Suoraan sisältöön

Syyrian konflikti ja vuoden 2021 kansallisen pääsotaharjoituksen kansainvälinen ulottuvuus esillä TP-UTVA:ssa - Suomen tasavallan presidentti: Tiedotteet ja uutiset

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Uutiset, 20.4.2018

Syyrian konflikti ja vuoden 2021 kansallisen pääsotaharjoituksen kansainvälinen ulottuvuus esillä TP-UTVA:ssa

Valtioneuvoston viestintäosasto
20.4.2018 
Tiedote 208/2018 

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 20. huhtikuuta Syyrian tilanteesta. Syyrian konfliktissa on toistuvasti käytetty kemiallisia aseita. Suomi on tuominnut 7. huhtikuuta Dumaan tehdyn iskun. Kemiallisten aseiden käyttö on kielletty kansainvälisellä sopimuksella (CWC), jonka osapuoli Syyria on. Kemiallisten aseiden vastaisen järjestön (OPCW) tiedonkeruumissio on Syyriassa selvittääkseen todisteita kemiallisen aseen käytöstä paikan päällä.

Kemiallisten aseiden käyttö ei voi jäädä seurauksitta. Yhdysvaltojen, Ranskan ja Ison-Britannian 14. huhtikuuta Syyriaan tekemien ohjusiskujen tarkoituksena oli heikentää Syyrian kykyä käyttää kemiallisia aseita ja osoittaa, että niiden käyttöä ei hyväksytä. EU:n ulkoasiainneuvosto tuomitsi 16. huhtikuuta yksimielisesti kemiallisten aseiden käytön ja ilmaisi tukensa kaikille niiden käyttöä ehkäiseville toimille.

Suomi toimii kemiallisiin iskuihin syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen teoistaan. Suomi liittyi 16. huhtikuuta kansainväliseen kumppanuuteen kemiallisten aseiden käyttöä koskevaa rankaisemattomuutta vastaan (ns. Pariisin kumppanuus). Suomi rahoittaa YK:n vastuuvelvollisuusmekanismia.

Syyrian konfliktiin ja inhimilliseen hätään saadaan kestävä ratkaisu ainoastaan YK-vetoisten poliittisten neuvottelujen kautta. Suomi korostaa YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden keskeistä vastuuta ratkaisuun pääsemisestä sekä kemiallisiin iskuihin syyllistyneiden saattamisesta vastuuseen.

Brysselin Syyria-konferenssilla 24.–25. huhtikuuta halutaan edistää poliittista prosessia ja kansainvälisen yhteisön sitoutumista auttamaan Syyrian sodasta kärsiviä myös jatkossa.

Suomen tuki Syyrian konfliktin uhrien hyväksi painottuu humanitaariseen apuun ihmisten välittömän hädän lievittämiseksi. Suomi panostaa myös kehitysyhteistyöhön, jolla vahvistetaan paikallisyhteisöjen kantokykyä erityisesti syyrialaispakolaisista huolehtivissa naapurimaissa. Lisäksi tänä vuonna Suomi ottaa kiintiöpakolaisistaan kaksi kolmasosaa Syyriasta. Suomi myös jatkaa tukeaan rauhanvälitykselle ja rauhanrakennukselle Syyriassa.

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat lisäksi, että kansallisen pääsotaharjoituksen yhteydessä vuonna 2021 järjestetään laaja kansainvälinen harjoitus. Tavoitteena on vahvistaa Suomen puolustusta ja valmiutta sekä harjoitella kansainvälisen avun vastaanottamista ja yhteistoimintakykyä. Harjoituksen yksityiskohdat tarkentuvat suunnittelun edetessä.

Lisätietoja: osastopäällikkö Jukka Salovaara, p. 0295 350 636, johtava asiantuntija Tanja Jääskeläinen (Syyria), p. 0295 350 303, ulkoministeriö; ylijohtaja Janne Kuusela (pääsotaharjoitus), p. 0295 140 300 puolustusministeriö

Tulosta

Päivitetty 20.4.2018

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi