Suomennos

TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAARI 2.11.1998
AHVENANMAAN MAAKUNTAPÄIVIEN AVAJAISISSA

Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan maakuntapäivät avaa tasavallan presidentti tai tasavallan presidentin puolesta maaherra. Suomen perustuslain mukaan tasavallan presidentillä on aivan erityinen rooli suhteessa Ahvenanmaan itsehallintoon. Presidentti ei ainoastaan harjoita valvontavaltaa käyttäessään veto-oikeuttaan siinä tapauksessa, että maakuntapäivät ovat ylittäneet itsehallintolain mukaisen lainsäädäntövaltansa, vaan presidentti-instituutiota voidaan myös pitää takeena siitä, että itsehallintoa kunnioitetaan ja käsitellään asianmukaisella tavalla valtakunnan taholta.

Tässä yhteydessä haluan korostaa, että itsehallinnon kehittyminen ja hyvinvointi ovat tärkeitä koko maalle. Kun päätin tänä vuonna itse henkilökohtaisesti avata maakuntapäivät, halusin siten osoittaa, että tunnen suurta mielenkiintoa siihen, että itsehallintojärjestelmä toimii maakunnan ja valtakunnan molemminpuoliseksi tyydytykseksi. On varmasti myös syytä todeta, että tein päätökseni kauan ennen kuin kesän itsenäisyyskeskustelu ja viime aikojen kielikeskustelu leimahtivat.

Kesällä herätetty itsenäistä Ahvenanmaata koskeva keskustelu on saanut suurta huomiota koko maassa, eikä vähiten siksi, että aloitteentekijä on maakuntahallituksen jäsen. Moni varmaan odottaa, että tasavallan presidentti ottaisi kantaa mahdollisiin itsenäisyyspyrkimyksiin. – Ensinnäkin on syytä korostaa, että keskustelu, jota Ahvenanmaalla käydään, on uusi eivätkä edes keskustelijat kuvittele, että itsenäisyys voisi olla lähellä. Se, että mahdollisille itsenäisyyspyrkimyksille löytyy tukea myös virallisen Ahvenanmaan taholta, aiheuttaa kuitenkin sen, että keskustelu on otettava vakavasti.

Ahvenanmaan itsehallinto on kehittynyt vakavien kansainvälisten selkkauksien ratkaisuna. On sanottu, että eräs syy siihen, että itsehallinto on toiminut niin hyvin, on se, että ratkaisu on tuonut jokaiselle jotakin: Ahvenanmaan kuuluminen Suomen suvereniteetin alaisuuteen tunnustettiin, Ahvenanmaa sai itsehallintonsa ja Ruotsille taattiin, että Ahvenanmaa pysyy demilitarisoituna ja neutraalina.

Ahvenanmaan itsehallinto on lukuisissa yhteyksissä tuotu esiin kansainvälisenä esikuvana konfliktien ratkaisuksi. Ahvenanmaa kuuluu tänä päivänä maailman rauhallisimpiin ja onnellisimpiin alueisiin. Tätä on syytä vaalia. Haluan tässä yhteydessä erityisesti mainita Tansanian presidentin Mkapan vierailun viime kesänä. Minulle osoittamassaan kirjeessä presidentti Mkapa on ilmaissut kiitollisuutensa siitä, että sai vierailla Ahvenanmaalla.

Hän kirjoittaa näin: Oli hyvin huomaavaista taholtanne järjestää meille vierailu Ahvenanmaalle, missä meitä ei ainoastaan otettu erittäin hyvin vastaan ja osoitettu erinomaista vieraanvaraisuutta, vaan missä saimme myös tilaisuuden oppia jotain Ahvenanmaan ja Suomen valtion välisestä monimutkaisesta suhteesta. Joitakin puolia tästä suhteesta voitaisiin ehkä soveltaa kehittymässä olevaan Sansibarin ja Unionin hallitusten väliseen suhteeseen. Siinä tapauksessa saatamme tarvita teidän teknistä apuanne kehitettäessä niitä meidän tarpeisiimme sopiviksi.

Ahvenanmaan erityisasema on herättänyt mielenkiintoa maailmalla laajemminkin. Tästä syystä on parhaillaan perusteilla kontaktiryhmä ulkoasiainministeriön ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen välille. Kontaktiryhmälle on ajateltu tehtäväksi mm. Ahvenanmaan itsehallintomallin kansainvälistä tunnetuksi tekemistä ja esittelyä ulkoasiainministeriön ja ulkomailla olevien edustustojen kautta. Tällainen yhteistyön lisääminen Helsingin viranomaisten ja Ahvenanmaan maakunnan välillä on kaikkien osapuolten etu.

Nykyisen hallintomuodon muuttaminen ei ole Suomen tasavallan edun mukaista. Tähän on monia ja monimutkaisia syitä. Tässä yhteydessä haluan mainita ainoastaan tärkeimmät niistä. Ahvenanmaalla toimiva itsenäisyysliike horjuttaisi alueen tasapainoa. Rauhattomassa maailmassa meidän tulisi edelleen voida esiintyä esikuvana siitä, miten suhteet voivat kehittyä asteittain ilman, että itse tuomme kuvaan uusia epävarmuustekijöitä. Ahvenanmaan itsenäisyys merkitsisi muutoksia, jotka tänään ovat mahdottomia ennakoida. Kaikki kansainväliset suhteet – ennen kaikkea suhteet Euroopan unioniin – olisi rakennettava uudelleen, ja on hyvin epävarmaa minkälaista valmiutta siihen löytyisi. Pienenä valtiona Ahvenanmaa olisi taloudellisesti haavoittuva, kun nykyisen taloudellisen järjestelmän antama turvallisuus häviäisi. Elinkeino-oikeutta ja maan hankintaa ei luultavasti enää olisi mahdollista rajoittaa, koska EU ei enää hyväksyisi mitään poikkeuksia. Jopa kielisuojan perusta häviäisi, mikä merkitsee sitä, että kansainvälisiä yleissopimuksia olisi noudatettava ilman minkäänlaisia poikkeuksia. Ruotsin kielestä tulisi enemmistökieli vähemmistökielen sijaan. Ja viimeisenä mutta ei vähiten tärkeänä seikkana: turvallisuuspoliittinen tilanne Itämeren alueella horjuisi ennakoimattomalla tavalla.

Siinähän ei luonnollisestikaan ole mitään väärää, että Ahvenanmaalla keskustellaan itsenäisyyskysymyksestä ja selvitellään sen vaikutuksia ja edellytyksiä, mutta toivoisin, että Ahvenanmaan virallinen linja pysyisi selkeänä. Sekä Ahvenanmaalle että koko maalle on haitaksi, jos asiasta on liikkeellä kahdenlaista mielipidettä. Siksi haluan tässä yhteydessä toivomuksenani ilmaista, että sekä maakuntapäivät että maakuntahallitus tulevassa työssään tekisivät selväksi sen, että nykyinen itsehallinto muodostaa sen perustan, jolla seistään ja jonka eteen tehdään työtä. Samalla tunnen, että minun velvollisuuteni tasavallan presidenttinä on todeta, ettei Suomella ole aikomusta luopua Kansainliiton aikoinaan tunnustamasta suvereniteetista. Yhtä selvää on, että Suomi jatkaa itsehallinnon kehittämistyötä, ja toivomukseni on, että tämä tulevaisuudessakin voisi tapahtua yhteisymmärryksen ja molemminpuolisen kunnioituksen vallitessa.

Kieli ja kielipolitiikka ovat kysymyksiä, jotka helposti saavat tunteet kuohumaan. Eräs selitys tähän on varmasti se, että kieli on niin tärkeä osa jokaisen henkilökohtaista identiteettiä. Kaikkia niitä, jotka heittäytyvät mukaan kielikeskusteluun, haluan kehottaa sovinnollisuuteen. Omien kielellisten oikeuksien voimakas puolustaminen sekä toisten oikeuksien kunnioittaminen luovat yhdessä vahvan perustan rakentavalle toiminnalle. Tämä ei päde ainoastaan Suomessa, vaan myös monikielisessä Euroopan unionissa. - Tämän päivän huipputeknologian yhteiskunnassa myös kielikysymykset saavat uusia ulottuvuuksia. Mahdollisuuksia palvella kansalaisia heidän äidinkielellään rajoittaa usein se, mikä on teknisesti mahdollista. Samalla tekniikka antaa täysin uusia mahdollisuuksia monikieliseen palveluun. Monilla hallinnonaloilla palvelu omalla äidinkielellä on tärkeä oikeusturvan edellytys. Ahvenanmaalle mm. verohallinto on tällainen alue. On tärkeää, että uusia tietojärjestelmiä rakennettaessa muistetaan tehdä kaksikielisiä tietokoneohjelmia. Tämä ei ole suuri kustannus siinä yhteydessä, mutta tulee jälkikäteen tehtynä kalliiksi.

Viime vuosina tapahtuneista laajoista uudistuksista ja muutoksista huolimatta maakuntapäiviä odottavat myös nyt monet tärkeät tehtävät. Eduskunnassa käsitellään parhaillaan itsehallintolain muuttamista koskevaa esitystä. Lakiehdotus liittyy uutta Suomen Hallitusmuotoa koskevaan ehdotukseen, joka on tarkoitettu tulemaan voimaan vuonna 2000. Muitakin itsehallintolain muutoksia on vireillä työryhmässä, jonka odotetaan antavan mietintönsä ensi vuoden alkupuolella. Toivon, että olisi mahdollista löytää ratkaisut varsinkin niihin ongelmiin, jotka koskevat lainsäädännön valvontaa ja EU-asioiden käsittelyä.

Näillä sanoilla julistan Ahvenanmaan maakuntapäivät avatuiksi ja toivon, että työ olisi tuloksellista sekä maakunnalle että sen väestölle.