikeuden siirtämistä eduskunnalle". - Minähän hyväksyin hallituksen esityksen sellaisena kuin hallitus sen aikanaan esitti, hän sanoo. Presidentti toteaa, että työmenetelmät ovat hänen aikanaan muuttuneet. Politiikkaa linjataan yhteistyössä hallituksen kanssa. Hän muistuttaa johtaneensa lukuisia hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksia, ja olleensa mukana puolustusneuvoston istunnoissa.

Presidentti kannattaa edelleen erillisen, turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin keskittyvän kansainvälisen tutkimuskeskuksen perustamista Suomeen. Raportti ja rahoitusehdotus asiasta valmistuvat muutaman viikon kuluttua.

Vallanhalua koskevaan kysymykseen presidentti sanoo vielä, että "jos liikennesäännöissä sanotaan, että keskikaupungilla täytyy ajaa 40 kilometriä tunnissa ja presidentti ajaa 39 kilometriä tunnissa, onko hän silloin vauhdista kiinnostunut".

Pääministeristä Suomen EU-puheenjohtaja

Suomessa on presidentin mukaan alettu jo henkisesti valmistautua vuoden 1999 EU-puheenjohtajuuteen. Hän pitää itsestään selvänä, että pääministeri johtaa kokouksia, kun Suomi on puheenjohtajamaana vuoden 1999 jälkipuoliskolla.

Presidentti on siinä mukana. Valmistelu tapahtuu samalla tavalla kuin muidenkin EU-asioiden valmistelu. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan valmistelussa presidentti on mukana niinkuin nytkin, tasavallan presidentti selvittää.

Ahtisaaren mielestä hallituksen vaihdos ennen EU-puheenjohtajuutta tai lähestyvä presidentinvaalitaistelu eivät saa sotkea EU-puheenjohtajuuttamme.

- Suomalaisten on osoitettava suurta viisautta, että koko Suomi pysyy ajan tasalla, mitä EU:ssa tapahtuu, oli kyse sitten oppositiosta tai hallituksesta. Yleisen valmiuden täytyy olla sellainen, että oli hallitus mikä tahansa, Suomi pystyy hoitamaan EU-puheenjohtajuuden, hän toteaa.

Ahtisaari luonnehtii tulevaa EU:n puheenjohtajuutta kansalliseksi hankkeeksi.

EU:n itälaajeneminen toteutuu

Presidentti Martti Ahtisaari ei usko mahdollisuuteen, jossa Torinossa alkanut Euroopan unionin hallitusten välinen kokous (HVK) epäonnistuisi niin, että unionin itälaajeneminen estyisi. "Asialistalla olevat tärkeimmät kysymykset, kuten valmistautuminen EU:n laajenemiseen, hoidetaan tavoitteellisesti eteenpäin." - jos HVK valmistuu kesään 1997 mennessä, niin EU päättää pian sen jälkeen, mitä maita otetaan mukaan ensimmäiseen neuvottelukierrokseen Maltan ja Kyproksen lisäksi. Baltian maiden liittyminen Euroopan unioniin on kiinni maiden sisäisestä kehityksestä, sekä taloudellisen että yleisen yhteiskunnallisen kehityksen osalta. Viron taloudellinen kehitys on ollut ripeintä, presidentti sanoo.

Ahtisaari korostaa itämerellistä yhteistyötä, jossa Pohjoismailla on oma tärkeä roolinsa. "Yhteistyön konkretisoituminen auttaa alueen kehittymisessä ja turvallisuuspoliittisen vakauden lisäämisessä. Työhön on saatava mukaan kaikki Itämeren reunavaltiot, ja

erityisesti Saksa."

- On tärkeää, että kaikki jäsenmaat osallistuvat keskusteluun esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen - Euroopan unionin yhteisestä tulevaisuudesta. Kysymys on selkeä: miten me saamme kaikki jäsenmaat näkemään EU:n keskeisenä eurooppalaisena vaikuttajana? Pienille jäsenmaille, kuten Suomelle, asia on selvä, enemmän on kyse suurten jäsenmaiden ongelmista. Ei pidä paikkaansa, että pienet jäsenmaat estäisivät yhteisen unioni-politiikan luomisen, presidentti sanoo.

Jokaiselle jäsenmaalle yksi komissaari

Presidentti arvioi, ettei HVK:n kesto pitkity Britanniassa vuoden 1997 toukokuussa pidettävien vaalien takia. "HVK on latautunut henkisesti hoitamaan työn vuodessa". EU:n päätöksentekojärjestelmä on luotu kuudelle maalle, nyt jäsenmaita on 15, jatkossa reilusti yli 20, joten muutoksia on harkittava. Ahtisaaren mallissa kaikilla jäsenmailta olisi oma komissaarinsa, jolloin ''isommat maat voisivat vähentää komissaariensa määrää." Nykyisessä mallissa viidellä suurimmalla jäsenmaalla on kaksi komissaaria.

- Budjettikomissaari Erkki Liikasella on vaikea toimiala. Siitä huolimatta hän on pärjännyt hyvin, uudistaen EU:n budjettipolitiikkaa ja hallinnointia. Kukaan ei epäile hänen motiivejaan. Jos hän olisi isosta jäsenmaasta, tilanne voisi olla toinen. Yhden komissaarin malli poistaa epäilyjä turhasta politikoinnista.

Venäjä vastustaa Naton laajenemista

EU:ssa käytävästä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta keskustelusta, liittyen Länsi-Euroopan unionin (WEU) sulauttamiseksi EU:hun, Ahtisaari tyytyy toteamaan, että "esimerkiksi Englanti suhtautuu ynseästi ajatukseen. En tiedä, miten tällaisessa asetelmassa pääsisi tapahtumaan jotakin dramaattista." Presidentti näkee, ettei Suomalla ole pakottavia tarpeita Nato-jäsenyyskeskusteluun, "Bosniassa toimivat lfor-joukot osoittavat, kuinka Nato-maista -ja muualta tulevat joukot voivat toimia onnistuneesti yhteistyössä keskenään. Elämme uudenlaisessa Euroopassa."

- Venäjän kanta Naton laajenemiseen on ollut kielteinen. Venäjällä ymmärretään myös se, että laajentuminen tulee tapahtumaan. He tekevät ehdotuksia, joiden toteutumisen myötä Naton laajentuminen olisi helpommin heille hyväksyttävissä.

Vuoropuhelu Kiinan kanssa jatkuu

Viikon kuluttua alkavan Kiinan-vierailunsa tavoitteina tasavallan presidentti pitää monipuolisen yhteistyön edistämistä ja vuoropuhelun jatkamista.

Presidentin mukaan ei ole esteitä sille, että Kiinan ihmisoikeustilanne tulee vierailulla esille. Asiasta ei hänen mukaansa pidetä "hirveätä haloota, koska on tärkeämpää, että me toimimme.

- Olemme tyytyväisiä pienistä askelista silloin, kun oikeusvaltioperiaatteet lisääntyvät. Meillä on kiinalaisten kanssa erinomainen yhteistyö oikeusalalla, presidentti kiittelee. Hän arvioi, että ihmisoikeusasioista on helpompi keskustella Suomen kuin isojen maiden kanssa. - Meidän kanssamme on toivottavasti helpompi olla yhteistyössäkin.

Suomi haluaa Ahtisaaren mukaan saada aikaan Kiinassa konkreettisia yhteiskunnallisia muutoksia, jolloin samalla edistetään omia taloudellisia intressejä.

- Minua on aina kiinnostanut tulosten aikaansaaminen. Uskon, että Suomessa on harvoja ihmisiä, jotka ovat käytännön tasolla taistelleet ihmisoikeuksien puolesta niin kuin itse olen tehnyt. Ellei niillä ansioilla voi olla liikkeellä, sitten en tiedä, millä voisi, Ahtisaari sanoo.

Presidentin mukaan ei pidä unohtaa liioin, että "mistä löytyy sellainen valtio, joka on muutamassa vuosikymmenessä sillä tavoin parantanut kansalaistensa elinehtoja kuin Kiina".

Presidentinvaalit ovat Venäjän sisäinen asia

Presidentti haluaa lisätä vuoropuhelua Venäjän, EU:n ja Yhdysvaltain välillä. Hän korostaa Euroopan neuvoston jäsenyyden tärkeyttä Venäjälle. "Tällä tavalla vahvistetaan Venäjän demokratisoitumista ja oikeusrakenteita". Tarkasti Venäjän asioita seuraava presidentti sanoo, että Tshetshenian ongelmat ovat vaikeita, ja ulkopuolisten on lähes ylivoimaista ratkaista tilannetta. "Ehkä Jugoslavian tapahtumat olivat opetus siitä, ettei kannata olla hirveän oppimestarimainen, vaikka pidämme kiinni tärkeistä periaatteista". .Venäjän presidentinvaalit ovat maan sisäinen asia. - on vaarallista, jos sanomme, että suosikkimme on ehdokas A tai B. Demokratiassa saa valita kenet tahansa. On Venäjän kansan päätettävissä, kuka heidän johtajakseen tulee.

Uudenmaan maaherra ajallaan

Lääniuudistusta koskevaan kysymykseen presidentti vastaa, että hallituksen tulisi saada jonkinlainen yhteisymmärrys asiasta aikaan. Hän toivoo, että keskustelua käytäisiin asiapohjalta, "niin vaikeaa kuin se onkin".

Läänien määrään presidentti ei ota kantaa. ~ Täytyy katsoa, kuin monta lääniä tarvitaan ja miten läänien tehtävät ovat muuttuneet, hän sanoo. Uudistuksen yhteydessä on mietittävä, heikkenevätkö vai paranevatko kansalaisten mahdollisuudet saada palveluja. Erityisesti on mietittävä, miten esimerkiksi ruotsinkieliset palvelut taataan, hän sanoo.

Helsingin kaupunginjohtajaksi siirtyvän Eva-Riitta Siitosen (kok.) auki jättämä Uudenmaan läänin maaherran paikka täytetään presidentin mukaan normaalisti. Tulevan maaherran toimikauden pituudesta keskustellaan hallituksessa, "jos ajatellaan, että uudistuksia on tulossa". (STT - Asko Mattila. Kari Väisänen)