Presidentti Martti Ahtisaari kysyy toimintaansa parlamentarismin nimissä
arvostelleilta, miten hän on toiminut valtiosääntöä
vastaan.
- Ehkä tässä ovat muut yrittäneet muuttaa presidentin
valtaoikeuksia muuttamatta juridista pohjaa, kritiikistä
närkästyneen tuntuinen Ahtisaari epäilee Turun Sanomien
haastattelussa.Ahtisaarta ei kiusaa jatkuva vertailu
edeltäjäänsä Mauno Koivistoon:
- Ei tipan tippaa, koska me olemme totaalisen erilaisia ihmisiä. Vertailu
on ehkä enemmän epäreilua edeltäjiä kuin istuvaa
presidenttiä kohtaan, koska hän (Koivisto) on periaatteessa muutenkin
pois julkisesta keskustelusta.
Ahtisaari on osoittanut presidenttikautensa aikana halunsa
käyttää tarvittaessa valtaa. Presidentin perustama
työllisyystyöryhmän asettaminen on herättänyt
kysymyksiä. Nimitysasioissa Ahtisaari on tuonut oman mielipiteensä
esille. Vakiintuneesta käytännöstä presidentti Ahtisaari
aikoo poiketa myös arvonimien osalta, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Mm.
Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n toimitusjohtaja ja Ahtisaaren
entinen esimies ulkoministeriön vuosilta Jaakko Iloniemi sai ministerin
arvonimen ohi arvonimilautakunnan alkuperäisen esityslistan.
Presidentti näyttäytyy arkipäivässä ja kysyy
kansalaisilta asioita, jotka heitä kulloinkin huolettavat. Presidentti
instituutiona on vähintäänkin saanut toisen kuvan, mikä
sillä on ollut edeltäjillään.
Presidentin ja pääministerin toimivallan rajoista on myös
keskusteltu vilkkaasti viime aikoina. Lähipäivinä ratkeaa,
edustaako Suomea Brysselissä parin viikon kuluttua
pidettävässä EU:n huippukokouksessa presidentti Ahtisaari vai
pääministeri Esko Aho.
Presidentti Martti Ahtisaari ei olisi koskaan lähtenyt tavoittelemaan
pelkkää seremoniamestarin virkaa. Oma tahto korostui jo esivaalien
alla viime syksynä. "Sorsalle en lähde jänikseksi", painotti
Ahtisaari Turun Sanomille esivaalien alla työskennellessään
Genevessä.Hän haluaa olla vallankäyttäjä.
Ulkopolitiikassa Ahtisaari johtaa maataan huippukokosedustajana eturivistä
Euroopan unionin jäseneksi, sisäpolitiikassa hän perustaa
työllisyysryhmän miettimään toimenpidesuosituksia
hallituksen ja työministeriön rinnalle.Varoituksista
huolimatta.Vallan käyttö ja sen haltuunotto herättävät
ristiriitoja. Aiemmat presidentit ovat muodostaneet omat instituutionsa,
perustaneet oman arvovaltansa toimintatavoillaan.
- Presidentin pitää hankkia arvovaltansa joka päivä, joka
hetki uudelleen. Minä teen sen oman työni kautta, perustelee Martti
Ahtisaari politiikkaansa.
Jokainen vastaa siis tekemisistään ja tekemättä
jättämisistään. Niin tekee Naantalin Kultarannassa
ensimmäistä kesäänsä viettävä
isäntäkin.Tosiasiassa neljän kuukauden virassaolon jälkeen
on vielä turhan aikaista tehdä liian pitkälle tehtyjä
johtopäätöksiä Ahtisaaresta presidenttinä. Monet
ulkopuoliset pelkäävät presidentin hajoittavan jo nyt
itseään liikaa. Siinä, missä tiheällä seulalla
tilaisuuksia karsinut Koivisto sai mapillisen kutsuja, hänen suoralla
kansanvaalilla valittu seuraajansa poimii menonsa neljän mapin
pinosta.Kukaan ei hallitse voimakkaassa pyörteessä rimpuilevaa
maailmaa. Aika näyttää, ovatko presidentin ensimmäiset
suuntimat oikeita.
Ahtisaari on kaikissa vaiheissa - jo ennen tähän astista
neljän kuukauden mittaista presidentin uraansa - korostanut
työttömyyden hoidon olevan yksi tärkeimpiä
tehtäviään presidenttinä. Työttömyyden
neljän vuoden yhtäjaksoisen kasvu-uran edessä hallitus ja
työministeriö ovat olleet voimattomia. Lujasta
yrittämisestä huolimatta. Kesäkuun työttömyysluvuiksi
ennakoidaan jälleen lähes puolta miljoonaa.
Ensimmäisiä viikkoja toimivalle kuuden hengen
työllisyysryhmälle presidentti antoi vapaat kädet tehdä
ehdotuksia työttömyyden leikkaamiseksi. Ahtisaari kävi jo ennen
työryhmän asettamista keskustelut työministeri Ilkka Kanervan ja
muiden keskeisten tahojen kanssa. Kanerva kiinnitti Ahtisaaren huomion kolmeen
keskeiseen asiaan: rahalliset resurssit rajattiin, valtion budjettia ei saa
kasvattaa. Kansainvällisille markkinoille ei saa antaa sellaista kuvaa,
että presidentti oikaisisi työvoimahallinnon pyrkimyksiä, joille
muun muassa OECD on antanut tunnustusta. Työmarkkinakentän
neuvottelumekanismin piiriin kuuluviin asioihin ei myöskään saa
yksipuolisesti puuttua.
Mitä jää lopulta jäljelle?
- En rajaa sitä nyt noin tiukasti. Halusin vain sanoa, ettei kukaan
tulkitse tätä niin, että nyt lähdetään
massiivisella elvyttämisellä työllistämään.
Siihen ei ole varaa, presidentti selittää. Yletön
rahankäyttö on siis poissa pelistä. Korot nousevat muutenkin
kaiken aikaa ja valtion velka kasvaa.Työllisyystyöryhmän kautta
Ahtisaari haluaa tuoda oman kontribuutionsa, panoksensa, syksyllä
käytävään kuumaan työllisyyskeskusteluun.
- Ainoa, mihin olen sitoutunut, on työryhmän ehdotusten
julkaiseminen. Mitä teen sen jälkeen, on täysin avoinna.
Työryhmä saattaa yhtälailla ehdottaa ainakin
ammattiyhdistysliikkeessä ristiriitoja herättäviä ajatuksia
työelämän joustojen lisäämisestä tai
minimipalkoista luopumista. Presidentti vakuuttaa kantavansa vastuun
hölmöistäkin ideoista.Kesäkuumalla työttömien
asiaa miettivää työryhmää vetää itse jo
työelämästä eläkkeelle vetäytynyt Matti Pekkanen,
68. Ahtisaari sai vedota entiseen metsäteollisuuden keskusliiton
toimitusjohtajaan pitkään ja hartaasti:
- Kunnioitan hänen arvomaailmaansa valtavasti. Pekkanen on henkilö,
joka kantaa ihmisenä huolta työttömistä.
Suomessa vakiintunut ns. edustuksellinen vallankäyttö ei sovi
Ahtisaaren mukaan joka paikkaan. Esimerkiksi työllisyysryhmän
yhteydessä pieni ja keskisuuri teollisuus on ihmetellyt, miksi he
eivät saaneet omaa edustajaansa mukaan. Presidentti ei voi
käsittää, että häntä voitaisiin vaikkapa
parlamentarismin hengessä kritisoida työllisyystyöryhmän
asettamisesta. Jokainen sen jäsen edustaa itseään ja tietojaan.
Todennäköisesti ryhmä myös kuulee kaikkia olennaisia
eturyhmiä.
Ahtisaaren edeltäjä Mauno Koivisto pyrki kaventamaan valtaansa
lainsäädännön avulla. Myös istuva presidentti on
tunnustanut parlamentarismin linjakseen, vaikka hän ei olekaan antanut
tukeaan esimerkiksi Seppo Tiitisen valtiosääntökomitean
ehdotuksille. Tiitisen komitea korosti pääministerin asemaa muun
muassa valittaessa Suomen edustajaa Eurooppa-neuvostoon.
Presidentillä on Suomessa suhteellisen paljon valtaa. Ahtisaari
myöntää, että toimivaltuudet antavat hänelle
mahdollisuuden hyvin laaja-alaiseen toimintaan. Kun presidentin toimintaa
arvostellaan parlamentarismin hengessä, hän vastaa
kysymällä, miten hän on toiminut
valtiosääntöä vastaan.
- Ehkä tässä ovat muut yrittäneet muuttaa presidentin
valtaoikeuksia muuttamatta juridista pohjaa, kritiikistä
närkästyneen tuntuinen Ahtisaari epäilee.
Valtaa väitetään siirtyneen myös presidentin
läheiselle avustajakunnalle, ns. kabinetille. On muun muassa
väitetty, että Ahtisaaren avustajat omivat ulkoasianministeriön
tehtäviä. Ahtisaari rauhoittaa vakuuttamalla, että avustajilla
ei ole itsenäistä päätäntävaltaa.
Kiireisimpinä aikoina kaksikin kertaa viikossa presidentin kanssa kokousta
istuvan kabinetin tehtävänä on Ahtisaaren mukaan tiedon
systemaattinen hankinta, käsittely ja arviointi. Kaksi avustajaa ja yksi
sihteeri ovat lainassa ulkoministeriöstä. Ahtisaari haluaisikin luoda
samanlaisen systeemin kuin jo on käytössä puolustushallinnolla,
josta presidentin adjutantit ovat lainassa.
- Silloin olisi ollut arvostelulle varaa, jos olisin perustanut nämä
virat ja rekrytoinut ulkopuolelta. Ulkoministeriökin halusi auttaa, vaikka
heidän resursseistaan se oli tietysti pois, Ahtisaari palaa kabinettinsa
perustamisvaiheisiin.
- Eikä taida maailmassa löytyä yhtään
presidenttiä ilman avustajia. Montakohan Mitterrandilla mahtaa olla?
Tuhansia?
Suomen ja Ranskan valtiosäännöt antavat presidentille Ahtisaaren
mukaan samantyyppisen aseman, mutta hän kieltää tarvitsevansa
tuhatta avustajaa. Töitä olisi kylläkin nykyistä
suuremmalle joukolle.
Kabinetin kuluneen viikon töihin kuului torstaina toteutetun presidentin
Raision vierailun valmistelu. Ensi torstaina kohteena on Naantali. Presidentti
Ahtisaaren tapa pitää yhteyttä kansaan on kiertää
maakuntia, kohdata tavallisia ihmisiä toreilla ja turuilla.
Ovatko maakuntakierrokset Ahtisaaren tulkinta kansanvallan korostamiseksi?
Hän aikoo kiertää maata seuraavat kuusi vuotta.
Maakuntamatkoihin liittyy Ahtisaaren mukaan yleisinhimillisen
viitseliäisyyden arvostaminen:
- Kampanjan aikana tajusin, että ihmiset arvostaisivat sitä,
että jos ei nyt presidenttipari niin ainakin presidentti viitsii tulla
heitä tapaamaan. Matkat ovat myös jonkinlainen
yhteydenottomahdollisuus kansalaisille. Lähimatkailua on myös
virastoihin ja laitoksiin tutustuminen. Presidentti on tähän
mennessä vieraillut korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa
hallinto-oikeudessa. Hän on ehtinyt lounastaa kaikkien valtion virastojen
pääjohtajien kannsa.
- Presidentin tehtäväkuvaukseen kuuluu näiden asioiden valvonta
ja seuranta. Tapaamiset ovat olleet hyödyllisiä, luonnollista
yhteydenpitoa, Ahtisaari kuvaa vierailujen antia.
Presidentti Ahtisaari on käyttänyt valtaansa myös
nimityksissä. Ahtisaari on laskenut, että tähän
mennessä hän on poikennut vain kerran hallituksen linjalta,
nimittämällä Hämeen läänin maaherraksi
poliittisen tasapainon nimissä Kaarina Suonion (sd). Presidentin
tiedottajan Jussi Lähteen nimitystä on ihmetelty. Suomen Tiedottajien
liitto arvosteli lehdessään Jussi Lähteen kokemattomuutta ja
peräänkuulutti ammattitaidon arvostamista.Ahtisaari perustelee
valintaa sillä, että hän halusi lehdistöavustajakseen
henkilön, joka hoitaa enemmänkin yhteiskuntasuhteiden verkostoa kuin
tiedottaa.
- Toisaalta yksi avustajistani on entinen päätoimittaja, joten
siinä on hyvä yhdistelmä.
Arvonimien osalta presidentti Ahtisaari poikkeaa vakiintuneesta
käytännöstä, jos katsoo sen tarpeelliseksi.
Elinkeinoelämän Valtuuskunnan toimitusjohtaja Jaakko Iloniemi,
Ahtisaaren esimies ulkoministeriön vuosilta, sai ministerin arvonimen ohi
arvonimilautakunnan alkuperäisen esityslistan. Nimitys tehtiin kaksi
vuotta sen jälkeen, kun Iloniemi oli saanut edellisen
merkittävän kunnianosoituksen. Vakiintuneen käytännön
mukaan merkittävien huomionosoitusten välillä on ollut viiden
vuoden rauhoitusaika. Ahtisaari oli kuitenkin päättänyt jo
ennakkoon Iloniemen arvonimestä: "Enkä ole kuullut yhtään
kielteistä kommenttia missään. Tämä (nimitys) olisi
pitänyt tehdä jo aikaisemmin".
Puolustusministeriön kansliapäällikkö on edelleen
nimittämättä. Ahtisaari aikoo vertailla hakijoita hyvin
tarkkaan. Omaa suosikkiaan hän ei suostu nimeämään.
Presidentti Martti Ahtisaari availee näinä päivinä ikkunoita Kultarannan kesäiseen puistoon. Tuulettaa instituutiota ja tuulettuu itsekin siinä sivussa.Valitamme, ettei Euroopan unionissa ole riittävästi avoimmuutta. Samalla, kun avoimmuutta pyritään lisäämään jopa presidentin virassa, katsotaan, että sen arvovalta laskee. Tässä ollaan täysin ristiriitaisia.
- Jokainen vastaa tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Lähtökohtani on aina ollut hankkia arvovalta oman työni kautta. Minä olen tehnyt pitkää päivää aina. Siinä mielessä tämä ei ole sen kummallisempi kuin aikaisemmatkaan tehtäväni, Martti Ahtisaari toteaa.
Presidentin viran hoidon kannalta hänellä on vain yksi ihannevaltio: Suomi.