Linnan huonekalut paljastivat salaisuutensa

Presidentinlinnan huonekaluista tehty kartoitus osoittaa, että Linnan huonekaluilla on luultua pidempi historia. Vanhimmat kalusteet ovat peräisin Senaatintorin laidalla sijaitsevasta Bockin talosta, joka sisustettiin keisarilliseksi residenssiksi vuonna 1819 keisari Aleksanteri I:n henkilökohtaisilla varoilla. Tutkijoille oli yllätys miten paljon huonekaluja tältä ajalta löytyi. ”Kalusteista on paljon perinnetietoa, joka on siirtynyt suusta suuhun ja jäänyt elämään. Tutkimus paljastaa, että asia ei välttämättä ole ollenkaan niin”, museonjohtaja Kari-Paavo Kokki kertoo.Nykyinen Presidentinlinna rakennettiin alun perin 1810-luvulla kauppias ja laivanvarustaja J.H. Heidenstrauchin asuintaloksi sekä liike- ja varastotiloiksi. Keisarisuuriruhtinaan Helsingin-residenssiksi se ostettiin 1837 ja laajennukset valmistuivat kuusi vuotta myöhemmin. Suomen itsenäistyttyä rakennus kunnostettiin Presidentinlinnaksi vuonna 1921.

Keltaisen salin pähkinäpuinen sohvakalusto on maamme hienoimpia empire-kokonaisuuksia. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Linnan huonekalut kartoitti tutkija Jukka Relas ja työn ohjaajana toimi Heinolan kaupunginmuseon johtaja Kari-Paavo Kokki. He kertovat, että Presidentinlinna osoittautui paljon monitahoisemmaksi ja mielenkiintoisemmaksi tutkimuskohteeksi kuin olisi odottanut. Uusi tutkimus osoitti esimerkiksi 1920-luvun jäljitelmänä pidetyt konsolipöydät ja peilit Aleksanteri I:n ajalta oleviksi.

”Oli yllätys kuinka paljon hienoja materiaaleja huonekaluissa on: purppuranpunaista, kuninkaansinistä, vihreää, keltaista; tupsuja, nyörejä, hapsuja ikkunaverhoissa. Linna ei ole ollenkaan ollut vaatimaton. Nykyinen asu on tulos eriaikaisista korjauksista funktionalismin hengessä. Keisarillisesta loistosta on rippeet jäljellä”, Kokki sanoo.

Maan hienoin empire-kokonaisuus

Presidentinlinnan tärkein 1800-luvun alun kokonaisuus on Keltaisessa salissa oleva Pietarista hankittu pähkinäpuinen sohvakalusto, joka on tutkijoiden mukaan Suomen hienoimpia empire-kokonaisuuksia. Kultaukset sohvakalustoon tehtiin myöhemmin presidentti Ståhlbergin aikana 1920-luvulla. Kädensijat ovat kuin marsalkan komentosauva tai tykinpiippu. Kalusto on arvoisellaan paikalla, sillä tasavallan presidentti ottaa vastaan vieraita ja antaa haastatteluja juuri Keltaisessa salissa.

Myös Linnan Ruokasalin kolme kristallista kattokruunua ovat tutkija Relaksen mukaan lajissaan Suomen hienoimpia ja peräisin Bockin talosta. Linnan tiloissa roikkuu myös kolme amppelimallista kattokruunua Aleksanteri I:n ajalta. ”Jokaiseen on valitettavasti vaihdettu lasipohja. Vanhoissa kuvissa näkyy hieman maljamainen, hiottua kristallia oleva pohja”, Jukka Relas sanoo.

Ruokasalin kolme kattokruunua ovat Aleksanteri I:n ajalta. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Kun nykyinen Presidentinlinna sisustettiin keisarilliseksi palatsiksi 1838, hankintoja tehtiin paljon. Uusia kalusteita tilattiin yhdestä Pietarin hienoimmasta liikkeestä, Gambs Fréresiltä. ”Vaikka Helsinki olikin provinsiaalinen paikka, palatsiin on hankittu kuitenkin parasta mitä Pietarista on saanut. Ehkä ei ihan niin loistokasta kuin Talvipalatsiin, mutta seuraavaksi parasta”, Kari-Paavo Kokki sanoo.

Helanderin kyntteliköt löytyivät

Suomalaista käsityötaitoa ei keisarillisen palatsin hankinnoissa unohdettu. Ruokasaliin tilattiin vuonna 1843 goottilaista tyyliä olevat tuolit helsinkiläiseltä puuseppämestarilta Johan Gustaf Lindhiltä. Tuolit ovat nykyään Tamminiemessä. Presidentin työhuoneessa aikaa mittaa Kalajoen kuulujen Helanderin veljesten valama pronssikello, joka on vuodelta 1859.

Erikoista on, että puuseppämestari Gustaf Ferdinand Laxilta vuonna 1843 Peilisaliin hankittuihin myöhäisempire-tyylisiin tuoleihin ja sohviin on vaihdettu jalat 1950-luvulla. ”Joku on nähnyt hirveän suuren vaivan, voimme vain arvailla miksi”, tutkijat pohdiskelevat.

Aikojen kuluessa huonekalukokonaisuuksia on valitettavasti hajotettu. Linnasta kalusteita on kulkeutunut muun muassa Smolnaan, Kultarantaan ja Tamminiemeen tai yksinkertaisesti kadonnut. Vanhat kuitit paljastavat esimerkiksi sen, että Helanderin pronssikellon kumppaneiksi hankittiin kaksi signeerattua kynttilänjalkaa, jotka tutkijat paikallistivat pääministerin virka-asunnosta Kesärannasta. Kesäranta hankittiin 1904 venäläisten kenraalikuvernöörien kesäasunnoksi ja itsenäisyyden aikana se on toiminut pääministerien virka-asuntona.

Yllä: Puuseppä Laxin kalusteisiin vaihdettiin jalat. 1900-luvulla tehdyissä pöydissä on vielä vanhanmalliset jalat.Alla: Helanderin veljesten valama kello vuodelta 1859 mittaa aikaa presidentin työhuoneessa. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Aikakauden käsitykset, käytännöt sekä henkilökohtainen maku ovat aina määritelleet sisustuksen ja remonttien suunnan. Toista kerrosta lukuunottamatta Linnasta on purettu lähes kaikki kaakeliuunit. 1970-luvulla katsottiin, että symmetrisyyttä korostava valeovi on presidentin virallisessa työhuoneessa turha.

Vanhoista valokuvista monet tuntevat myös Turkkilaisen huoneen, johon presidentti Ståhlbergin lapset kokosivat 1920-luvulla muodissa olleen itämaisen eksotiikan hengessä erikoisempia huonekaluja. Seuraavat presidentit Svinhufvud ja Relander viihtyivät siellä vielä hyvin, mutta presidentti Kallion aikana eksotiikan aika oli jo ohi.

Itsenäisyyden aikana ei ole hurviteltu

Itsenäisyyden aikana Linnaan on hankittu oman aikansa huonekaluja eikä antiikkikokoelmia ole juurikaan täydennetty. Hankittu kalusto on ollut enemmän peruslaatua eikä enää aikansa huipputasoa, kuten edellisellä vuosisadalla.

Tutkija Jukka Relas teki kartoituksen ohessa suunnitelman Presidentinlinnan kalusteiden uudelleen järjestämiseksi. Tulevaisuudessa Linnan kalustekokonaisuuksia pyritään yhdistämään kokoamalla erilleen joutuneet osaset sekä entisöimällä ja yhtenäistämällä verhoilua.

Hienoja pronsseja

Linnan sisustukseen kuuluu Helanderien pronssien ohella runsaasti hienoja kullattuja pronssiesineitä. Aleksanteri I:n hankintoihin kuului edellä mainittujen kattokruunujen lisäksi pietarilaisia Voiton jumalatar Viktorian somistamia kynttelikköjä. Vuonna 1865 hankittiin maamme ehkä hienoin empireplateau eli pöytälaakio ja siihen kuuluva maljan jalka, jotka ovat kuuluneet ministerivaltiosihteeri Robert Henrik Rehbinderille. Myöhemmin pronssivalikoimaa lisättiin myös loisteliailla uusrokokookyntteliköillä, tarjoilumaljoilla sekä kattokruunuilla.

Linnan plateau ja siihen kuuluva maljan jalka ovat parhaillaan esillä Heinolan kaupunginmuseon kesänäyttelyssä Kullalla aateloidut – kullattuja pronsseja 1700-luvulta 1900-luvulle. Näyttely on avoinna 9.9.2007 asti.

• Presidentinlinnan historiaa
• Kuvia Presidentinlinnasta
• Virtuaalivierailu Presidentinlinnaan