Turun Sanomat 12.7.98


Ahtisaaren mielestä tärkeintä on kiinnittää huomiota yksilön oikeusturvaan

Syytteestä vapautuneille korvaus valtion varoista

Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari näkee kohua aiheuttaneen syyttäjälaitoksen suurimpana ongelmana resurssipulan. Hänen mukaansa tärkeintä on kiinnittää huomiota yksilön oikeusturvaan.

- Minusta valtiolla täytyy olla varoa korvaamaan menetyksiä myös niille , joita on syyttömästi syytetty, presidentti Ahtisaari sanoo Turun Sanomille antamassaan haastattelussa.

Presidentti pitää syyttäjälaitoksen organisaatiouudistusta hyvin valmisteltuna ja järkevänä. Valtakunnansyyttäjän pyrkimystä oikeuteen ja oikeudenmukaisuuteen ei ole hänen mukaansa syytä epäillä.

Ahtisaari ottaa haastattelussa kantaa moniin ajankohtaisiin asioihin. Hän suhtautuu "realistisen optimistisesti" työllisyyden parantamiseen, sillä nyt on olemassa "kansallinen tahtotila" sen voittamiseksi.

Presidentti näkee monia merkkejä uudenlaisesta yrittämisestä. Hän kiinnittää erityistä huomiota koulutusmahdollisuuksien käyttämiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen.

Ulkomaisen pääoman rynnistys ei Ahtisaarta sinällään huolestuta. Stora-Enson fuusionkin hän näkee esillä olleista vaihtoehdoista suomalaisille edullisimpana.

Suurinta huolta Ahtisaari kantaa media-alan keskittymisestä. - Median keskittymistä on seurattava suurella kriittisyydellä. Se ei ole vain yksityisasia, presidentti huomauttaa.

Mahdollisesta ehdokkuudestaan vuoden 2000 presidentinvaaleihin Ahtisaari toteaa vain, että hän ilmoittaa kantansa ensi vuoden alkupuolella.

Presidentin terveydentilassa ei ole ongelmia. Hän sanoo elävänsä hyvin kurinalaista elämää, mistä on osoituksena 15 kilon painon pudotus talvikaudella.


Ahtisaari vaatii syyttäjälaitokselle lisää resursseja

Aiheetta syytetyn täytyy saada valtiolta korvaus


Syyttäjälaitoksen suurin ongelma on presidentti Martti Ahtisaaren mielestä resurssipula. Tärkeintä presidentin mukaan on kiinnittää huomiota myös yksilön oikeusturvaan.

- Minusta valtiolla täytyy olla varoja korvaamaan menetyksiä myös niille, joita on syyttömästi syytetty, presidentti toteaa.

Oikeuslaitoksen uskottavuudesta huolestuneet kansalaiset muistuttavat mielellään siitä, miten presidentti Mauno K o i v i s t o 1980-luvulla syytti syyttäjiä liian innokkaasta syyttämisestä. Siksi tarvittiin erityinen valtakunnansyyttäjä, joka ei rötösherroja kovin helposti syytä.

Ahtisaari ei lämpene tämäntapaisiin väitteisiin.

- Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistuksen taustalla oli harvinaisen yksimielinen valmistelu.

Ahtisaaren mukaan oli tärkeätä tehdä ero sille, että toiset instanssit syyttävät ja toiset valvovat lainkäyttöä.

Valtakunnansyyttäjän pyrkimystä oikeuteen ja oikeudenmukaisuuteen ei Ahtisaaren mukaan ole syytä epäillä.

- Kävin tässä kesän alussa tutustumassa valtakunnansyyttäjän virastoon. Virastossa on hyvä henkilökunta ja he ovat tehneet perusteellista työtä.

- Yksi asia tuli hyvin selväksi. Syyttäjälaitoksessa on ilmeinen resurssipula. Rikolliset täytyy saada kiinni, mutta yhtä lailla täytyy olla huolissaan yksilön suojasta. Tärkeätä on, että asiat saadaan nopeasti käsiteltyä. Nyt monet jutut kestävät vuosikausia. Tässä mielessä kansalaisten oikeusturvassa on paljon parantamisen varaa.

- Julkisuus käsittelee henkilöitä jo ennen ratkaisuja hyvinkin reippaasti, mutta jos henkilö havaitaankin syyttömäksi, uutinen voi olla hyvin pieni. Minusta valtiolla täytyy olla varoja korvaamaan menetyksiä myös niille, joita on syytetty syyttömästi.

Syrjäytyneet ulkomaalaiset

Ahtisaari ottaa myös kantaa Suomessa uuteen ilmiöön, ulkomaalaiskahakoihin, joista pahin sattui taannoin Helsingissä somalien ja Kosovon albaaninuorten kesken.

- Väkivaltaa ei voi tietysti hyväksyä missään mielessä, mutta se herättää kysymyksen, onko näillä nuorilla maahanmuuttajilla paikkoja mihin voi mennä. Tuntuuko esimerkiksi somaleista, että heihin suhtaudutaan kielteisesti. Nuoret aistivat herkästi ilmapiirin. Tietysti myös tulo hyvin perhekeskeisestä yhteisöstä toiseen kulttuuriin on merkinnyt suurta muutosta.

- Näissä asioissa on vain koetettava edetä maltillisesti yhteistyössä eri kuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Myös tiedotusvälineillä on tässä vastuunsa. Helsingin kahakan asiallisesta käsittelystä onkin annettava tunnustusta lehdistölle.

Armahtaminen tiukentunut

Ahtisaaren armahtamislinja on havaittu hieman tiukemmaksi kuin edellisellä presidentillä.

- En missään tapauksessa halua, että minusta tulisi kumileimasin. Jos näin olisi, minulla ei pitäisi armahtamisvaltaa olla lainkaan. Täytyy muistaa myös, ettei armahtaminen ole mikään ylin oikeusaste.

-Olen ottanut hyvin ynseän kannan törkeisiin väkivalta- ja huumerikoksiin, mutta huomattavasti ymmärtäväisempi olen ollut naisia kohtaan, joita on ensin vuosikausia rääkätty, minkä jälkeen pinna ei ole enää kestänyt.

- Jokainen tapaus kuitenkin harkitaan aina erikseen, Ahtisaari painottaa.

AIMO MASSINEN

Median keskittyminen huolestuttaa

Stora-Enson fuusio on presidentti Martti Ahtisaaren mielestä paras vaihtoehto haettaessa metsä- ja puunjalostusteollisuudelle kilpailukykyä. Suomalais-ruotsalainen yhteistyö on suomalaisille edullisin ratkaisu.

Pääoman keskittymisestä huolestuttavin ilmiö on presidentin mielestä median uudelleenryhmittyminen. Sitä hänen mukaansa pitää seurata tarkasti.

Suomalaisia paljon puhuttanut ulkomaisen pääoman rynnistys ei Ahtisaarta sinänsä huolestuta. Presidentin mukaan pysyvät ja säännöllistä tuottoa tavoittelevat sijoitukset ovat jopa toivottavia.

- Eläkerahastojen sijoitukset ovat hyvä esimerkki. Ne eivät ole niin liikkuvaista, spekulatiivista rahaa. Mutta sijoittajat, jotka ostavat yrityksiä ja lakkauttavat työpaikkoja eivät tietenkään ole toivottavia.

- Stora-Enson fuusiossa oli minun saamani selvityksen mukaan tehty hyvin perusteellista työtä. Vuosien varrella on ollut kaikenlaisia - kotimaisia ja ulkomaisia - vaihtoehtoja, mutta tämä yhteistyökuvio oli edullisin.

Ahtisaari ei näe, että Stora-Ensossa määräysvalta olisi siirtynyt ruotsalaisille, vaikka omistussuhteet ovat 60-40 heidän hyväkseen.

- Luvut sinänsä eivät kerro kaikkea, vaan täytyy katsoa mitä on lukujen takana, sanoo Ahtisaari ja viittaa Suomen valtion vahvaan omistukseen ja ruotsalaisomistuksen hajanaisuuteen.

Sananvapautta puolustettava

Median keskittymisestä Ahtisaari innostuu puhumaan hanakimmin. - Sitä on seurattava suurella kriittisyydellä, mihin se johtaa. Se ei ole vain yksityisasia.

- Sananvapautta on syytä puolustaa. Ainakin toimittajien omien organisaatioiden tulisi olla valppaina, jotta omistuksen keskittyminen ei johda vaihtoehtoisten ajatusten näivettymiseen. Kun samaa materiaalia toimitetaan useampaan lehteen, se vähentää vaihtoehtoja, vaikka se on monta kertaa taloudellinen välttämättömyys.

- Itse tässä on tietysti etuoikeutetussa asemassa, kun kaikki tiedon lähteet ovat käytettävissä, Ahtisaari sanoo.

Hän lukee päivittäin puolen tusinaa kotimaista lehteä, lukuisia ulkomaisia lehtiä, saa lehtikatsauspalvelusta leikekokoelman, katsoo tv:tä, kuuntelee radiota ja selaa Internettiä päivittäin.

- Kun on vielä avustajiakin käytettävissä, harva asia pääsee lipsahtamaan ohi.

- Suomalainen media antaa sinänsä varsin hyvän kuvan esimerkiksi kansainvälisistä tapahtumista.

- Suomalaiset ovat paljon keskimääräistä paremmin informoituja maailmassa.

- Mutta parhaaseen analyyttiseen tasoon, johon eräät kansainväliset tiedotusvälineet yltävät, meiltä varmaan puuttuu resursseja.

- Lehdistössä ja televisionkin puolella on esimerkkejä, joissa juttujen taso on alhainen ja jotka levittävät suoranaisia valheita.

- Ammattikunta saisi katsoa peiliin. Vääryyttä ei ole vain sen tekeminen, vaan myös siitä vaikeneminen.

Ahtisaari uskoo työllisyyden paranevan

- Suhtaudun realistisen optimistisesti tulevaisuuden työllisyyskehitykseen. Meillä on selvästi jo työvoimapulaa tietyillä aloilla. Se koskee ennen muuta elektroniikkateollisuutta ja kohta taitaa olla sama tilanne myös rakennusteollisuudessa, sanoo presidentti Martti Ahtisaari.

Ahtisaari korostaa koulutuksen ja uusien yritysideoiden tärkeyttä jatkossakin.

Aloittaessaan presidenttikautensa Ahtisaari piti keskeisenä räjähdysmäisesti kasvaneen työllisyyden vähentämistä. Hänhän asetti Matti Pekkasen johtaman työryhmän pohtimaan mahdollisia työllistämistoimenpiteitä.

Työttömyys onkin laskenut, mutta se on edelleen Espanjan jälkeen Euroopan huippuluokkaa.

- Meillä on joka tapauksessa hyvä suunta siihen, että työllisyys paranee. Pekkasen toimikunnan ehdotukset on lähes kaikki toteutettu ja olemme luoneet kansallisen tahtotilan ongelman voittamiseksi.

- Jos talouskasvu saadaan pysymään neljän prosentin pinnassa, niin minä olen aika optimistinen. Luin Jukka Pekkarisen arvion, että tietyin edellytyksin vuoteen 2005 mennessä työttömyys putoaisi jo noin kuuteen prosenttiin.

USA ei ole mallimaa

Kun Ahtisaarelle heittää tilaston siitä, miten esimerkiksi USA:ssa syntyy yksityiselle puolelle uusia työpaikkoja runsaasti, mutta Euroopassa ei enää edes julkiselle puolelle, hän nakkaa takaisin tunnetun amerikkalaisen ekonomistin Lester T h u r o w i n artikkelin, jossa valotetaan todellisuutta tilastojen takana.

Vaikka USA:ssa virallinen työttömyys on vain 5-6 prosenttia, järjestelmän ulkopuolella on miljoonittain erilaisia ryhmiä, jotka ovat joko kokonaan työttömiä tai vajaatyöllistettyjä, jotka eivät näy tilastoissa. Thurowin mukaan USA:ssa on peräti kolmannes työvoimasta enemmän tai vähemmän työttömänä.

Ahtisaari haluaa osoittaa, ettei USA tai mikään muukaan maa ole työllistämisen mallimaa, vaan erilaisia yksittäisiä malleja löytyy varmasti useista maista. Esimerkiksi Ruotsin Ahtisaari mainitsee maana, jossa on kiinnitetty meitä paremmin huomiota työllisyyttä lisäävien valmiuksien, mm. koulutuksen kehittämiseen.

Koulutus on avainsana

Juuri koulutuksen suhteen olen eräänlainen saarnamies. Kaikki tilastot osoittavat, että parempi koulutus auttaa aina työn saannissa. Tämä yhteiskunta antaa mahdollisuuden hyvään koulutukseen. Jos yksilö ei halua käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen, se ei ole millään tavalla puolustettavissa, Silloin hän jää oman onnensa nojaan.

- Jokaisella on mahdollisuus kehittää omia taitojaan. Ilman koulutusta täällä ei pärjää.

Ahtisaari korostaa, ettei pitäisi vetää jyrkkää rajaa työssäkäyvien ja eläkeläisten välille. Pitäisi murtaa se entinen käsitys, ettei eläkkeellä saisi tehdä enää mitään.

- Meillä on onneksi syntynyt ns. teknokummijärjestelmä, jossa erilaista osaamista käytetään hyväksi. Olen tavannutkin muutamia yrittäjiä, jotka ovat saaneet nauttia tällaisesta neuvonannosta.

Uusia ideoita

- Kyllä meillä kaikenlaista uutta yrittämistäkin on. Esimerkiksi eräät sosiaalisektorin vientihankkeet, erilaiset kuntoutusalan palvelut, joita markkinoidaan Eurooppaa ja Japania myöten. Kun nämä lähtevät kunnolla liikkeelle, ne voivat tarjota jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

Sen tähden minä suhtaudun realistisen optimistisesti tulevaisuuteen myös työllisyyden suhteen.

Ahtisaari tapaa Ahon

- Täytyy rehellisesti tunnustaa että en ole keskustan ns. työreformiin kovin tarkoin tutustunut mitä nyt olen joitakin lehtiartikkeleita lukenut,

- Minulla on kyllä Sovittu perinteinen tapaaminen Esko A h o n kanssa vielä tämän kesän aikana, kun hän vierailee perheineen Kultarannassa. Silloin ehkä työreformistakin keskustellaan.

Ahtisaari pitää hyvin tärkeänä, että tehdään erilaisia ehdotuksia työllisyyden parantamiseksi ja että niistä keskustellaan julkisuudessa avoimesti.

AIMO MASSINEN

"En ole edes Eevan kanssa käynyt jatkokeskustelua"

- Minun täytyy rehellisesti sanoa, että en ole miettinyt jatkoa lainkaan, mutta täytyy kai sitten joskus ensi vuoden alkupuolella ilmoittaa se kanta, Ahtisaari sanoo mahdollisesta ehdokkuudestaan vuoden 2000 vaaleissa.

- Minä en ole kenenkään, en edes vaimoni Eevan kanssa käynyt sitä keskustelua, jonka pohjalta johtopäätökset on tehtävä. Kysymys on omalta kohdaltani hyvin monivivahteinen. En ole ihminen, jota valta huumaa.

- Tämä on kyllä mielenkiintoinen tehtävä. Paljon on tapahtunut runsaan neljän vuoden aikana - ja voittopuolisesti myönteistä. Osaan asioista on voinut itsekin vaikuttaa.

- Monet muut tuntuvat kyllä miettivän tätä jatkoasiaa. Kansalaisetkin lähettävät paljon kirjeitä ja sähköpostia, presidentti huomauttaa.

Kannatuksensa hienoisesta laskusta Ahtisaari ei ole huolissaan.

- Suomen Kuvalehden pitkäaikaisen seurantatutkimuksen mukaan kannatus on ollut koko ajan 60-70 prosentin välillä ja minusta se on ihan hyvä "range" (vaihteluväli).

- "Tasoituksena" pitäisin sitä aika korkeana. Jos kaksikolmasosaa suomalaisista on sitä mieltä, että olen hoitanut tätä tehtävää vähintäänkin tyydyttävästi, minusta se on hyvä.

- Selvitin Kiinan presidentillekin demokratian olemusta esimerkillä, että vaikka minä seisoisin päälläni Suomessa, niin yksi kolmannes suomalaisista ei minusta tykkää.

Terveydentila hyvä

Ahtisaaren mahdollisesta jatkosta puhuttaessa kansalaiset pohtivat aina presidentin terveydentilaa.

- No, miltä tämä vaikuttaa, Ahtisaari tokaisee terveydentilaa koskevaan uteluun.

Kun vastaan presidentin näyttävän ainakin ulkoisesti erinomaisen hyvinvoivalta, hän jatkaa: - Ei sisäisestikään ole mitään ongelmaa tiedossa.

Taannoin uumoiltu polvileikkauksen tarvekin on, ellei poistunut kokonaan, niin ainakin siirtynyt hamaan tulevaisuuteen.

- Pudotin talven aikana viitisentoista kiloa painoa, joten golfkin alkaa kulkea vähän paremmin. Täytyy yrittää kesän aikana vielä parantaa tasoitusta, joka on nyt tarkalleen 24,3.

Presidentti harrastaa säännöllisesti myös aamuvoimistelua ja venyttelyä. Talviseen kuntoiluun kuuluu varsinkin viikonloppuisin myös uintia.

- Minä elän varsin kurinalaista elämää ja nuo emännätkin pitävät minusta hyvää huolta. Siitä kiitos heille.

Tiivis kesäohjelma

Ahtisaaren kesäohjelma on tiivis. Erilaisia vierailuja ja tapaamisia - sekä kotimaisia että ulkomaisia - on runsaasti.

Kesän kulttuuritapahtumista hän on osallistunut jo Naantalin musiikkijuhlille ja Seinäjoen tangomarkkinoille. Seinäjoelle hän meni ennen muuta Eino G r ö n i n takia, jota Ahtisaari luonnehtii "Suomen Frank Sinatraksi".

Sotilasmusiikista presidentti tulee nauttimaan Haminan Tattoossa. Myös Turun musiikkijuhlille hän osallistuu ja ehkä Porin Jazzeihinkin. Savonlinnan oopperajuhlat jäävät tällä kertaa väliin.

AIMO MASSINEN