Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Korea-Suomi-talousneuvostokokouksessa 8.9.2006

(muutosvarauksin; puheen kielenä englanti)

Minulla on suuri ilo ja kunnia puhua tässä Suomen Elinkeinoelämän keskusliiton ja Korean teollisuusliiton FKI:n yhteisessä kokouksessa. Teidän edellinen tapaamisenne järjestettiin Soulissa vuonna 2002 puolisoni kanssa Koreaan tekemäni valtiovierailun yhteydessä. Seurueeseemme kuului suomalainen yritysdelegaatio.

Tälläkin kertaa yhteinen kokouksenne on osa valtiovierailuohjelmaa. Tämä valtiovierailu on ensimmäinen Koreasta Suomeen. Tämän päivän tapaamisenne sijoittuu lisäksi EU-Korea-huippukokouksen ja Asem-huippukokouksen kynnykselle. Suomi on muutaman päivän ajan Aasian ja Euroopan välisten suhteiden vahvistamisen näyttämö kaikilla tasoilla yrityksistä ammattiyhdistysliikkeisiin ja valtioiden ja hallitusten päämiehiin.

Ensi vuoden syyskuussa tulee kuluneeksi 30 vuotta yhteisen talousneuvoston perustamisesta. Pitkäaikainen yhteistyönne on edistänyt maidemme välisten taloussuhteiden syvenemistä. Olen iloinen siitä, että niin monet korealaiset ja suomalaiset yritykset osallistuvat aktiivisesti näihin tapahtumiin.

* * *

Suomen ja Korean väliset poliittiset ja taloudelliset suhteet ovat erinomaiset. Maidemme välinen kauppa on kehittynyt suotuisasti. Vuosina 2004 ja 2005 kaupan kokonaisvolyymin kasvu oli vaikuttavaa, ja etenkin Korean vienti Suomeen on kasvanut nopeasti.

Kilpailukykyvertailut ovat olleet runsaan vuosikymmenen ajan keskeinen osa yleistä talous- ja yhteiskuntapoliittista keskustelua. Suomi on kansainvälisten vertailujen mukaan yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista, ja olemme menestyneet hyvin myös muissa kansainvälisissä vertailuissa. Uskon, että maamme menestykseen on vaikuttanut se, että Suomessa on haluttu pitää kiinni niin kutsutusta pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunta-mallista, joka perustuu vahvaan demokratiaan, yhteisvastuuseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Olemme panostaneet koulutukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin. Julkinen sektori on suhteellisen laaja ja lisäksi melko avoin ja tehokas. Korruptio on hyvin vähäistä, mikä mahdollistaa sujuvan yhteistyön yksityisen ja julkisen sektorin välillä tässä avoimessa yhteiskunnassa.

Suomen talous on kehittynyt poikkeuksellisen myönteisesti 90-luvun alun erittäin syvän laman jälkeen. Suomen lähivuosien talous- ja työllisyysnäkymät ovat suotuisat. Vaikka monia teollisia työpaikkoja on siirtynyt paljon ulkomaille, viime vuoden lopulta alkaen Suomeen on myös alkanut syntyä enemmän uusia teollisuustyöpaikkoja kuin niitä on hävinnyt. Työttömyys on valitettavasti vielä lähes eurooppalaisella keskitasolla, mutta työllisyysaste vuonna 2005 oli 68 %, joka on eurooppalaisittain suhteellisen korkea.

Suomi ei pysty kilpailemaan kansainvälisesti työn hinnalla, mutta voimme perustaa kilpailukykymme työn parempaan tuottavuuteen ja osaaviin, hyvin koulutettuihin ihmisiin. Sekä työnantajat että työntekijät tunnustavat Suomessa koulutuksen merkityksen tuottavuuden lisäämisessä. Motivaatio uusien taitojen oppimiseen kasvaa, kun työntekijät tuntevat, että heihin luotetaan ja heidän taitojansa arvostetaan työpaikoilla. Korea ja Suomi
suhtautuvat myönteisesti elinikäiseen oppimiseen. Molemmat maat ovat myös menestyneet hyvin OECD:n Pisa-tutkimuksissa. Voimme olla toisillemme hyvät kumppanit tekniikan aloilla, mukaan lukien biotekniikka ja ympäristöteknologia sekä tutkimus, muu osaaminen ja innovaatio.

Tässä yhteydessä haluaisin myös kertoa teille muutaman esimerkin yhteistyöprojekteista. TEKES ja Korea Institute of Industrial Technology Evaluation and Planning (ITEP) ovat tehneet konkreettisia toimia yhteistyön tiivistämiseksi. Koulutusalalla hyvä esimerkki käytännön yhteistyöstä on Helsingin kauppakorkeakoulun ja korealaisen Institute of Industrial Policy Studiesin Executive MBA -ohjelma. Kesäkuuhun 2006 mennessä 1500 korealaista yritysjohtajaa on valmistunut tästä vuonna 1995 käynnistetystä ”KEMBA”-ohjelmasta.

Toivomme myös, että suora lentoyhteys maidemme välillä toteutuu pian. Tämä vahvistaisi edelleen Suomen ja Korean välisiä talousyhteyksiä, ja sillä olisi myönteinen vaikutus etenkin matkailuun ja yksittäisiin kontakteihin maiden välillä.

* * *

Maamme osallistuvat kansainväliseen monenkeskiseen yhteistyöhön Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseninä. WTO:n Dohan kehityskierros on hiljattain keskeytetty. WTO:n osapuolten kesken ei ole vielä syntynyt yksimielisyyttä, ja Doha-kierroksen keskeyttämisen tulisi olla meidän kaikkien yhteinen huolemme – niin teollisuus- kuin kehitysmaiden.

Suomi edistää aktiivisesti EU-puheenjohtajamaana unionin sisäisiä keskusteluja Dohan kehityskierroksen etenemismahdollisuuksista. EU:n päätavoite ei ole muuttunut. Tavoitteenamme on yhä Dohan kierroksen saattaminen onnistuneesti päätökseen. EU on valmis tekemään parhaansa neuvotteluiden vauhdittamiseksi.

WTO:lle ei ole olemassa korvaavaa järjestelmää siitä huolimatta, että alueelliset ja kahdenväliset sopimukset yleistyvät nopeasti ja niiden merkitys kasvaa. Hyvin laadituilla alueellisilla ja kahdenvälisillä sopimuksilla on mahdollista ja niillä tuleekin täydentää maailmanlaajuista monenkeskistä järjestelmää.

WTO-järjestelmä jatkaa toimintaansa neuvottelujen keskeyttämisestä huolimatta. Odotamme myös uusien jäsenien liittymistä WTO:hon lähitulevaisuudessa. Yhteisesti sovitut säännöt edistävät globaalin talouden vakautta ja ennustettavuutta siitä huolimatta, että viralliset keskustelut uusista sitoumuksista ovatkin väliaikaisesti seisahduksissa.

* * *

Kaupallisten kontaktien ja muun yhteistyön nopea lisääntyminen on tehnyt Aasiasta ja Euroopasta monilla tavoin toisistaan riippuvaisia. Korostaessani Aasian ja Euroopan välisen yhteistyön merkitystä on hyvä tuoda esille se, että Asem-kumppanit edustavat suunnilleen 40 prosenttia maailman väestöstä, puolta koko maailman bruttokansantuotteesta ja 60 prosenttia maailmankaupasta.

Korea ja EU ovat tärkeitä kumppaneita Aasia-Eurooppa-yhteistyössä. EU on suurin ulkomainen investoija Koreassa ja Korean toiseksi suurin vientikohde Kiinan jälkeen. EU-Korea-yhteistyö toimii hyvin, ja tämän vuoropuhelun syventäminen on yhteinen tavoitteemme.

EU ja Korea ovat viime vuosina onnistuneet useiden kaupanesteiden purkamisessa ja edistäneet siten kauppa- ja investointisuhteiden myönteistä kehitystä. Teknisten määräysten eroavaisuudet voivat yhä tuoda tullien ulkopuolisia kaupanesteitä Korean markkinoille pyrkiville eurooppalaisille yrityksille. Huomenna Helsingissä järjestettävä EU-Korea-huippukokous antaa hyvän mahdollisuuden keskustella kaikista asioista, joissa intressit ovat yhteneväiset.

Suotuisien olojen luominen kaupalle ja investoinneille on tärkeää, koska yrityksillä on tärkeä merkitys taloussuhteidemme pitkäaikaisessa kehittymisessä. Suomi on valmis omalta osaltaan tukemaan tätä prosessia.

Lopuksi haluaisin kiittää Suomen Elinkeinoelämän keskusliittoa ja Korean teollisuusliittoa työstä Korean ja Suomen välisten kaupallisten ja taloudellisten suhteiden edistämiseksi. Toivon, että kokouksenne on menestyksellinen ja, että yhteistyön hyvä henki säilyy myös tulevaisuudessa.