Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Italian tiedeakatemiassa 8. syyskuuta 2010

(muutosvarauksin)

Vasta meidän aikanamme on täysin oivallettu, että planeettamme on koko ihmiskunnan yhteinen koti. Globaalissa maailmassa monenvälisen yhteistyön merkitys on entisestään kasvanut. Yhteisistä haasteistamme on tulossa koko ajan moniulotteisempia ja laaja-alaisempia. Tämä tarkoittaa, että yhteistyömmekin on tehostuttava ja oltava maailmanlaajuista.

Aseellisten konfliktien ohella rauhaa ja turvallisuutta horjuttavat ihmisoikeusloukkaukset, äärimmäinen köyhyys, terrorismi ja tarttuvat taudit. Samoin luonnonkatastrofit ja kiihtyvä ilmastonmuutos ovat uhkanamme. Lisäksi saamme tämän tästä ratkaistavaksi energia-, ruoka- ja talouskriisejä. Kaiken kaikkiaan kaipaamme kestävämpää kehitystä.

Yhdistyneet kansakunnat on edelleen tärkein globaali foorumi kansainvälisen rauhan, turvallisuuden ja kehityksen vahvistamisessa sekä ihmisoikeuksien edistämisessä. Roomassa sijaitseva Maailman ruokajärjestö, FAO, tekee merkittävää työtä myös kestävän kehityksen näkökulmasta. YK:n ohella alueellisilla järjestöillä, Euroopan neuvostolla ja ETYJillä on tärkeä rooli. Euroopan unioni on luonnollisesti Suomelle tärkeä toimintakanava.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu laajaan käsitykseen turvallisuudesta. Me näemme rauhan paljon laajempana käsitteenä kuin pelkästään sodan poissaolona. Rauhan tulisi merkitä demokratiaa, ihmisoikeuksien kunnioitusta, inhimillistä turvallisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Siis kestävää kehitystä.

Suomi, kuten Italiakin, osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan rauhan ja turvallisuuden, kehityksen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi. Olemme mukana YK:n, EU:n ja Naton johtamissa operaatioissa.

Kriisien luonteen muuttuessa meidän on oltava kykeneviä toimintaan, joka käsittää sekä sotilaalliset että ei-sotilaalliset kriisinhallinnan näkökohdat. Tilanteet Afganistanissa, Darfurissa ja Somaliassa osoittavat, että rauha, vakaus ja turvallisuus vaativat muutakin kuin kriisinhallintaa. On tärkeää, että sotilaallinen ja siviilikriisinhallinta sekä kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu koordinoidaan keskenään kestävien tulosten aikaansaamiseksi.

Kaikkien ihmisten, myös naisten ja tyttöjen perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen on turvattava kaikissa kriisinhallintaoperaatioissa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus mukaisesti.

***

Tänä vuonna tulee kuluneeksi kymmenen vuotta YK:n vuosituhatjulistuksen ja siihen liittyvien tavoitteiden hyväksymisestä. Olimme Namibian presidentin kanssa kokouksen puheenjohtajina ja muistan hyvin kokouksen innostuneen ilmapiirin. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan nyt YK:n yleiskokouksen yhteydessä pidettävässä erityiskokouksessa. Se on eräänlainen välitilinpäätös, joka ei kaikilta osin näytä ihan hyvältä. Työtä on jatkettava entistä määrätietoisemmin. Näiden tavoitteiden toteutumisella olisi ratkaiseva merkitys globaalille turvallisuudelle ja kestävälle kehitykselle.

On kulunut lähes 40 vuotta siitä, kun Rooman klubi vuonna 1972 julkaisi raporttinsa ”Kasvun rajat”. Rooman klubi kehotti ihmiskuntaa arvioimaan uudelleen riistävää asennoitumista ihmisiin ja maapallon luonnonvaroihin. Tämä kehotus globaaliin vastuuseen on tänään yhä ajankohtaisempi.

En halua aliarvioida talousvaikeuksia, mutta ne eivät saisi hidastaa ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Suomi on painottanut naisten roolia ja naisnäkökulman huomioimista ilmastosopimuksessa.

Kestävän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen kehityksen aikaansaaminen vaatii laajaa eri tahojen yhteistoimintaa kansainvälisesti. Minulla on kunnia toimia YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin elokuussa asettaman kestävän kehityksen paneelin puheenjohtajana yhdessä Etelä-Afrikan presidentin Jacob Zuman kanssa. Tavoitteenamme on kehittää uusia ajatuksia, jotta kansainvälinen yhteisö kykenisi paremmin vastaamaan lisääntyvien ympäristöongelmien haasteisiin sekä edistämään vuosituhattavoitteiden saavuttamista.

Paneelin toimenpidesuosituksia on tarkoitus hyödyntää valmisteltaessa Rio de Janeirossa vuonna 2012 järjestettävää kestävän kehityksen kokousta. Työn toivotaan valmistuvan vuoden 2011 loppuun mennessä.

Ympäristönsuojelu ja taloudellinen kehitys eivät todellakaan ole toisiaan poissulkevia tavoitteita. Kestävä kehityksen tulee merkitä sekä ihmisen että luonnon hyvinvoinnin lisäämistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan uutta tietämystä ja osaamista. Suomi haluaa olla edelläkävijä puhtaiden teknologioiden kehittämisessä.

***

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsenvaltiona 15 vuotta. Jäsenyytemme aikana unioni on muuttunut paljon. Jäsenmaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut ja EU itsekin on käynyt läpi useamman sopimuksen muutosketjun.

Euroopan unionin jäsenmaita yhdistävät yhteiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio. Eurooppa on kuitenkin laajempi kuin Euroopan unioni. Onkin hyvä muistaa, että nämä samat arvot olivat pohjana myös Euroopan neuvoston perustamiselle jo yli 60 vuotta sitten. Euroopan neuvoston vahva ihmisoikeusnormisto sekä ylikansallista tuomiovaltaa käyttävä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Strasbourgissa ovat vaikuttaneet keskeisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainsäädännön ja oikeusturvan kehitykseen.

Euroopan unionissa voimme olla ylpeitä siitä, että ihmisoikeudet ja perusvapaudet toteutuvat maissamme pääsääntöisesti hyvin. Haasteitakin edelleen on. Syrjintää emme vielä ole onnistuneet kokonaan kitkemään. Vähemmistöt, kuten romanit ja maahanmuuttajat, ovat monissa maissa hyvin vaikeassa asemassa. Romanit ovat syrjittyjä kaikkialla Euroopassa ja heidän perusoikeutensa toteutuvat huonosti. He joutuvat myös usein ihmiskaupan kohteeksi. Syrjinnän ja ihmiskaupan kitkemiseksi tarvitaan niin jäsenvaltioiden hallitusten kuin Euroopan unioninkin päättäväisiä toimia.

Naisiin kohdistuva väkivalta tulee olemaan tänä syksynä YK:ssa erityishuomion kohteena. Se on valitettavan tuttu ongelma myös Euroopassa. Maanosamme on merkittävä ihmiskaupan päämääräalue. Myös lähisuhdeväkivalta on monen eurooppalaisenkin naisen arkipäivää.

Samalla kun Suomi, Italia ja Euroopan unioni toimivat ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion edistämiseksi maailmanlaajuisesti, on tärkeää, että rohkenemme tunnistaa myös omissa maissamme tapahtuvat ihmisoikeuksien loukkaukset ja kehittämistarpeen.

Lissabonin sopimuksen myötä EU:lla on nyt paremmat edellytykset toimia näiden arvojen edistämisen puolesta. Tärkeää on myös jäsenmaiden tahto edistää yhteistä politiikkaa. Unionilla on sitä enemmän vaikutus- ja arvovaltaa, mitä paremmin pystymme puhumaan yhdellä äänellä.

Viime vuosina EU:n työssä ovat korostuneet taloudelliset ja kansainvälispoliittiset kysymykset. Ajankohtaiset kriisit ja ongelmat vievät päähuomion. Sen sijaan Euroopan unionin yhteisiä arvoja pidetään usein niin itsestään selvinä, että ne jäävät vähemmälle huomiolle.

Suomi on tukenut johdonmukaisesti unionin laajentumista. Katsomme sen vahvistavan vakautta, demokratiaa ja hyvinvointia koko mantereella. Suomi tukee kaikkien Länsi-Balkanin maiden ja Turkin EU-jäsenyyttä. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että jäsenehdokkaat täyttävät vaaditut kriteerit. Suomi on iloinen myös siitä, että jäsenyysneuvottelut on aloitettu Islannin kanssa.

***

Pohjoismainen hyvinvointimalli perustuu vahvaan demokratiaan, yhteisvastuuseen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Ihmiset arvostavat korkeatasoisia palveluja, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja, joihin kuuluvat päivähoitojärjestelmä ja vanhusten palvelut.

Hyvinvointiyhteiskunta on sekä yksilölle että yhteisölle hyvä asia. Uskon vahvasti, että naisten ja miesten tasa-arvo on ihmisoikeuskysymys, ja se myös antaa mahdollisuuksia yhteiskunnan kehitykselle. Tämä on kansainvälisissä vertailuissa hyvin nähtävissä.

Toki työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on Suomessakin monelle naiselle ja miehelle haaste, vaikka se onkin helpompaa kuin monessa muussa maassa. Erinomaisen äitiyshuollon, vanhempainvapaajärjestelmän, lasten päivähoito- ja esikoulujärjestelmän tai vaikkapa ilmaisten lämpimien kouluaterioiden ansiosta sekä miehet että naiset voivat sekä osallistua aktiivisesti työelämään että huolehtia perheestään.

Suomalainen koulutusjärjestelmä saa toistuvasti hyvät arviot kansainvälisissä vertailuissa. Emme pidä sitä itsestään selvyytenä, vaan pyrimme jatkuvasti kehittämään sitä, koska uskomme koulutuksella olevan suuren merkityksen sekä ihmisten väliseen tasa-arvoon että maan kilpailukykyyn ja kansantalouden menestymiseen. Moderni demokratiakin edellyttää, että ihmisillä on hyvä koulutus.

***

Suomen ja Italian kahdenväliset suhteet ovat erinomaiset. Kanssakäyminen on vilkasta ja monimuotoista.

Italia on Suomelle merkittävä kauppakumppani, perinteisesti kymmenen tärkeimmän joukossa. Kauppa on kasvanut tasaisesti. Tosin talouden lama aiheutti viime vuonna notkahduksen kauppalukuihin mutta suunta tänä vuonna on jo ylöspäin. Italiaan on asettunut noin 80 suomalaisyritystä.

Maantieteellisesti maamme sijaitsevat Euroopan eri puolilla. Monet tekijät kuitenkin yhdistävät meitä. Olemme EU:n rajamaita. Suomelle Itämeri ja Italialle Välimeri ovat elintärkeitä monessa mielessä ja molemmissa merissä on myös suuret ympäristöhaasteet. Toivon, että voimme vaihtaa kokemuksia ja tiivistää yhteistyötä tälläkin alueella.

Sanomattakin on selvää, että Italian merkitys eurooppalaisen kulttuurin historiassa on Suomessa hyvin tunnettu. Tänne matkasi jo 1400-luvulta lähtien opiskelijoita ja pyhiinvaeltajia. Myöhemmin monet suomalaiset taiteilijat tutustuivat Italian taideaarteisiin ja hakivat myös inspiraatiota kauniista maastanne. Ruotsi-Suomen kuningatar Kristina asui 1600-luvulla vastapäätä tätä rakennusta.

Nykyäänkin kulttuurin saralla kanssakäyminen on vilkasta molempiin suuntiin. Monisäikeinen kulttuuri- ja tiedeyhteistyö saa tukea niin Suomen Rooman instituutilta Villa Lantelta kuin Helsingissä toimivalta Italian kulttuuri-instituutiltakin. Villa Lante edistää taiteita sekä antiikkiin ja Italiaan kohdistuvaa tutkimusta mutta avustaa myös muiden alojen tutkijoita. Villa Lanten merkitys on suoraan ja välillisesti suuri, sillä siellä on opiskellut tai työskennellyt yhteensä yli 5000 suomalaista tutkijaa ja taiteilijaa.

***

Olen pyrkinyt lyhyesti kertomaan Suomen kiinnostuksesta Italiaan ja herättämään teidän uteliaisuuttanne Suomea kohtaan. Uskon nimittäin, että siitä olisi iloa meille molemmille.

Kiitän huomiostanne.