Haluan esittää iloni
ja tyytyväisyyteni tämän pitkään
suunnittelemamme vierailun toteutumisesta. Vierailun
merkitystä korostaa erityisesti se, että on kulunut
28 vuotta siitä, kun Suomen tasavallan presidentti
viimeksi vieraili Turkissa. Kyse oli Presidentti Urho
Kekkosen valtiovierailusta kesäkuussa 1971. Itse
allekirjoititte pääministerinä Etykin
päätösasiakirjan Helsingissä elokuussa 1975.
Presidentti Korutürk teki valtiovierailun Suomeen
huhtikuussa 1977.
Haluan samalla
kiittää niin Suomen kuin Euroopan unionin puolesta
juuri päättyneen Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyöjärjestön huippukokouksen isäntiä
onnistuneesta kokouksesta ja erinomaisesti
hoidetuista järjestelyistä.
Maatanne ovat viime
kuukausien aikana koetelleet traagiset
maanjäristykset. Haluan aluksi esittää niin
omasta, Suomen kuin Euroopan unioninkin puolesta
syvimmän osanottoni tuhansien ihmishenkien
menetyksestä sekä järistysten aiheuttamista
vahingoista. Haluamme olla tukenanne korjaamassa
luonnonmullistusten aiheuttamia aineellisia ja
henkisiä vahinkoja.
Olen iloinen
voidessani todeta, että maittemme väliset suhteet
ovat hyvät ja yhteistyöhön perustuvat. Tälle
pohjalle on hyvä rakentaa, on kyse sitten
politiikasta, taloudesta tai kulttuurista. Olen
vakuuttunut siitä, että meillä on toisillemme
paljon annettavaa. Tämänpäiväiset keskusteluni
ovat edelleen tätä käsitystäni vahvistaneet.
Maidemme ja kansojemme
keskinäiseen sympatiaan on poikkeuksellisen paljon
vaikuttanut Turkissa vuonna 1925 ilmestynyt
kirja Valkoliljojen maa - Suomi (Ak
zambaklar ülkesinde - Finlandiya). Kirjaa
markkinoitiin alkuperäisessä muodossaan oppikirjana
kaikille kansalaisille. Mustafa Kemal Atatürk meni
vielä pitemmälle. Hän määräsi sen pakolliseksi
sotaoppilaitoksissa.
Kirjan esipuheessa
kuvataan kaunokirjallisin keinoin mm. sitä, miten
Suomen kaltaisen nuoren kansakunnan opetus- ja
kulttuuriolot edistyivät; mikä oli tuolloin koulun,
armeijan, valtion ja uskonnon rooli tässä
kehityksessä; mitä tarkoittaa demokraattinen
valtio; kuinka koko kansa sivistyy; mikä merkitys on
johtavassa asemassa olevilla henkilöillä
kansalaisten kasvatuksessa; millaista on todellinen
isänmaanrakkaus ja miten todella voidaan palvella
kansaa.
On merkille pantavaa,
että Atatürk kiinnitti niin suurta huomiota näihin
aineksiin tilanteessa, jossa hän itse oli luovana
voimana uuden tasavallan kehittelyssä. Samalla on
myös todettava, että Atatürkin työ Turkin
viemiseksi uuteen aikaan herätti Suomessakin
kunnioitusta ja ihailua. Suomen ja Turkin suhteissa
onkin poikkeuksellisen myönteinen pohjavire, jonka
merkitystä ei pidä aliarvioida suhteita
kehitettäessä.
Suhteiden hyvä pohja
on tullut esiin myös tapaamisissa Turkin
liike-elämän edustajien kanssa, viimeksi eilen
Istanbulissa järjestetyllä illallisella. Turkki on
merkittävä kauppakumppanimme Välimeren alueella.
Toivon, että vilkastuneet liike-elämän kontaktit
luovat uusia ajatuksia taloudellisen yhteistyön
alueella. Perinteistä kauppavaihtoa täydentävät
nykyään myös investoinnit. Jo yli 50
suomalaisyritystä on edustettuna Turkissa. Toivon,
että myös turkkilainen yritysmaailma löytäisi
tiensä Suomeen hyödyntämään maamme tarjoamia
investointimahdollisuuksia.
Yhteyksiä on myös
yksittäisten kansalaisten tasolla. Turkki on
säilyttänyt suosikkiasemansa yhtenä suomalaisten
turistien lomamatkamaana. Viime päivien aikana olen
itsekin voinut pitkän tauon jälkeen ihailla maanne
kauneutta. Matkailun alalla löytyy vielä paljon
mahdollisuuksia laajemmalle taloudelliselle
yhteistyölle.
Suomi on lännen ja
idän välinen silta Euroopan pohjoisosassa, kun taas
Turkki on vastaava silta Euroopan etelälaidalla.
Maantieteellinen asemamme asettaa molemmille omat
erityisvaatimuksensa mutta tarjoaa myös etunsa,
joita viisaalla diplomatialla voi hyödyntää.
Voimme edistää maittemme parasta ja alueittemme
vakautta ylläpitämällä hyviä suhteita kaikkiin
ilmansuuntiin. Kylmän sodan päättymisen jälkeinen
maailma perustuu yhteistyöhön ja ongelmien
rauhanomaiseen ratkaisemiseen. Molemmat tunnustamme
eurooppalaisen yhteistyön merkityksen ja haluamme
olla mukana sitä kehittämässä.
Suomi toimii
parhaillaan Euroopan unionin puheenjohtajana.
Liityimme unionin jäseneksi 1995. Tämän vuoden
jälkimmäisen puoliskon kestävä ensimmäinen
puheenjohtajuuskautemme on ollut mielenkiintoinen ja
haastava. Olemme kaudellamme pyrkineet myös
edistämään unionin ja Turkin suhteita ja dialogia.
Tässä olemme saaneet kaikkien jäsenmaiden tuen.
Turkki on unionille
keskeinen kumppani niin taloudellisessa,
sosiaalisessa kuin kulttuurisessa mielessä. Turkilla
on tärkeä rooli maanosamme rauhan ja vakauden
ylläpitämisessä. Tämä on viimeaikaisten Balkanin
tapahtumien myötä tullut jälleen todistetuksi.
Unioni ja Turkki tarvitsevat toisiaan. Yhteistyön
merkitys on entisestään korostunut neljä vuotta
sitten voimaan tulleen tulliliiton myötä, mitä
osoittaa myös Turkin ja EU-maiden välisen kaupan
myönteinen kehitys. Molemmat tiedämme, että Turkin
ja unionin yhteistyön syventäminen vaatii paljon
työtä molemmilta osapuolilta. Puheenjohtajamaana
työskentelemme sen hyväksi, että Helsingin
Eurooppa-neuvosto joulukuussa voisi vahvistaa Turkin
ja unionin suhteita ja saada maanne tiiviimmin mukaan
unionin laajentumisprosessiin.
Euroopan unioni
perustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden,
kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien
kunnioittamiseen sekä oikeusvaltion periaatteisiin.
Luotamme jäsenyyteen pyrkivän Turkin jakavan
kanssamme nämä periaatteet. Olemme Suomessa ja EU:n
piirissä panneet tyytyväisinä merkille selkeän
sitoumuksenne pyrkiä täyttämään ns.
Kööpenhaminan kriteerit. Olemme myös havainneet
hallituksenne määrätietoisen toiminnan
demokraattisten uudistusten edistämiseksi. Vaikka
kyse onkin ennen kaikkea kansallisista
valinnoistanne, oman yhteiskuntanne kehittämisestä,
on selvää, että aloittamienne uudistusten
toimeenpano tuo Turkkia lähemmäksi myös Euroopan
unionin jäsenyyttä. Tämä on meidän kaikkien
päämäärä.
Haluan lopuksi
kiittää Teitä, Herra Presidentti, ja rouva
Demireliä omasta ja valtuuskuntani puolesta tästä
erinomaisen hienosta juhlapäivällisestä.
Ehdotan, että
nostamme maljamme terveydellenne, Turkin ja Suomen
ystävyydelle sekä yhteistyöllemme niin
kahdenvälisesti kuin eurooppalaisella tasolla.
