0UNTO HÄMÄLÄINEN Helsingin Sanomat

Ahtisaari: Metsäyhtiöiden yhdistyminen eduksi Suomelle

"Suomi tarvitsee jatkuvasti ulkomaista pääomaa"

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari on tyytyväinen tällä viikolla tehtyyn Enson ja ruotsalaisen Storan fuusioon.

"Minä pidän tätä kyllä hyvänä sen tiedon valossa, mitä minulla on. Katson, että tämä on Enson sekä Suomen kannalta hyvä ratkaisu", presidentti sanoo.

Ahtisaari luottaa Enson omistajien ja johdon, varsinkin vuorineuvos Jukka Härmälän kykyyn arvioida tehdyn ratkaisun hyvät ja huonot puolet.

"Uskon, että Härmälä, joka pystyy laskemaan vaihtoehtojen taloudelliset merkitykset, oli täysin selvillä siitä, kumpi näistä olisi edullisempi", Ahtisaari vastaa niille, jotka ovat kummastelleet, miksei fuusiota tehty kotimaisin voimin, Enson ja Metsäliiton kesken.

Presidentti muistuttaa Suomen tarvitsevan jatkuvasti ulkomaista pääomaa. Hän hyväksyy väitteen, että ulkomaisen pääoman tulo osaltaan vahvistaa Suomen läntisiä siteitä ja sitä kautta myös turvallisuuttamme.

Se mikä Ahtisaarta huolestuttaa on korkean teknologian yritysten myynti ulkomaille liian varhaisessa vaiheessa. Kehittämisvaiheissa raakileina myydyistä yrityksistä ei saada kunnon hintaa, ja suomalaisia yrityksiä ostetaan silloin tällöin kilpailijoiden poistamiseksi markkinoilta. Näiden kauppojen torjumiseksi pitäisi vahvistaa tuotekehittelyn ja markkinoinnin tukea erityisesti nuorille yrityksille, Ahtisaari toivoo.

"Ulkomaista omistusta tarvitaan. Huomionarvoista on, että ulkomaiseen omistukseen siirtyneet yritykset toimivat tehokkaammin. Tutkijain pitäisi selvittää, mistä tämä johtuu. Johtuuko se paremmista markkinakanavista, suuruustekijöistä vai onko yritysjohto tehokkaampaa?"

Huippukokousta toivotaan
Helsinkiin

Haastattelun teema on oikeastaan presidentin leipälaji eli Suomen ulkopolitiikka.

Ahtisaari valmistelee paraikaa kahta tärkeää esiintymistä Euroopan unionissa, hän osallistuu runsaan viikon päästä unionin huippukokoukseen Cardiffissa Britanniassa ja heti sen jälkeen pitää puheen EU-parlamentin istunnossa Strasbourgissa.

Suomella on useitakin aloitteita muhimassa. Yksi niistä on ajatus EU:n, Yhdysvaltojen ja Venäjän yhteisen huippukokouksen pitämisestä, jota Ahtisaari ehdotti jo muutama vuosi sitten.

Onko aloite vielä voimassa?

"Kyllä mitä suurimmassa määrin. Kun Suomen EU-puheenjohtajuus sattuu juuri vuosituhannen vaihdokseen, niin sillä saattaa olla sosiaalinen tilaus - ja poliittinenkin tilaus. Ja Suomi on valmis isännöimään kokouksen. Se voisi olla yksi työväline muiden joukossa, ja vahvistaa EU:n ulkopolitiikkaa ja ulkopoliittista roolia."

Ahtisaari on useissa puheissaan ja esiintymisissään hoputtanut unionia tiivistämään ulkopoliittista yhteistyötä ja korottamaan profiiliaan.

Mitä hyötyä Suomelle tästä olisi?

"Minusta kaikki logiikka ja järki puhuu sen puolesta, että nimenomaan pienten maitten intressissä pitäisi olla tämän toiminnan vahvistaminen. Monet ovat todenneet minullekin sen, että EU maksaa monta kertaa laskun ja on suuri rahoittaja, mutta muut saavat siitä poliittisen hyödyn. Minä sanon, että se on ihan meistä itsestämme kiinni. Meillä itsellämme on kaikki ratkaisun avaimet kädessämme."

Tervetuloa Emuun
Ruotsi, Tanska ja Britannia

Suomi on voimakkaasti ajanut myös EU:n laajentumista Itä- ja Keski-Euroopan entisiin sosialistimaihin. Laajennuksesta seuraavat kustannukset ovat herättäneet nykyisissä EU-maissa epäluuloa laajentumishanketta kohtaan. Toisaalta monet vaikuttajat ovat luvanneet jäsentulokkaille nopeaakin pääsyä unioniin.

Ahtisaaren mielestä laajentumisen vauhti riippuu sekä unionin sisäisestä kyvystä tehdä päätöksiä mm. maataloustuesta ja rakennerahastoista että toisaalta jäsentulokkaiden kyvystä mukauttaa toimintaansa unionin vaatimuksiin.

"Vuosiluvuista puhuminen on arveluttavaa. Jos sanoisin, että ensi vuosituhannen aikana, niin se masentaisi lopullisesti kaikki. Toivon, että ensi vuosikymmenen aikana. Se on realismia."

Oppositiojohtaja Esko Aho (kesk) toivoi heti sen jälkeen kun 11 valtiota olivat perustaneet vappuna Euroopan talous- ja rahaliitto Emun, että myös Ruotsi, Tanska ja Britannia tulisivat mukaan. Ahtisaari toivoo samaa, tosin hän muistuttaa toivoneensa niiden mukaantuloa jo ennen Emun perustamista.
"Toivon tietysti, että nämä valtiot tulevat, ja uskoisinkin, ettei siinä niin pitkää viivettä tule. Mutta se on heidän suvereeni päätöksensä."

Suomi on edistänyt EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa ja talous- ja rahaliiton syntyä. Eikö tämä ole unionin liittovaltiokehityksen jouduttamista?

"Tätä keskusteluahan käydään. Me, jotka osallistumme virkamme puolesta tähän päätöksentekoprosessiin, emme kyllä ole havainneet tällaisia piirteitä. Olen monta kertaa käyttänyt Saksaa esimerkkinä. Näin jossain sellaisen arvion, että EU:n budjetin pitäisi olla vähintään viisi-seitsemän prosenttia EU:n jäsenmaiden bruttokansantuotteesta (nykyinen rahoitusosuus saa olla 1,27 prosenttia bkt:sta), jos mentäisiin liittovaltioon. Kuka sen maksaa? Se on täysin epärealistista. Jos ajatellaan esimerkiksi Saksaa, jossa osavaltioilla on paljon päätäntävaltaa, voiko joku kuvitella, että he luopuisivat tästä oikeudestaan. En näe sitä realistisena."

Tunnustusta Yhdysvalloista
ja Venäjältä

Venäjän ulkoministeri Jevgeni Primakov kävi viime viikonvaihteessa Suomessa. Vierailun aikana keskusteltiin mm. Baltian kysymyksestä.

Ahtisaari korostaa sovittelevaa asennetta Venäjän ja Baltian maiden välisiin kiistoihin. Hän on saanut kutsun Latviaan kesän aikana, ja aikoo siellä käydä, jos se vain mahtuu aikatauluun.

Primakovin vierailun aikana käytiin läpi myös tutut perusasiat, kuten Suomen linja ja suhtautuminen sotilasliitto Natoon. Sama kysymys toistuu lähes jokaisella vierailulla, ja vastauskin on pysynyt entisellään. Suomi ei pyri Naton jäseneksi.

"Nato-jäsenyys ei ole meille mikään miehuuskoe. En kuullut vastaväitteitä, kun olen sanonut, että Suomen turvallisuutta ja toimintamahdollisuuksia ajatellen ja koko Euroopan turvallisuutta ajatellen tämä on hyvin rakentava linja. Kukaan ei ole väittänyt vastaan tähän mennessä. Täällä on ollut riittävän itsellisiä kävijöitä. He olisivat sen sanoneet, jos olisivat olleet eri mieltä."

Onko Yhdysvaltain taholta patistettu Suomea Natoon?

"Ei. Päinvastoin. Yhdysvallat on antanut täyden tunnustuksen Suomen valitsemalle linjalle ja korostanut sitä, että se on Suomen oma asia tehdä omat turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa ja he kunnioittavat niitä."

Onko Venäjän puolelta moitittu Suomen aktiivisuutta Naton rauhankumppanuusohjelmassa?

"Ei kai liene yllätys, että Venäjä arvostaa Suomen nykyistä linjaa. Se on tullut esille joka välissä."

Presidentti Martti Ahtisaari uskoo, että Euroopan unionin yhteisen ulkopolitiikan tiivistäminen on edullista pienille jäsenmaille.

"Kiina ansaitsee kiitoksen maltillisuudestaan"

Presidentti on huolissaan tehdyistä ydinkokeista Presidentti Martti Ahtisaari antaa tunnustusta sen maltillisesta asennoitumisesta Intian Pakistanin suorittamiin ydinkokeisiin.

"Kiina on käyttäytynyt erittäin maltillisesti, josta he ovat ansainneet selvästi kiitoksen. Kiina ei ole provosoitunut. Minusta se oli erittäin tärkeää ja arvokasta, ja maa ansaitsee siitä myös kansainvälistä arvostusta. Käytöksellään tässä tapauksessa Kiina on osoittanut olevansa vastuullinen suurvalta", Ahtisaari sanoo.

Presidentti on huolissaan tehdyistä ydinkokeista. Toivon, että tämä tauti ei leviä. Olisi hyvin äkkiä saatava neuvottelut aikaan molempien maitten kanssa. Minun on hyvin vaikea hyväksyä kokeille esitettyä perustetta, että niitä tarvittiin, jotta voidaan elää rauhassa keskenään."

Indonesiassa on valta äskettäin vaihtunut. Presidentti Suharto joutui eroamaan, ja maa on ollut suurissa vaikeuksissa.

Suharton kunniamerkki perusteltu

Painaako omaatuntoanne taannoinen vierailu Suharton johtamaan Indonesiaan ja kunniamerkkien myöntäminen maan vaikuttajille?

"Ei paina. Minulla on hyvä omatunto, päätös oli harvinaisen hyvin perusteltu. Kunniamerkkiä ei myönnetty Indonesian hallitukselle, vaan metsäministerille. Hän on kaiken rohkaisun arvoinen henkilö, ja harjoittanut kansainvälisten tutkimuslaitostenkin arvion mukaan hyvää metsäpolitiikkaa."

"Olen käynyt elämäni aikana monessa maassa, joissa järjestelmä on antanut paljon enemmänkin toivomisen varaa. Se kuuluu ammattiin. Sitä paitsi kokemuksesta tiedän, ettei eristäminen auta kansainvälisessä yhteistyössä."

"Nämä tapahtumat kuohuttavat tunteita. Silloin on hyvin hankalaa muistaa tosiasioita. Niistä yksi on se, että vanhan presidentin aikana taloudellinen kasvu on ollut Indonesiassa ennätyksellisen suuri. Sen seurauksena maahan on syntynyt keskiluokkaa. Varallisuus on ikävä kyllä kasautunut vallassaolijoille tavalla, joka ei ole auttanut demokraattista kehitystä, päinvastoin."

"Tietysti toivon olojen Indonesiassa rauhoittuvan ja demokratiakehityksen lähtevän liikkeelle. Suomi antaa myös täyden tukensa YK:lle Itä-Timorin kysymyksen ratkaisun etsimisessä."

UNTO HÄMÄLÄINEN / Helsingin Sanomat