Nuoret pohtivat Presidenttifoorumissa miltä Suomi näyttää

Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Nuorten syrjäytyminen, vaikutusmahdollisuudet ja kestävä kehitys puhuttivat nuoria vaikuttajia Presidentinlinnassa 19. tammikuuta 2012. Tasavallan presidentti Tarja Halonen järjesti 20. keskustelutilaisuuden teemalla Nuoret ja tulevaisuus. Koolla oli poliittisten nuorisojärjestöjen, opiskelijajärjestöjen sekä muiden kansalais- ja nuorisojärjestöjen edustajia ja aktiivisia vaikuttajia. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi kehityspäällikkö Ville Blåfield. Keskustelu on nähtävissä videotallenteena.

”Suomi ja maailma ovat monilla tavoin eri näköisiä tulevaisuudessa. Globalisoituva maailma on tehnyt meistä kaikista yhä enemmän toinen toisistaan riippuvaisia”, presidentti Halonen sanoi avauspuheessaan. ”Miltä oma maamme näyttää?”

Valtaosa maamme lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta hyvinvoinnin jakautuminen ei tapahdu tasaisesti, presidentti Halonen sanoi. ”Pahinta ongelmissa on se, että ne näyttävät kasautuvan niille joilla ennestäänkin on heikompi asema. Meidän on löydettävä keinoja, joiden avulla jokaisella uudella sukupolvella olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä eteenpäin.”

Paras design: demokratia

Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Allianssi ry:n puheenjohtaja Hanna-Mari Mannisen mukaan nuorten osallistuminen demokraattiseen päätöksentekoon on tae sille, että tulevaisuus on nuorten ja vanhojen, meidän kaikkien. ”Tehdään nuorisolähtöisestä demokratiasta Suomen parasta designia”, hän sanoi. Kaikki asiat ovat nuorten asioita. ”Nuorten pääsy päätöksentekoon kulkee koulujen kautta. Tämän takia politiikka on palautettava kouluihin”, Manninen sanoi alustuksessaan.

Keskustelussa tuli esiin, että syrjäytyminen ja vaikutusmahdollisuudet ovat saman asian kaksi puolta. Kynnys ry:n Tuomas Tuure korosti että nuorisoa ei pidä nähdä monoliittina. Vammaiset ovat sellainen vähemmistö, joiden ääni kuuluu heikoimmin. Suomen keskustanuorten puheenjohtaja Antti Kurvinen nosti esiin erityisesti nuorten miesten ongelmat sekä maahanmuuttajien keskuudessa että maaseudulla.

Nuorilla on työkokemusta

Miten syrjäytyneet nuoret tavoitetaan? kysyi Nuorisotutkimusseuran tutkija Tomi Kiilakoski. Nuorisoa koskevissa tutkimuksissakin tavoitetaan yleensä vain paremminvoivat nuoret. Toiminnanjohtaja Johanna Seppälä Aseman Lapset ry:stä sanoi, että syrjäytyneimpiä ei vaikuttaminen välttämättä edes kiinnosta. He ovat kuitenkin löydettävissä. ”Täytyy lähteä nuorisotaloista ulos, me tiedämme missä nuoret liikkuvat”.

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Veera Svahn muistutti, että nuorilla on erittäin positiivinen kuva tulevaisuudesta. Vain 10 prosenttia lukiolaisista ei omaa minkäänlaista työkokemusta. ”Tulos oli meillekin positiivinen yllätys”.

Uudet mittarit

Presidentti Halonen kertoi myös työstään YK:n kestävän kehityksen paneelin työstä. ”Taloudellinen kasvun pitää olla sosiaalisesti oikeudenmukaista, ja sen pitää ottaa huomioon ympäristö.” Kestävää kehitystä arvioitaessa pelkkään talouteen perustuvat mittarit kuten BKT, eivät riitä, presidentti Halonen sanoi. Talouden rinnalle on tuotava sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristö.

”Kulutanko, säästänkö, suojelenko?”, listasi Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius ristiriitaisia kysymyksiä. Yhteiskunnassa pitää Straniuksen mukaan varautua siihen, että talous ei kasva ikuisesti.

Presidenttifoorumeita on presidentti Halosen aloitteesta järjestetty vuodesta 2006 lähtien. Aiempien foorumeiden teemoina ovat olleet suomalaisen työn kilpailukyky, osaaminen ja innovaatiot, ulkopolitiikka, vanhustenhuolto, Itämeri, suvaitsevaisuus, kuntapalvelut, Suomen historian vaietut vuodet, muutosten Suomi, perus- ja ihmisoikeudet, työllisyys ja työttömyys, ilmastonmuutos, lähisuhdeväkivalta, globalisaatio ja YK:n vuosituhattavoitteet, rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta, arktiset alueet, kestävä kehitys, kulttuuri sekä Euroopan ja maailman tila.

• Presidenttifoorumin keskustelu videotallenteena