TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI DEMARI -LEHDEN 100-VUOTISJUHLASSA HELSINGISSÄ 2.3.1995
Arvoisat kuulijat,
Sata vuotta täyttävän Demari-lehden taival muodostaa kunniakkaan osan maamme sanomalehdistön sekä yhteiskunnallisen kehityksen historiaa.
Juhlapäiväänsä viettävän lehden kolme nimeä - Työmies, Suomen Sosialidemokraatti ja nyttemmin Demari - heijastelevat kukin aikaansa, maamme kehitystä sääty-yhteiskunnasta demokraattiseksi kansalaisyhteiskunnaksi. Samalla lehden nimet kertovat yhteiskunnallisesta kamppailusta, jossa ei koskaan saavuteta lopullista päämäärää; sensijaan yhteiskunta kehittyy alati muuttuvissa oloissa kansanvallan vaatimuksesta yhä avoimemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Näiden päämäärien puolesta toimiville on satavuotias Demari aina avannut palstansa.
Suomesta on kehittymässä tiedon ja osaamisen maa. Meneillään on koko ihmiskuntaa koskettava murros: maatalous- ja teollistamisvaiheen jälkeen olemme siirtymässä kohti tieto- ja viestintäyhteiskuntaa. Viestintäteknologian kehitys on avainasemassa. Yhtä lailla ratkaisevaa on oma kykymme luoda muutoksista kestäviä ratkaisuja. Emme saisi jälkikäteen todeta, että muut maat ovat käyttäneet tämän etsikkoajan meitä viisaammin.
Työmies-lehdellä oli alusta alkaen oma sanoma ja oma viesti. Se suhtautui muutokseen ennakkoluulottomasti ja asettui yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, kansallisen itsenäisyyden ja rauhan puolelle.
Työmies perustettiin ennen muuta välittämään perustietoja yhteiskunnallisista epäkohdista. Se täytti tuolloin perustavaa laatuaolevan tiedon saannin ja valistuksen tarpeen. Tänä päivänä Demarin tehtävänä on ennen kaikkea kertoa lukijoilleen syventävällä tavalla edustamansa yhteiskunnallisen liikkeen toiminnasta ja tavoitteista.
Lehden alkuperäinen sanoma on silti edelleen ajankohtainen. Haasteet ovat lisääntyneet: yhteiskunta on täysin erilainen kuin sata vuotta sitten.
Suomessa lehdistöstä muodostui todellinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, yksi valtiomahdeista. Lehdistön vaikutusvaltaa on lisännyt hyvä lehtien jakelujärjestelmä. Kansainvälisessä vertailussa lehtiemme jakelujärjestelmää voidaan pitää jopa ainutlaatuisena. Tilaaja saa lehden aamulla kannettuna kotiinsa. Tällä hetkellä jakeluun kohdistuu taloudellisia paineita. Toivottavaa olisi, että noita paineita eri tahojen yhteistyöllä voitaisiin purkaa ja taata korkean palvelutason säilyminen.
Suomalaiset lukevat päivittäin useampia lehtiä. Päälehden ohella luetaan varsin yleisesti erikoislehtiä ja alueellisia sekä paikallisia lehtiä. Tällaisen lukupaketin varmistaminen jatkossakin suomalaisille muodostaa kansallisen sivistyksen yhden tärkeän voimavaran.
Demari on lunastanut paikkansa viestimien laajassa kirjossa poliittisena erikoislehtenä. Siinä tehtävässä se on mielestäni onnistunut hyvin.
Arvoisat kuulijat,
Pian päättyvä 20. vuosisata tullaan tunnistamaan tuhoisista sodista, mutta myös taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja teknologisesta kehityksestä. Tämän historiallisen murroksen yhtenä liikkeellepanevana voimana toimii jatkuvasti kehittyvä tietoliikenneverkosto, sanalla sanoen viestintävallankumous. Muutos koskettaa sekä yhteiskuntia että jokaista yksilöä erikseen.
Olen vakuuttunut, että viestintävallankumous on merkinnyt ihmiskunnalle askelta parempaan ja turvallisempaan huomispäivään.
Lainsäätäjien on kuitenkin oltava valppaita ja seurattava tätä kehitystä huolellisesti. On turvattava sananvapaus ja on turvattava yksilön tasavertaiset oikeudet hyötyä tästä monimuotoisesta kehityksestä.
Viime vuosien yksi kiistellyimmistä julkisen keskustelun aiheista on koskenut viestimien merkitystä ja ennen kaikkea valtaa yhteiskunnassa.
Viestintävälineiden lisääntyminen on yleensä lisännyt myös yhteiskunnallista moniarvoisuutta. Viime vuosisadalla sanomalehdistön merkityksen kasvu edesauttoi sääty-yhteiskunnan murtumista ja edustuksellisen demokratian kehittymistä. Tämän vuosisadan loppupuolella uudet viestimet - etenkin paikallisradiot, kaapelitelevisiot,jäljenteiden välitystekniikka sekä telekommunikaatio - ovat ilmeisesti haastamassa perinteiset käsitykset edustuksellisesta demokratiasta. Viestimien kehityksen seurauksena myös kansalaisten yhteiskunnallinen itsenäisyys ja itsevarmuus ovat kasvaneet.
Poliittisen järjestelmän tulisi reagoida tähän myönteisesti ja rakentavasti. Tähän suuntaan onkin edetty kun kansalta on kysytty mielipidettä vaikkapa Euroopan unionin jäsenyydestä. Samassa hengessä puolueet - jotka säilyttävät, joskin kovenevassa kilpailussa, asemansa yhteiskunnallista kehitystä ohjaavina järjestöinä - ovat luomassa aiempaa parempia suoran vaikutuksen mahdollisuuksia kannattajilleen.
Eräissä arvioissa on kuitenkin esitetty huoli siitä, että viestimet olisivat tekemässä tarpeettomiksi perinteisen poliittisen päättäjän ja kansalaisen välisen suoran yhteydenpidon. Olen varma, että asian laita on päinvastoin. Nopea yhteiskunnallinen ja kansainvälinen muutos edellyttävät päättäjien ja kansalaisten aiempaa suorempaa vuuorovaikutusta. Tämä on haaste myös edustukselliselle demokratialle.
Kysymys viestimien - tai niin sanottujen mediavoimien - vallasta ei tietenkään ole yksinkertainen. Tänä päivänä yhteiskunnan kaikinpuolinen hyvinvointi ja menestyminen ovat sidoksissa sellaisiin käsitteisiin kuin avoimmuus, vuorovaikutusalttius ja keskustelukyky. Viestimien merkitys näiden yhteiskunnan ominaisuuksien kehittymisessä on ratkaiseva.
Viestimien asema ja valta on riippuvainen sekä niiden uudistumiskyvystä instituutioina että toimittajista itsestään. Tänään ei Suomessa yksi viestin, olkoon se miten mahtava tahansa, pysty kartoittamaan saati hallitsemaan koko kansallisen keskustelun kirjoa. Tästä tarjosi hyvän esimerkin viime vuonna käyty keskustelu Euroopan unionin jäsenyydestä. Käyty keskustelu oli moniarvoista ja pääosiltaan osoitus henkisestä kypsyydestämme.
Olen kuitenkin jossain määrin huolestunut viestimiemme voimavaroista seurata eurooppalaista ja kansainvälistä kehitystä riittävän huolellisesti. Nyt olisi syytä panostaa sellaisen toimittajasukupolven kouluttamiseen, jolla olisi aiempaa monipuolisemmat edellytykset seurata monimutkaista ja nopeasti muuttuvaa kansainvälistä kehitystä.
Arvoisat kuulijat,
Suomen hallitusmuodon 10. pykälä turvaa kansalaisten sananvapauden. Eduskunta on juuri hyväksynyt perusoikeusuudistuksen, jolla määritellään lainsäätäjän käsitys siitä, miten sananvapaus tulisi turvata perustuslaissamme. Olen varma, että perustuslain turva tässä mielessä on Suomessa esimerkillinen.
Kehitys ei ole kuitenkaan kaikilta osin ongelmatonta. Ensinnäkin niinsanotun kohdeviestinnän taloudellisen ja inhimillisen merkityksen kasvu on nähtävästi vielä suurempi kuin joukkoviestinnän yleensä. Siellä on myönteisen kehityksen ohella näkyvissä myös tasa-arvon uhkia, jotka tulisi poistaa. Esimerkiksi tietoverkkojen käytön tulisi olla jokamiehen ja -naisen oikeus.
Tietoverkkojen ulkopuolelle jäämistä voidaan pitemmällä aikavälillä verrata peruskoulun ulkopuolelle jäämiseen. Hyvin organisoidusta kirjastolaitoksestamme voidaan rakentaa väylä, jonka kautta kansalaiset pääsevät tasavertaisesti myös tietoverkoissa liikkuvan tiedon lähteille. Haasteita tällainen tavoite asettaa myös koululle ja aikuiskoulutukselle.
Huomiota tulisi niinikään kiinnittää kiihkottomasti yksilön asemaan julkisuudessa. Suomalaisessakin julkisuudessa tällaisia viestimien käyttäytymisen rajoja haetaan joka päivä. Julkisen Sanan Neuvoston tehtävänä on karsia ylilyönnit ja tehdä korjaavia päätöksiä. On syytä esittää huoli siitä, että julkisuus on tänä päivänä muodostunut yksilötasolla joskus epäoikeudenmukaisen leimaavaksi. Olisi syytä yhteisesti pohtia, miten tällainen voitaisiin välttää.
Arvoisat kuulijat,
Teknisen kehityksen lisäksi tapamme käyttää tietoa on muuttumassa. Olemme siirtymässä passiivisesta tiedon vastaanottajan roolista interaktiiviseksi osallistujaksi. Haluamme vahvistaa vapauttamme tehdä itsenäisiä valintoja: haluamme maksaa vain siitä tiedosta ja ohjelmapalvelusta, jota tarvitsemme; haluamme ehkä tehdä työtä kotoa käsin; etäopiskella televerkon kautta, eräitä esimerkkejä mainitakseni.
Meidän tulee varautua tähän muutokseen ja tarkentaa viestinnän murroksen tarjoamat suuret mahdollisuudet. Suomihan on, ei vain sananvapauden esimerkkimaa, vaan myös televiestinnän vapautumisessa Euroopan uranuurtajia.
Olisi toivottavaa, että seuraava hallitus ryhtyisi muodostamaan jo nyt tehtyjen alustavien kansallisten linjauksien lisäksi konkreettisempaa mallia siitä, miten Suomessa edetään uuden tietoyhteiskunnan kehittämisessä. Valtiovallan tulee luoda selkeä tavoiteohjelma esimerkiksi sellaisten yhteiskuntapalveluiden osalta kuin etätyöskentely, etäkoulutus sekä kulttuuripalveluiden sähköinen tarjonta.
Tietoyhteiskunta tarjoaa kiistatta mahdollisuuksia, joita emme ole vielä osanneet riittävässä määrin kartoittaa. Niissä piilee selvitysten mukaan myös suuria työllistämismahdollisuuksia.
Menestyminen tietoyhteiskunnassa nojautuu kykyymme ymmärtää ympäröivää yhteiskuntaa monipuolisesti sekä osoittaa luovuutta. Sanomalehdistön merkitys ei katoa; erikoislehdet ovat sanomalehdistön suola. Tämänkin takia on välttämätöntä, että tänään sata vuotta täyttävä Demari säilyttää asemansa tärkeänä kansallisena viestimenä. Toivotan juhlivalle lehdelle, sen kaikille työntekijöille sekä lehteä julkaiseville yhteisöille menestystä tässä tärkeässä työssä.