Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Italian presidentin Giorgio Napolitanon tarjoamalla valtiovierailuillallisella 7.9.2010

(muutosvarauksin)

Omasta ja puolisoni puolesta kiitän Teitä, herra presidentti, lämpimästi kutsusta vierailla maassanne. Lähes tarkalleen kaksi vuotta sitten Te vierailitte Suomessa. Tänään kuten silloinkin keskustelumme olivat erittäin antoisat ja mielenkiintoiset.

Puolisoni ja minä olemme todella iloisia ollessamme jälleen Italiassa. Kaunis maanne, upea kulttuurinne ja ihanat ihmiset tekevät meihin aina suuren vaikutuksen.

Maantieteellisesti maamme ovat Euroopan vastakkaisilla reunoilla. Kanssakäyminen on kuitenkin erittäin vilkasta. Myös kulttuurivaihto on monipuolista. Palermon Teatro Massimon vierailu Savonlinnan Oopperajuhlilla oli meille kaikille mieleen jäävä elämys. Musiikki onkin eräs kansojamme yhdistävä tekijä.

Italia on Euroopan unionin perustajajäseniä. Rooma liittyy myös Euroopan unionin syntyhistoriaan vuonna 1957 Roomassa allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen kautta. Te, herra presidentti, olette tunnettu ja arvostettu työstänne Euroopan yhdentymisen puolesta.

Suomi liittyi Euroopan unioniin 15 vuotta sitten – aika rientää. Jäsenyys unionissa on lisännyt maidemme arkipäivän kanssakäymistä niin poliittisten päättäjien kuin kansalaistenkin tasolla. Tänä aikana EU on laajentunut ja muuttunut huomattavasti. Toivon, että suuren laajenemisaallon jälkeenkin Euroopan unionissa säilyisi alkuperäinen yhteisyyden tunne.

Meitä eurooppalaisiahan yhdistävät nimenomaan arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio. Suomi ja Italia toimivat aktiivisesti näiden arvojen puolesta niin Euroopan unionissa, Euroopan neuvostossa kuin Etyjissäkin.

Lissabonin sopimus luo uudet ja toimivat puitteet vahvemmalle EU:lle. Samalla unionilla on nyt erityinen tilaisuus kehittää ulkosuhteidensa hoitoa ja tulla vahvaksi kansainväliseksi toimijaksi.

Myös monenvälisessä yhteistyössä laajemmin Suomi ja Italia pyrkivät edistämään rauhaa, turvallisuutta, kestävää kehitystä ja ihmisoikeuksia. Suuret maailmanlaajuiset haasteet, kuten ilmastonmuutos sekä talous-, ruoka- ja energiakriisit, edellyttävät kansainvälistä yhteistoimintaa. Ilmastoneuvotteluja on jatkettava sitkeästi, jotta tänä ja ensi vuonna pidettävissä kokouksissa edistytään kohti uutta maailmanlaajuista sopimusta.

Kansainvälisyys on ollut teille italialaisille tuttua kautta vuosisatojen. Myös tänään FAO ja monet kansainväliset järjestöt ja yhteisöt ovat asettuneet maahanne. Ihmisoikeuksien saralla olen suuresti ihaillut maanne päättäväisyyttä työssä kuolemanrangaistuksen poistamiseksi maailmasta.

Kuten tiedätte, minulla on edessäni mielenkiintoinen mutta haastava tehtävä YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin kutsuttua minut kestävän kehityksen paneelin puheenjohtajaksi yhdessä Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuman kanssa. Tavoitteenamme on kehittää uusia ajatuksia, jotta kansainvälinen yhteisö kykenisi paremmin vastaamaan lisääntyvien ympäristöongelmien haasteisiin sekä edistämään vuosituhattavoitteiden saavuttamista.

* * *

Suomen ja Italian kahdenväliset suhteet ovat erinomaiset. Italia on perinteisesti ollut Suomen kymmenen suurimman kauppakumppanin joukossa, tällä hetkellä yhdeksäs. Meillä on siis vakaa pohja edelleen kehittää suhteitamme.

Suomalaisten tie vei Italiaan jo 1400-luvulla, jolloin ensimmäiset suomalaiset saapuivat maahanne opiskelemaan. Suomalaisten taiteilijoiden parissa Italia on jo vuosisatoja ollut suosittu ainutlaatuisten taideaarteidensa vuoksi. Tänään Italia on Suomessa tunnettu monipuolisena matkailumaana, missä viihtyvät myös historian, kulttuurin ja arkkitehtuurin ystävät. Noin 200 000 suomalaista käy vuosittain maassanne. Myös Suomessa voi nykyisin tavata italialaisia matkailijoita entistä useammin.
Vuorovaikutus ja kanssakäyminen kansalaisjärjestöjen välillä sekä kulttuurin alalla on laajapohjaista ja vakiintunutta. Suomen Rooman instituutti, Villa Lante sekä Italian kulttuuri-instituutti Helsingissä ovat tehneet suuriarvoista työtä. Olen iloinen siitä, että meillä on mahdollisuus tavata huomisiltana vanhoja ja uusia ystäviä juuri Villa Lanten tiloissa.

Suhteidemme kehittämisessä on avuksi se, että useammassa italialaisessa yliopistossa on mahdollisuus opiskella suomen kieltä ja kulttuuria. Samoin Suomessa on edelleenkin innostuneita italian kielen opiskelijoita. Itsekin kuuluin heihin nuorempana. Italian kulttuuri ja historia ovat Suomessa elävän kiinnostuksen kohteena.

Suomalainen arkkitehtuuri ja design ovat maassanne tunnettuja ja arvostettuja. Muistan hyvin, miten Te, herra presidentti, olitte Suomessa vieraillessanne kiinnostunut syventämään tuntemustanne arkkitehti Alvar Aallon elämäntyöstä. Nyt me puolestamme vierailemme Luccassa ja Pisassa, jossa voimme tutustua mm. Italian arkkitehtuuriin.

Suomi on Italiassa saanut mainetta myös menestyksestämme erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa. Koulutusjärjestelmämme ja pohjoismainen hyvinvointivaltiomme kiinnostavat. Myös sukupuolten tasa-arvo ja naisten merkittävä osuus päätöksenteossa ovat tärkeä osa Suomen kuvaa Italiassa.

* * *

Vaikka maittemme väliset suhteet ovat jo nyt erinomaiset, uskon, että meillä on vielä mahdollisuuksia kehittää yhteistyötämme niin globaalitasolla, Euroopassa kuin kahdenvälisestikin. Minulla on myös ilo jo tässä yhteydessä esittää parhaat onnittelumme ensi vuonna juhlittavan Italian 150-vuotisen yhtenäisyyden juhlavuodelle.

* * *
Herra presidentti, sallikaa minun kohottaa malja Teidän ja puolisonne kunniaksi sekä toivottaa menestyksellistä tulevaisuutta kansallenne.