Suoraan sisältöön

Presidentti Niinistö maanpuolustuskurssin avajaisissa: Normaalin ja poikkeustilan väliin jää hybridivaikuttamisen mentävä aukko - Suomen tasavallan presidentti: Puheet

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
TPK etusivu, 7.11.2016

Presidentti Niinistö maanpuolustuskurssin avajaisissa: Normaalin ja poikkeustilan väliin jää hybridivaikuttamisen mentävä aukko

Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia
Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi 219. maanpuolustuskurssin 7. marraskuuta 2016 Säätytalolla. Presidentti sanoi avauspuheessaan suomalaisten vahvan maanpuolustustahdon olevan vahva viesti ympäröivälle maailmalle ja totesi sen olevan myös turvallisuutemme peruskivi. ”Maanpuolustustahto ei ole vain vanhakantaista retoriikkaa tässä ajassa, joka on käynyt arvaamattomaksi.”

Pahan arkipäiväistäminen huolestuttaa

Presidentti Niinistö kiinnitti huomionsa Suomessa käytävään keskusteluun Nato-jäsenyydestä ja Venäjästä. Presidentin mukaan keskustelu on avointa, eikä hän ymmärrä väitteitä siitä, ettei Venäjästä saisi sanoa vapaasti. ”Kovin vaikea ajatella, mitä on jäänyt sanomatta. Sankaruuden saavuttaminen siinä kilvoittelussa, kuka koviten Venäjästä sanoo, alkaa vaatia kekseliäisyyttä.” 

Venäjä-keskustelussa presidentti Niinistöä huolestuttaa sen sijaan ilmiö, jota hän kutsuu pahan arkipäiväistämiseksi: ”Jos hyökkäystä ja sotaa käydään paperilla päivittäin, niin se tulee lähelle – ajatuksiin. Samaa oli siinä kun venäläisessä keskustelussa Krimin osalta viitattiin ydinaseisiin – niiden käyttämisen mahdollisuutta tavanomaistettiin.”

Suomi kiinnostava kumppani, mikäli pahin toteutuisi

Toinen keskustelunaihe, jota presidentti käsitteli puheessaan, oli sotilaallinen harjoitustoiminta lännen, eli Ruotsin, Naton ja Yhdysvaltojen kanssa. ”Läntinen sotilasyhteistyömme on paljon laajempaa kuin aiemmin ja sitä tullaan jatkamaan.” 

Presidentti Niinistö korosti että valmiutta ja yhteistoimintakykyä ei kehitetä ainoastaan pidäkkeeksi ja kynnykseksi maahantulijalle. ”Niitä kehitetään myös, jotta Suomi olisi kiinnostava kumppani, mikäli pahin toteutuisi. Tämä palvelee myös Suomen oman puolustuksen kehittämistä.” 

Dialogin ylläpitäminen on tärkeää: ”Suomen etu ei ole lietsoa vastakkainasettelua.  Viisas katsoo olisiko tarjolla jotakin sellaista, joka voisi vastakkainasettelua vähentää. Sitä kutsutaan dialogiksi, diplomatiaksi. Tämä on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja. Se on myös minun linjani.”

Poikkeusolot voitava todeta ongelmattomasti 

Arvaamattomaksi käyneessä ajassa turvallisuusympäristö muuttuu nopeasti. Suomen on oltava valmis nopeaan reagointiin. On esimerkiksi kyettävä tunnistamaan hybridiuhkien laaja keinovalikoima, jotta yhteiskunnan mahdollisimman häiriötön toiminta kaikissa olosuhteissa voidaan turvata. Tähän tarvitaan oikeaa ja ajantasaista tilannekuvaa, presidentti Niinistö sanoi. 

Tilannekuvan luomiseen on sotilas- ja siviilitiedustelulainsäädäntö ehdoton edellytys: ”Tämä ei kuitenkaan riitä. Uusille uhkille tyypillistä on niiden nopea eteneminen ja usein usealla rintamalla. Siksi tilannekuvalta vaaditaan myös entistä enemmän ennakointikykyä. Eduskunnalle kohta puolin annettava laki valtioneuvoston tilannekuvatoiminnasta on askel oikeaan suuntaan.” 

Myös nykyisen valmiuslain soveltamista on tarkasteltava kriittisesti. ”Mahdollistavatko nykyiset toimintatapamme riittävän linjakkaan ja ripeän toiminnan? Kaikissa tilanteissa pitää olla selvää, että poikkeusolot voidaan tarvittaessa ongelmattomasti todeta. Tällä hetkellä normaalien aikojen valtuuksien ja poikkeustilan toteamisen väliin jää hybridivaikuttamisen mentävä aukko. Tämä on tutkittava ja tarvittaessa tukittava.”

Presidentin mukaan Suomi on jo tehnyt paljon lisätäkseen kykyään mahdollisiin uhkiin vastaamiseksi: ”Silti jäljellä on vielä tehtävää turvallisuuden kaikilla sektoreilla. Taloudellisesti vaikeana aikana asianmukaisesta valmiudesta huolehtiminen on toki kansakunnalle raskas, mutta samalla myös välttämätön tehtävä.”

Suomella vain voitettavaa EU:n puolustusyhteistyön vahvistumisessa 

Suomen turvallisuutta kannattelevista neljästä pilarista presidentti otti esille tällä kertaa vain läntiseen pilariin kuuluvan EU:n toiminnan ja korosti unionin jäsenyyden turvallisuuspoliittista merkitystä. Suomen on annettava vahva panos EU:n puolustusyhteistyön kehittämiselle.  

”Liike on nyt ensiarvoisen tärkeää, tärkeämpää kuin spekulointi lopullisesta päämäärästä. Tämä on myös integraation isien perusviisaus: kunnianhimoisesti mutta samalla käytännönläheisesti etenemällä on mahdollista ottaa konkreettisia, tässä tapauksessa turvallisuutta lisääviä askelia.” 

Presidentti Niinistö nosti esimerkiksi EU:n pysyvän sotilasesikunnan perustamisen, joka pitäisi hänen mielestään nyt perustaa. Presidentin mielestä olisi myös luontevaa, että Suomen tiivistyvä yhteistyö turvallisuuspolitiikassa Ruotsin kanssa heijastuisi myös eurooppalaiselle tasolle.

Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin johtaja eversti Mika Kalliomaa vastaanotti tasavallan presidentin Säätytaloon. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia
Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin johtaja eversti Mika Kalliomaa vastaanottaa tasavallan presidentin Säätytaloon. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistö tervehtii maanpuolustuskursin osallistujat. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia
Presidentti Niinistö tervehtii 219. maanpuolustuskursin osallistujat. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Tulosta
Tämä dokumentti

Päivitetty 9.11.2016

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi