Presidenttifoorumin aiheena lähisuhdeväkivalta - Kukaan ei ole sivullinen

Onko Suomi erityisen väkivaltainen maa? kysyttiin tasavallan presidentti Tarja Halosen järjestämässä Presidenttifoorumissa keskiviikkona 17. helmikuuta. Presidentti Halosen mukaan väkivallan vähentämiseen tarvitaan monipuolisia toimia ja yhteistyötä – ihmelääkettä ei ole. ”Tänään puhutaan siis teoista ja tekijöistä, mutta myös uhreista ja meistä kanssaihmisistä. Kukaan ei siinä mielessä ole sivullinen.”

”Väkivallantekijä kantaa aina teostaan henkilökohtaiseen vastuun. Sitä ei sovi unohtaa. Silti tarvitsemme tutkittua tietoa siitä, millä tavoin ympäristö ja yhteiskunta ovat ehkä vaikuttaneet siihen, että tekijä toimi niin kuin toimi. Ilman syiden etsimistä on sopivan toimenpiteenkin löytäminen kovin sattumanvaraista. Vastausta siihen, miksi yksilö käyttäytyy yhteisön sääntöjen vastaisesti – sekä omaksi että muiden vahingoksi – on vaikeaa löytää”, presidentti Halonen sanoi avauspuheessaan.

Pelon ja väkivallan ilmapiiri on este

Rangaistukset ovat  viesti ja muistuttaja yhteiskunnan arvoista: väkivalta ei kuulu ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Sitä ei tule myöskään puolustella kulttuurieroilla.

Presidentti Halosen mukaan jo koulukiusaamiseen on puututtava tehokkaasti. Koko yhteiskunnan tasolla yleinen hyvinvointipolitiikka ehkäisee syrjäytymistä. ”Kaikella on vaikutuksensa, oli sitten kyse taloudesta, työllisyydestä, terveyspalveluista tai sosiaalitoimesta, alkoholi- tai aselainsäädännöstä.”

”Väkivallalla on vaikutusta meidän kaikkien elämään. Pelon ja väkivallan ilmapiiri on este yhteistyölle ja kehitykselle”, presidentti Halonen sanoi. ”Me kaikki voimme olla mukana uuden suunnan löytämisessä”.

Syrjäytyminen ja alkoholi

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen professori Janne Kivivuori kertoi, että suomalaiset nuoret eivät ole erityisen väkivaltaisia, mutta aikuisten henkirikollisuuden osalta tilanne on toinen.

”Euroopan unionin jäsenmaiden vertailussa sekä naisten että miesten riski tulla surmatuksi on seitsemänneksi korkein. Jos vertailu rajataan Länsi-Eurooppaan, naisten riski tulla surmatuksi on toiseksi korkein ja miesten riski korkein. Suomessa naisten ja miesten riski tulla surmatuksi parisuhteessa on yli kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi Ruotsin ja Hollannin tilanteeseen”, professori Kivivuori sanoi.

Suomalaisten henkirikoksissa kytkös yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen ja alkoholin väärinkäyttöön on kiinteä; jos teoista rajataan pois alkoholiehtoiset teot, taso on lähellä Ruotsin vastaavaa. ”Lähisuhdeväkivallasta voidaan ylipäätään sanoa sama kuin muustakin väkivallastamme: se on osa sosiaalista kysymystä ja osa alkoholikysymystä”.

Sisäasiainministeri Anne Holmlundin mukaan poliisin mahdollisuudet yksinään vaikuttaa lähisuhdeväkivaltaan ovat rajalliset. Väkivallan vähentämiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi tarvitaan ja poikkihallinnollista yhteistyötä eri viranomaisten sekä järjestöjen välillä. ”Poliisin ennalta estävää toimintaa ovat turvallisuussuunnitteluun osallistumisen lisäksi mm. sidosryhmäyhteistyö, lähipoliisitoiminta sekä poliisin ja kuntien sosiaalityön yhteistoiminta”.

Myös miehet kohteina

Holmlundin mukaan myös miehet joutuvat väkivallan kohteeksi parisuhteessa. Miehiin kohdistuu kuitenkin merkittävästi vähemmän kuolemaan johtavaa väkivaltaa. Ministeri Holmlund kiinnitti huomiota myös ikääntyneiden kohtaamaan väkivaltaan, josta helposti vaietaan.

Presidenttifoorumissa käyttivät pyydetyn puheenvuoron myös asiantuntija Pia Puu Oksanen Amnesty Internationalista sekä kehittämispäällikkö Helena Ewalds Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Tarmo Ropponen.

Foorumiin oli kutsuttu osallistujia yhteiskunnan eri alueilta, muun muassa kansanedustajia, tutkijoita sekä järjestöjen ja viranomaisomaistahojen edustajia.

Presidenttifoorumeita on järjestetty vuodesta 2006 lähtien. Aiempien foorumeiden teemoina ovat olleet suomalaisen työn kilpailukyky, osaaminen ja innovaatiot, ulkopolitiikka, vanhustenhuolto, Itämeri, suvaitsevaisuus, kuntapalvelut, Suomen historian vaietut vuodet, muutosten Suomi, perus- ja ihmisoikeudet, työllisyys ja työttömyys sekä ilmastonmuutos.

Presidenttifoorumin alustukset

Tasavallan presidentti Tarja Halosen avaussanat
Sisäasiainministeri Anne Holmlund
Professori Janne Kivivuori
Asiantuntija Pia Puu Oksanen
Kehittämispäällikkö Helena Ewalds

Lisätietoa

• Lue lisää aikaisemmista Presidenttifoorumeista