Amerikan Uutiset 23.10.1997
Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari Amerikan Uutisten erikoishaastattelussa:
"Maailma on muuttunut enemmän kuin Suomen poliittinen suunta"
New Yorkiin ja Bostoniin suuntautuneen matkansa aikana Suomen Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari esitteli näkemyksiään tänä vuonna juhlavuottaan viettävän Suomen ulkopolitiikasta. Amerikan Uutiset -lehden erikoishaastattelussa hän kertoi, ettei Suomi ole pyrkimässä Naton täysjäseneksi. Läheinen yhteistyö rauhankumppanuusohjelmineen ja rauhanturvatehtävineen riittää.
Tasavallan Presidentti johtaa hallitusmuodon määräämänä ulkopolitiikkaa. Suomen nykyistä politiikkaa ei hänen mukaansa voi enää nimittää puolueettomuuspolitiikaksi. - Se liittyi niin olennaisesti kylmän sodan aikakauteen, joka on jäänyt taakse. Suomi on aina ajanut yhteistyöpolitiikkaa, jolla on ollut myönteinen vaikutus Euroopan kehittymiseen aina vuodesta 1975, jolloin Helsingissä pidettiin ensimmäinen ETYK-huippukokous.
Presidentti Ahtisaaren mielestä maailma on muuttunut Suomen poliittista suuntaa enemmän.
- Suomen politiikan perustavoitteet ja yhteistyöhakuisuus eivät ole vuosien varrella muuttuneet, vaikka maailma Suomen ympärillä onkin muuttunut melkoisesti, toteaa presidentti Ahtisaari ja viittaa Saksojen yhdistymiseen, kylmän sodan aikakauden päättymiseen, Neuvostoliiton hajoamiseen ja Euroopan unionin syntymiseen.
Suomella oma paikkansa Euroopassa
Tasavallan presidentillä on selvä näkemys Suomen tulevaisuudesta Euroopan unionissa.
- Monet kansalaiset ovat suoraan ilmaisseet huolensa siitä, kuinka käy Suomen itsenäisyyden. Elämme tilanteessa, jossa Suomi ja suomalaiset haluavat säilyttää itsenäisen ja uskottavan puolustuskykynsä. Siihen emme tarvitse Nato-jäsenyyttä. Läheinen yhteistys riittää. Presidentti Ahtisaari muistuttaa, että jo nyt suomalaisjoukot toimivat Naton joukkojen rinnalla rauhanturvatehtävissä esimerkiksi Bosniassa.
- Kukaan ei voi kiistää, etteikö Suomi kantaisi omaa vastuutaan rauhanturvaamisessa.
Rauhankumppanuusohjelma lähentää myös omalta osaltaan Suomea Natoon, mutta varsinainen jäsenyys on presidentin mukaan vielä kaukana. Suomen valitsemalla poliittisella suunnalla on selvä historiallinen peruste.
- Naton laajeneminenhan lähti maista, jotka sinne halusivat. Juuri näillä mailla oli vaikea olla kylmän sodan aikana. Suomen tilanne oli toinen. Maatamme ei koskaan vallattu, eikä mikään muu maa ole koskaan patistanut Suomea muuttamaan sodanjälkeistä, rakentavaa linjaa.
Ahtisaaren mukaan Suomi on valinnut linjan, jossa se luottaa omaan itsenäisyyteensä ja puolueettomuuteensa sekä toimii samalla aktiivisesti rauhanpyrkimyksissä.
- Suomen paikka Euroopan neuvostossa ja Euroopan unionissa antaa maallemme psykologista turvallisuutta. Kumpikaan ei kuitenkaan ole mikään sotilasliitto.
Tunnustus ulkosuomalaisille
Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari myöntää ulkosuomalaisten arvostuksen olevan kasvussa Suomessa. Hänen mukaansa perusteet ulkosuomalaisuuden esiintuloon ovat selkeät:
- Globalisoituminen antaa ulkosuomalaisille aikaisempaa paremmat mahdollisuudet matkustaa tai olla muulla tavoin yhteydessä Suomeen. Ulkosuomalaiset entistä yleisemmin lähettävät lapsiaan Suomeen, vaikkapa kielikouluun tai -leirille.
Presidentti Ahtisaari toteaa myös, että vaikka suuret siirtolaisvuodet ovatkin takana, kasvaa ulkosuomalaisten määrä koko ajan.
- Integraatio lisää ulkosuomalaisuutta. Opiskelumahdollisuudet ulkomailla lisääntyvät. Yliopistovaihto kasvaa, ja sitä kautta osa suomalaisista tiedemiehistä jää ulkomaille. Kanssakäyminen monilla eri tasoilla lisääntyy.
Suomessa on julkisesti keskusteltu huolestunein äänenpainoin, kuinka koulutettu työvoima ja oppineet muuttavat ulkomaille saaden aikaan niin kutsutun aivoviennin maan rajojen ulkopuolelle.
- Näin on ja näin pitääkin olla. Kansainvälistyminen vaatii ihmisiä, jotka ovat tottuneet asumaan ulkomailla.
Ulkosuomalaisesta tasavallan presidentiksi
Ahtisaarella ja hänen perheellään on vankka näkemys ulkosuomalaisuudesta, he ovat viettäneet pitkiä jaksoja asuen New Yorkissa, Afrikassa ja Euroopassa. Presidentti ja rouva Ahtisaaren palattua Helsinkiin, jäi poika Marko asumaan ja opiskelemaan New Yorkiin.
- Vaimoni Eeva on pitänyt huolen siitä, että suomalaiset tavat ovat perheessämme säilyneet. Olemme käyneet pitkiä keskusteluja hänen kanssaan suomalaisuudesta ja sen merkityksestä. Meillä oli aina tiiviit suhteet Suomeen, joten meille se on ollut helppoa.
Presidentti Ahtisaari näkee tilanteen toisenlaisena niillä ulkosuomalaisilla, jotka ovat pitkään asuneet Suomen ulkopuolella ilman säännöllistä yhteyttä vanhaan kotimaahan.
- Suomi-kuva saattaa auttamattomasti vanheta, koska Suomi viime vuosikymmeninä elänyt nopeaa muutosten aikaa.
Presidentti ottaa käytännön esimerkiksi viime kesänä kokemansa esityksen Kaustisen Kansantaiteenkeskuksen avajaisissa.
- Se kansantanssiesitys teki modernilla koreografiallaan minuun vaikutuksen. Itsekin teini-ikäisenä kansantanssia harrastaneena oikein säpsähdin huomatessani eron uuden ja vanhan välillä.
Presidentti Ahtisaari painottaa kuitenkin, että uuden kulttuurin ohessa vanhojen tapojen säilyminen on äärimmäisen tärkeää.
Uusi ja pohjoinen ulottuvuus
Presidentti Martti Ahtisaari painotti vierailunsa aikana uutta pohjoisen alueen ulottuvuutta, johon kuuluvat yhteistyö Itämeren ja Barentsin alueilla.
- Varsinkin Barentsin alueella Yhdysvalloilla on tärkeä rooli yhteistyön onnistumisessa.
Yhteistyön lisääminen tieteen, kulttuurin ja urheilun alalla saa presidentiltä varauksettoman kannatuksen.
- Yliopistojen välinen yhteistyö on äärettömän tärkeää. Urheiluyhteistyö koituu molempien maiden eduksi. Muistan kun New Yorkin vuosinani kävimme usein kollegojeni kanssa katsomassa jääkiekko-otteluja Madison Square Gardensissa. Muistan hyvin, kun Ruotsalaisen Reijo pelasi. Hän oli tuolloin New Yorkin alueen ainoa suomalaiskiekkoilija.
Presidentti Ahtisaari toteaa, että kulttuurivaihto kaipaisi tasapainoa. Hänen mielestään Suomeen pitäisi saada enemmän vierailijoita Pohjois-Amerikasta.
- En näe asiaa mahdottomana, onhan Suomen kulttuuripainotteinen kesätarjonta ylivertainen kokemus. Mikään muu maa väestömäärään suhteutettuna ei yllä samaan.
Amerikan Uutiset / New York / Sakri Viklund