PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI:
KANSA RATKAISEE EU-JÄSENYYDEN

- Minulla on siihen selkeä mielipide: kansa ratkaisee jäsenyyden. Kansan kannanotto on lopullinen, Ahtisaari sanoo., Jos äänestyksen tulos on ei EU:lle, presidentti on pahoillaan. Hänen mukaansa Suomelle olisi erittäin kohtalokasta jättäytyä pois Euroopan demokraattisten valtioiden ryhmästä, kun siihen on mahdollisuus.
- EU:n valintamme ei suuntaudu ketään vastaan. Päinvastoin me varmistamme oman tulevaisuutemme olemalla päättämässä toivottavasti muiden Pohjoismaiden kanssa mikä on tuleva kehitys sekä talouden integraatiossa että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Olemme nimenomaan varmistamassa sen, että kehitys on toivomamme tyyppistä ja ettemme enää koskaan jakautuisi Euroopassa erilleen, Ahtisaari korostaa.Ahtisaaren mukaan yksin on kohtalokasta olla ja vapaaehtoisesti ei pidä rajoittaa vaikutusmahdollisuuksiaan.
Hän ihmettelee sitä, onko ollenkaan kuunneltu, mitä hän on sanonut, vai eikö hänen kantansa ole mennyt julki esimerkiksi maaseudulla.
- Olen puhunut kovasti EU:n maatalouspaketin eduista. Tosiasia on, että kaikkien uusien jäsenmaiden, kuten Tanskan, maatalous on hyötynyt jäsenyydestä, hän toteaa.

Pohjois-Karjalan maakuntakäynnilleen presidentti Ahtisaari tulee todennäköisesti tammikuussa. Täysin varmaa on se, että vierailu tapahtuu ensi vuoden ensimmäisellä kolmanneksella.
- Illanistujaisista en perusta, mieluummin muuta ohjelmaa. Eräässä paikassa isännät järjestivätkin toivomuksestani illanistujaisten sijaan kahvitapaamisen työttömien kanssa ja se oli erittäin onnistunut tilaisuus.
Siinäpä vihjettä presidentti Ahtisaarelta pohjoiskarjalaisille isännille ohjelman laadintaan ehkä tammikuussa, joka tapauksessa alkuvuonna, kun maan isä on tulossa kylään. Presidentti kiittää sitä, että hän on todella saanut tavata monipuolisen ja mielenkiintoisen koosteen alamaisistaan maakuntakäynneillään. Tavallinen kansa on päässyt puheisiin hänen kanssaan nimikirjoituksiakin hän jakoi Ivalon nuorten innostuttua kirjastossa sen ohella, että alueen kehityksestä vastaava johtoväki on perehdyttänyt presidenttiä ongelmiin ja muihin kysymyksiin.
- Aion jatkaa maakuntakierroksia lupaukseni mukaan, vaikka joku yrittää epätoivoisesti nähdä näissä käynneissä jotain ihmeellistä motivaatiota. Maakuntamatkat ovat olleet minulle voittopuolinen kokemus ja kuin vitamiinipillereitä. Olen sanonut, että jos minun pitäisi istua vain täällä Mäntyniemessä, tylsistyisin. Yritän tehdä matkani huolellisesti. Ohjelmasta keskustellaan ennakkoon ja mielipiteet puolin ja toisin koetetaan ottaa huomioon, Ahtisaari sanoo.
Hän kehottaa tiedotusvälineitä ja etenkin valtakunnallisia lehtiä ja muita välineitä tekemään tunnetuksi presidentin käyntikohteen tilannetta.
Ei niinkään tähdellistä ole se, mitä presidentti sanoi. Tärkeämpää on se, että alueitten asiat tulevat esiin laajemmin, hän toivoo.Lapin käynnistä Ahtisaari muistelee lämmöllä Rovaniemellä järjestettyä lounastilaisuutta, jossa pöytäseurueena oli yliopiston opiskelijoita ja johtoa. Ivalossa happeningiksi muodostunut kirjastokäynti oli antoisa ja presidentti kehottaa kirjastoja panemaan uudelleen seinilleen julisteen "Lue enemmän, luulet vähemmän".

Lokakuussa Ahtisaari matkaa Etelä-Karjalaan, marraskuussa Hämeeseen, sitten Ouluun. Helmikuussa ensimmäinen maakuntakierros päättyy lähipiiriin Uudellemaalle. Rajantakaiseen Karjalaan ei toistaiseksi käyntiä ole näköpiirissä. Kutsuja on tullut.
- Itse asiassa olen käynyt Venäjän Karjalassa lähialueyhteistyövirassani, Pietarista Petroskoin kautta Murmanskiin. Pietarissa käynti on ohjelmassa ehkä ensi vuonna, Ahtisaari kertoo.

Onko paineita tuottanut se kansan kovin yleinen odotus, että kun politiikassa ryvettymätön, suoralla vaalilla valittu presidentti ryhtyy työhönsä, syntyy ihmeitä ja lama loppuu koht'sillään?

-Kansalaiset tietävät kyllä työnjaon, jonka mukaan maan hallitus vastaa talouspolitiikasta. Mutta siitä huolimatta he myös odottavat, että presidentti tekee oman osuutensa. Ehkä presidentti voi patistella osapuolia yhteistyöhön, Ahtisaari vastaa. Ahtisaari on patistellut: hänen oma ideansa oli "komentaa" suuresti arvostamansa Matti Pekkanen vetämään työryhmää tehtävänä kehitellä kelpo lääkkeet työllisyyden hyväksi. Pekkas-työryhmän ajatukset ovat juuri tulleet julki. Presidentti antaa niistä arvionsa aikanaan. Ahtisaari ei ole puuttunut millään tavalla työryhmän työhön. Hän kertoi saaneensa väliaikatietoja siitä, kuinka työskentely etenee, mutta nimenomaan ei tahtonut tietää suuntaviivoistakaan.
- Pekkanen ja kumppanit ovat tehneet ahneesti työtä. Olettaisin tulokseksi paperin, joka terästää tätä kansaa miettimään, missä me olemme ja minkälaisia uhrauksia meiltä vaaditaan, hän arvioi.

Presidentin haastattelussa nyt ei voi välttää Euroopan Unionin jäsenyyttä. Hänen oma kyllä-kantansa on hyvin tiedossa - mutta välttämättä ei, miksi kyllä.
-Joskus jää miettimään, kuunnellaanko meillä lainkaan, mitä sanon, hän pahoitteli. Perusteluni jäsenyydelle: tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomen kansa voi täysin vapaasti päättää uudessa poliittisessa tilanteessa.BR> - Me haluamme, että meidät jatkossa lasketaan ehdottomasti tähän ryhmään demokraattisia valtioita, joissa voimme kehittää Eurooppaa ja edistää omaa hyvinvointiamme.
- Minusta olisi kohtalokasta, jos jättäytyisimme vapaasti pois, kun meille annetaan liittymisen mahdollisuus. Tämän päivän Euroopassa ei ole yhtään maata, joka ei olisi suorastaan hinkumassa EU:njäseneksi. Tietenkin paitsi Sveitsi, jonka talouteen maatamme ei voi verrata. Islannissakin kansalaismielipide haluaa aloittaa keskustelut jäsenyydestä, ehkä siksi, koska kaikki muut Pohjoismaat juuri harkitsevat jäsenyyttä.
- EU:n jäsenyys antaa myös tietynlaisen tiedotuslisän siitä, että me esiinnymme tässä ryhmässä. Se selkiinnyttää Suomen asemaa myös sellaisille ihmisille, joilla saattaa olla epäselvyyttä asemastamme.
- EU:n valintamme ei suuntaudu ketään vastaan. Joskus elämme vielä liian paljon menneessä. Ajattelemme, että jos teemme näin, se on jotain vastaan. Sitä se ei ole. Myös tämä on tärkeä muistaa.
Ahtisaari teki vast'ikään valtiovierailun Tanskaan. Isännät siellä kiinnittivät huomiota mielenkiintoiseen seikkaan.
- Korfulla ja Brysselissä oli pyöreän pöydän ympärillä 16 valtuuskuntaa. Niistä neljä oli Pohjoismaista ja Itävalta lisäksi. Tanskalaiset ikään kuin heräsivät, että meitähän on tässä neljä eli 25 prosenttia, olkoonkin, että kolme huomioitsijoina, puheoikeudella. Tämä osoittaa sen vaikutusmahdollisuuden, joka menee yli muodollisten äänimäärien.

Pohjois-Karjalan ei Ahtisaaren mukaan ole syytä säikkyä EU-jäsenyyttä, kuuluuhan lääni Brysselistä tuen saajiin.
- EU-rahoituksen tulo vaatii myös meiltä omia panoksia ja aktiivisuutta, hän muistutti.
- Tanskalaiset tekevät edelleen punaista metwurstia ja juustojaan hyvällä menestyksellä. Meilläkin käy kuten muualla, että alueelliset tuotteet saavat menekkiä. Ihmiset tekevät pitempääkin matkaa saadakseen jotain alueellista tuotetta.Esimerkiksi hän kertoo Mäntyniemen hunajan. Lahjapurkin sisältö ihastutti presidentin kielen niin, että enolaiselta Arvo Männistöltä tilattiin lisää ja syntyi hovihankintasuhde.
- Tilaukseemme liittyi vaatimus laskusta. Kyse on kaupasta. Ellei laskua olisi tullut, toimitus olisi palautettu, Ahtisaari kertoi.

Kehitysyhteistyön kannattajat ovat huolissaan Suomen vähentyneestä panoksesta.
- Tietysti meidän täytyy olla kantamassa taakkaamme, ja yhtä lailla lähialueyhteistyössä, jossa itsekkäästi kyllä toivomme itsellemme taloudellista hyötyä. Nämä asiat ovat ikävä kyllä riippuvaisia taloustilanteestamme, presidentti totesi.Hän kehottaa kansalaisia valittamisen sijaan osallistumaan suoraan; ei pidä mennä valtion selän taa, ensin on lähdettävä itsestään.
- Mikään ei estä kansalaisia antamaan sydämensä kyllyydestä silloin, kun keräyksiä on meneillään. Jokainen meistä voi osallistua näin. Kiitettävästi varainkeräyskampanjat ovat tuottaneetkin. Mutta taitaa olla niin, että ropo heltiää helpommin itsekin puutetta kokeneelta kuin varakkaalta, hän sanoi.
Myös EU:n kitsautta kehitysyhteistyöhön on arvosteltu. Ahtisaaren mukaan yhteisön jäsenenä Suomella on mahdollisuus vaikuttaa sen harjoittamaan kehitysyhteistyöpolitiikkaan.

Entä kun EU:ssa kohtaavat kulttuurin ja moraalin katolinen etelä ja luterilainen pohjoinen? Törmäävätkö ne toisiinsa? Ahtisaaren mukaan eivät:
- Olen kokenut ekumeniaa ja yhteistyötä kirkkojen kesken paljon. Eri kirkkokuntien myönteisiä elementtejä on voitu yhdistää, esimerkkinä rotusortoon vaikuttaminen. Olen kokenut sen ilon, että eri uskontokunnista voidaan löytää paljon yhteistä, eräänlainen yleismaailmallinen pohja.

Ahtisaaren haastattelu alkoi kysymyksellä hänen mielipiteestään suomalaisesta lehdistöstä - Karjalaisen juhlavuoden tiimoilta.Hyvän arvosanan saimme kokonaisuutena sekä hieman kritiikkiäkin.
- Suomalainen lehdistö on, ja vertaan sitä kansainvälisesti, edustava. Minua ilahduttaa erityisesti se, että meillä on varsin voimakas lehdistö, paljon lehtiä ilmestyy edelleen.
- Monet niistä käsittelevät aiheita monipuolisesti, moni-ilmeisesti ja moniarvoisesti. Mieluimmin luen sellaista julkaisua, joka antaa tilaa hyvin monipuoliselle mielipiteen muodostukselle. Paljon yksioikoisempia ovat sellaiset lehdet, joista jo tietää avatessaan, mikä niiden kanta on. Sisältö ei innosta samalla tavalla kuin heitä, jotka kuuluvat kulloiseenkin kuppikuntaan.
- Mitä enemmän moniarvoisuus ja monipuolisuuskysymyksissä voi petrata, sitä parempi. Tämä ei tarkoita sitä, ettei lehdellä olisi linjaa keskeisissä kysymyksissä. Niissä pitää linja ollakin, presidentti totesi.
Pitäisikö lehtien olla terävämpiä?
- Terävyys ei ole arvo sinänsä. Täytyy kirjoittaa mielenkiintoisesti, joka on varmaan haaste itsekullekin. Jos se on terävyyttä, mikä ettei. Monta kertaa kuitenkin huumorilla saa paljon enemmän kuin tosikkomaisuudella, Ahtisaari totesi.

Kun Karjalaisen haastattelun päätteeksi Mäntyniemen isäntä yllättäen ystävällisesti halusi esitellä yksityistilat, hän suorastaan innostui "omasta olohuoneesta".
-Se laadittiin presidentin makuuhuoneesta. Vuode vietiin pois. Pääpuolen päädyn paikalle rakennettiin yksinkertainen kirjahyllystö ja sen eteen sijoitettiin mukava sohva-nojatuoliryhmä. Somisteeksi tuotiin omaa tavaraa, josta kaikki ei vielä ole aivan paikallaan. Seinän vierustalla on mm. afrikkalainen kehystetty käsityö odottamassa sijaansa.Johdatteleva kysymys, missä tuolissa presidentti istuu omaa iltaansa, tuotti tuloksen.
- Tässä näin, en kuitenkaan kravatti ja pikkutakki päällä,presidentti näytti ja otti käteensä lukuvuorossa olevan kirjan, tuoreen Risto Rytin elämäkerran.Pukeutumistilassa seinän takana näimme hänen "ilta-asunsa": punaruutuisen flanellipaidan.
- Tuon pitkän pöydän ääressä, tablettien kohdalla, söimme Eevan kanssa lounasta. Jos minulla on täällä lounasvieraita, Eeva syö silloin tässä, presidentti esitteli aurinkoisen katetun terassin pyöreää pöytää.
Kylpyhuoneen puoliksi lattiaan upotettuun ammeeseen presidentti kertoi ehtivänsä hyvin harvoin. Mutta sauna, jonka pesutilat ovat kivipintaa ja jonka vieressä on pikkuallas hierovine vesisuihkuineen, lämpiää usein.Kylpyhuoneen viereisessä huoneessa on osteopaatin välineitä; tunnetusti presidentti käyttää tällaisen asiantuntijan apua kuntonsa ja terveytensä hyväksi. Kodin aputilat ovat käytännölliset. Pienempänä versiona ottaisi omaansakin tuuletuseteisen, jollaisessa presidentin puvut suoristuvat luonnonvoimin.
Asunnossa on Marko-pojalle oma huone sekä vierashuone, johon presidentti kertoi seuraavaksi majoittuvan korkea-arvoisen norjalaisen vieraan. Yöpyjä ja isäntä aikoivat yhdessä aamutuimaan Tampereelle.
- Presidentti arvioi myös Mäntyniemen virkatiloja. Hän kiitti vastaanotto- ja oleskelukokonaisuutta, joka voidaan jakaa kolmeksi eri kabinetiksi. Keskimmäinen on se, joka näkyy useimmin tv:ssä taustanaan näkymä ikkunoista merelle.
- En vieläkään ymmärrä, mihin käyttöön tämä tila on tarkoitettu. Aioin laittaa tänne toisen työpisteen, mutta ei se luontunut, presidentti kertoi kiivettyään ylös kuuluisat portaat työhuoneensa päälle parvekkeelle.Turhia olivat jupina ja ilkkuminen ennakkoon näistä portaista: Ahtisaari mahtuu hyvin niitä kulkemaan, ei tee ollenkaan tiukkaa.Heille, jotka eivät vielä ole uutta presidenttiä tavanneet tai nähneet "livenä", kerrottakoon, että Martti Ahtisaari on vetreämpi, hoikempi, pitempi sekä nuoremman näköinen kuin miltä hän television ruudussa näyttää.
Mäntyniemen kierros päättyi merenpuoleiselle terassille. Ohjelmassa ovat haastattelun viimeiset kuvat. Presidentin lehdistöpäällikkö Jussi Lähdettä pyydetään näpsäyttämään sellainen, jossa presidentti poseeraa toimittajan ja kuvaajan kanssa.

Presidentti Ahtisaari myönsi Karjalaiselle haastattelun lehden 120. juhlavuoden kunniaksi. Varattu tunnin aika piteni puoleksitoista tunniksi, sillä Mäntyniemen isäntä esitteli myös virka-asuntonsa. Presidentti perehtyi myös 15. syyskuuta Kuuman linjamme "Kansa kysyy, presidentti vastaa" kysymyksiin. Yllättävät kiireet mm. Itämeren traaginen onnettomuus - estivät kuitenkin sen, ettei hän ehtinyt vastata kaikkiin lukijoiden esittämiin kysymyksiin, joita tuli kolmisenkymmentä.

Veimme terveisiä Mäntyniemen isännälle liudalta pohjoiskarjalaisia ketään erikseen mainitsematta pyyntöjä välitykseen tuli jokaiselta, joka kuuli tulevasta haastattelusta.
-Sylin täydeltä terveisiä sinne takaisin, presidentti toivotti.

LIISA KUIVALAINEN

Takaisin Haastattelut-sivulle