Suomen tasavallan presidentin Martti Ahtisaaren puhe Jakartassa 19.1.1995
Olen hyvin iloinen saadessani puhua Indonesian liike- ja teollisuuselämän arvovaltaisille edustajille.
Olen yhtä iloinen voidessani sanoa, että suhteemme Indonesian kanssa ovat aina olleet mitä sydämellisimmät. On luonnollista että maamme ovat erilaisia sillä sijaitsevathan ne hyvin kaukana toisistaan. Indonesia on myös yksi maailman suurimpia maita kun taas Suomi on yksi pienimpiä. Ilmasto-olot ovat myös hyvin erilaiset. Mutta, yllättävää kyllä, kielissämme on joitain samankaltaisuuksia. Jotkut bahasa indonesian sanat tarkoittavat aivan samaa kuin suomessa kuten "sama suku". Olen näin ollen erityisen iloinen ollessani tänään "saman suvun" keskuudessa ja voidessani keskustella kanssanne maittemme välisten suhteiden laajentamisesta ja kehittämisestä.
Vuosien varrella ovat maittemme väliset suhteet kehittyneet suotuisasti ja yhteistyö on levinnyt useille eri aloille. Kaupallinen ja taloudellinen toiminta on jo jonkin aikaa ollut etusijalla.
Viime vuosina Indonesiasta on tullut Suomen yksi tärkeimmistä kauppakumppaneista Aasiassa. Suomen ja Indonesian välinen kauppa on kasvanut moninkertaisesti. Vuonna 1993 Suomen Indonesian-viennin arvo oli noin 240 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, kun vuonna 1986 se oli vain 28 miljoonaa. Suomen tuonti Indonesiasta on myös kasvanut, joskaan ei samaa vauhtia kuin vienti.
Uskon että Suomella on runsaasti Kaakkois-Aasian mittaviin infrastruktuuriprojekteihin sopivaa korkeaa teknologiaa. Suomi on hyvin kilpailukykyinen ja jopa johtava tekijä juuri niillä aloilla, joilla tämänhetkinen kysyntä on suurinta Indonesiassa, nimittäin tietoliikennetekniikassa, energia-alalla, metsätaloudessa, puuteollisuudessa ja ympäristöteknologiassa. Teknologiavaltaiset tai korkeaa teknologiaa edustavat tuotteet muodostavat suurimman osan Indonesiaan suuntautuvasta viennistä. Tämä ei ole mitenkään yllättävää: tutkimus- ja kehitystyö ja vientiin suuntautuminen ovat yritystemme avaintekijöitä.
On luonnollista että metsätalous on se ala, jolla suomalaisten ei tarvitse esittäytyä missään maailman kolkassa eikä varsinkaan Indonesiassa. Minulle on kerrottu, että indonesialaiset metsäalan asiantuntijat pystyvät nimeämään useita suomalaisia asiantuntijoita suoralta kädeltä. Suomi ja Indonesia ovat tehneet yhteistyötä metsätaloudessa useita vuosia. Metsätalouden rooli on kummallekin maalle tärkeä globaalisesti. Me ymmärrämme Suomessa samoin kuin te Indonesiassa että ympäristötekijät ovat metsäpolitiikassa hyvin tärkeitä.
Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen tämän vuoden alussa. Se oli suurin poliittinen päätöksemme sitten toisen maailmansodan. Me suomalaiset olemme perinpohjin eurooppalainen kansa. Vuosisatojen ajan olemme olleet kanssakäymisissä sekä idän että lännen kanssa. Demokratiamme, oikeusjärjestelmämme ja kulttuurimme on ankkuroitunut pohjoismaiseen perinteeseen. Taloudellinen järjestelmämme on aina perustunut markkinatalouteen, yksityisomistukseen ja yrittäjyyteen. Tätä taustaa vasten on aivan luonnollista, että Suomi halusi liittyä tärkeimpään eurooppalaiseen järjestöön, joka edustaa samoja arvoja.
EU:iin liittyminen oli tärkeää vientiteollisuudellemme ja ylipäätään koko taloudellemme. Suomen tärkeimmät kauppakumppanit ja päämarkkinat ovat aina olleet Länsi-Euroopassa. Jopa 60 % viennistämme suuntautuu Euroopan sisämarkkinoille. Mutta samalla teollisuutemme on toimittava maailmanlaajuisesti ottaen huomioon painopistealueensa. Aasia, ja varsinkin sen dynaamisimmat alueet Itä- ja Kaakkois-Aasia, ovat siksi erittäin tärkeitä Suomelle ja yleisesti ottaen koko Euroopalle.
Viimeisten 25 vuoden aikana Indonesian talouden kasvu on ollut vaikuttavaa ja maan taloudesta on tullut enenevässä määrin osa kansainvälisiä markkinoita. On ilmeistä että Indonesiasta, samoin kuin muista tämän alueen maista, on kehittymässä Euroopan ja Pohjois-Amerikan veroinen taloudellinen mahti.
Meistä suomalaisista tämä tulevaisuuden näkymä on mitä lupaavin maailmantalouden kannalta. Suomi kannattaa vahvasti avointa monenkeskistä kauppaa. Toimimme aktiivisesti jokin aika sitten solmitun GATT-kierroksen menestymiseksi ja vastustimme ehdotuksia, jotka olisivat tavalla tai toisella estäneet vapaakaupan kehittymistä. Meidän on kuitenkin tunnustettava että WTO:n puitteissa käsittelemme monimutkaisia kysymyksiä. Tuemme esimerkiksi esityksiä kehittää työhön ja ympäristönsuojeluun liittyviä normeja mutta vastustamme yrityksiä käyttää näitä esityksiä minkäänlaisen protektionismin hyväksi.
GATTin/Uruguayn kierroksen kehittymisen ohella olemme seuranneet suurella mielenkiinnolla suunnitelmia ja viimeaikaisia aloitteita, jotka koskevat alueellista taloudellista yhteistyötä ja Aasian integraatiota. Indonesialla on ollut tärkeä rooli APEC-prosessissa sen viimeisimmän huippukokouksen isäntämaana. Bogor-julistus luo tietä tulevalle kehitykselle Aasian-Tyynenmeren alueella. Se liberaali henki, jossa nämä aloitteet on esitetty ja jossa ne toteutetaan on tervetullut: esteiden luomisen sijaan ne näyttävät helpottavan markkinoille pääsyä. Näin ollen ne täydentävät tehokkaasti GATTia ja WTO:ta ja edustavat kehitystä jotka uskoakseni on meidän kaikkien edun mukaista.
Kuten ehkä tiedätte, on Suomi kärsinyt lamasta viime vuosina mutta voimakas taloudellinen kasvu on alkanut. Tälle vuodelle tehtyjen ennusteiden mukaan BKT kasvaa 5-6 %. Tuonnin kysyntä nousee myös rivakasti.
Olen vakuuttunut että Suomen liittyminen Euroopan unioniin parantaa Suomen talouden terveen ja dynaamisen kasvun edellytyksiä. Unionin jäsenenä Suomi sitoutuu EU:n yhteisiin taloudellisiin ja rahapoliittisiin tavoitteisiin, lisäten maamme talouspolitiikan luotettavuutta. Suomen houkuttelevuus taloudellisen toiminnan kohteena kasvaa nyt kun olemme osa maailman tärkeimpiä yhteismarkkinoita. Nämä tekijät edistävät korkojen laskua ja vahvistavat Suomen markkaa, mikä puolestaan kiihdyttää sekä kotimaista että ulkomaista sijoitustoimintaa.
Ne käänteentekevät muutokset, joita on tapahtunut viime vuosina Suomen geotaloudellisessa ja geopoliittisessa sijainnissa, ovat luoneet uusia mahdollisuuksia ulkomaisille liikeyrityksille. Euroopan unionin jäsenyys tarkoittaa että Suomen kautta ulkomaisilla yrityksillä on nyt rajoittamaton pääsy lähes 400 miljoonan asukkaan valtaville sisämarkkinoille. Uusi "Pohjois-Eurooppa", johon kuuluu Pohjoismaiden lisäksi Venäjän länsiosat ja Baltian maat, jotka ovat nousevan elintason maita, tarjoaa mittavia mahdollisuuksia ulkomaisille yrityksille ja yritystoiminnalle tulevaisuudessa. Tämän alueen kokonaisasukasmäärä on noin 70 miljoonaa.
Eurooppa ja Aasia, ja varsinkin Euroopan unioni ja ASEAN-maat ovat kehittäneet yhteenkuuluvuuden, jolla on suurta arvoa myös maailmanlaajuisesti. Tämä parantaa turvallisuutta, kehitystä, taloutta ja ihmisoikeuksia. EU:n jäsenenä Suomi rohkaisee Aasian kanssa tehtävän yhteistyön kehittämistä. EU:n uusi Aasian-strategia tarjoaa vakaan pohjan, jolta voidaan kehittää tasapainoisempia kumppanuussuhteita jotka ottavat huomioon kansalliset kulttuurit ja traditiot ja kunnioittavat niitä. Tätä vuoropuhelua ja EU:n ja ASEANin laajaa yhteistyötä voidaan monin tavoin pitää olennaisena tekijänä Aasian-suhteiden vahvistamisessa.
Mitä tulee tulevaisuuden näkymiin niin katson että kummallakin puolella on vielä runsaasti potentiaalia hyödynnettäväksi. Olen siksi erityisen iloinen, että niin monet suomalaiset yritykset ovat mukana seurueessani. Nämä yritykset ovat vaihtelevassa määrin tietoisia tämän alueen tarjoamista mahdollisuuksista, mutta toivon että tämä seminaari tarjoaa uusia ideoita ja tarjoaa mahdollisuuksia henkilökohtaisten suhteiden luomiseksi korkeimmalla tasolla, ja edistää siten Suomen ja Indonesian teollisuuden välistä yhteistyötä.
Indonesian ja Suomen välinen taloudellinen yhteistyö on kehittynyt jatkuvasti. Tavanmukaisten kauppasuhteiden lisäksi on luotu kehittyneempiä ja monipuolisempia taloudellisen ja teollisen yhteistyön muotoja. Suomalaisten yritysten tuntema mielenkiinto perustaa yhtiöreg. ä Indonesiaan kasvaa jatkuvasti.
Suomalaisten ja indonesialaisten yhtiöiden välisistä yhteisyrityksistä on jo monia rohkaisevia esimerkkejä esimerkiksi metsäteollisuudessa, paperi- ja vaneriteollisuudessa, energia-alalla, kylmäsäilytyksessä ja konsultoinnissa. Lisäksi uusia korkeatasoisia yhteisyrityksiä on syntymässä monilla muilla aloilla. Näitä ovat metsäteollisuus yleensä, tietoliikennetekniikka, metallurgia, kemian teollisuus ja ympäristöteknologia. Kaikilla näillä aloilla suomalaisilla yrityksillä on laaja kokemus Indonesiaa muistuttavista oloista.
Olemme tulleet Indonesiaan lisätäksemme yhteisymmärrystä molempien maiden potentiaalisten liikekumppanien välillä. Minulla on ilo tässä yhteydessä ilmoittaa, että Suomen teollisuus tarjoaa apurahoja nuorille indonesialaisille teollisuusjohtajille. Tarkoituksena on tarjota heille tilaisuus tutustua Suomen kehittyneeseen teknologiaan ja siihen liittyvään yritystoimintaan. Toivon vilpittömästi, että tämä tarjous saa nuoret indonesialaiset teollisuusjohtajat kiinnostumaan suomalaisista korkean teknologian aloista, joilla on läheiset yhteydet kansainväliseen yritystoimintaan.
Pyydän saada kohottaa maljan teidän terveydeksenne ja menestykseksenne, Indonesian tasavallan ja sen kansan menestykseksi, ja maittemme välisten suhteiden kehittymiselle.