Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren puhe Suomi-talossa Tukholmassa 14.4.1994 klo 15.00

Arvoisat ruotsinsuomalaiset,

Ärade sverigefinländare,

Haluan onnitella Ruotsin vanhinta suomalaisseuraa, Tukholman suomalaista seuraa, sen täyttäessä 100 vuotta.

Seuranne kunnioitettava ikä osoittaa, että suomalaisuus Ruotsissa on vanhaa perua. Suomalainen kulttuuri on aina historiassa kuulunut myös Ruotsiin ja suomen kieli on vanha kansallinen kieli Ruotsissa. Suomi ja Ruotsi elivät yhden valtiolipun alla yli puoli vuosituhatta. Valtakunnan itäinen osa, Suomi, ja sen asukkaat suomalaiset, toivat leimansa myös läntisen osan elämään ja kulttuuriin.

Tänä päivänä Suomi ja Ruotsi ovat niin lähellä toisiaan kuin kaksi itsenäistä, suvereenia valtiota ylipäätään voi olla. Meillä ei ole keskinäisiä ongelmia, meillä on vain yhteisiä etuja. Molempien maiden rikkaus ja vahvuus tänä päivänä ovat kansalliset vähemmistöt, jotka vahvistavat arvokkaalla tavalla pohjoismaista yhteenkuuluvuutta. Ruotsinsuomalaiset muodostavat tänään Ruotsin suurimman kansallisen vähemmistön. Suomalaisuus Ruotsissa on vanhaa perua. Kuten usein on todettu, on myös suomen kieli vanha historiallinen kieli myös Torniojoen ja Pohjanlahden länsipuolella, samoin kuin ruotsin kieltä on aina puhuttu rajan itäpuolella, Suomessa.

Valtaosa teistä tai teidän isistänne ja äideistänne on muuttanut Ruotsiin sotien jälkeen, hyvin monet 1960- ja 70-luvuilla. Silloin kävi suuri muuttoliike Suomen rannikoilta, mutta myös syvältä sisämaasta, idästä ja pohjoisesta Ruotsiin. Moni lähti silloin etsimään leveämpää leipää lahden takaa.

Joukossanne saattaa olla myös niitä, jotka itse tai joiden isät ja äidit tulivat sotalapsina Ruotsiin. Ruotsi, joka onnistui pysyttäytymään maailmansodan ulkopuolella, tarjosi turvapaikan sodan melskeiden keskellä kymmenille tuhansille suomalaislapsille. Jotkut teistä saattavat olla suomalaista sukujuurta Tornionjokilaaksosta tai muualta Pohjois-Ruotsista, alueelta, jossa on aina puhuttu suomea.

Jag vill också rikta mina ord till er med svenska som modersmål, till er som vuxit upp med det svenska språket här i Sverige och till er som har en finlandssvensk bakgrund. Oberoende av språk och härkomst har vi alla en sak gemensamt - våra finländska rötter. I Finland sätter vi stort värde på de insatser ni på alla samhällsområden har gjort i egenskap av brobyggare mellan våra länder.

Mistä olettekin kotoisin, yhteistä teille kaikille on suomalaisuus, omien juurien ja oman kulttuurin arvostus. Yhdentyvässä Euroopassa kansalliset kulttuurit eivät häviä minnekään. Päinvastoin, niiden asema ja merkitys korostuvat. Ruotsinsuomalaisten pyrkimykset oman kulttuurinsa ja kielensä kehittämiseksi ja vahvistamistamiseksi ovat arvokkaita.

Suomi näkee osaltaan tärkeäksi edistää maittemme välisen valtiollisen, poliittisen ja kultturellisen yhteistyön puitteissa myös ruotsinsuomalaisten tärkeinä pitämiä tavoitteita. Olen vakuuttunut siitä, ettämyös Ruotsin hallitus ja viranomaiset ymmärtävät sen merkityksen, mikä suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin edellytysten turvaamisella on. Kun suomen kieli on vanhaa perua Ruotsissa, on myös luonnollista että ruotsinsuomalaiset haluavat sille erityisaseman. Suomen kieltä on aina puhuttu Ruotsissa eikä suomen kieltä täten pidä eikä saa rinnastaa siirtolaiskieliin. Me tietenkin tervehdimme tyydytyksellä sitä, että suomen kielen asema Ruotsissa vahvistuu mm. koululaitoksen ja joukkotiedotuksen piirissä.

On ilahduttavaa todeta, että Ruotsiin on syntynyt lyhyessä ajassa monta menestyvää ja korkeatasoista ruotsinsuomalaista koulua ja että lisää on perusteilla. Suomenkielisen joukkotiedotuksen, erityisesti radion ja television mahdollisuuksien paraneminen ja parantaminen on myös kulttuuripolitiikan ensimmäisiä tehtäviä. Hallituksilla on tässä vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia.

Kielelliset siteemme Ruotsin kanssa ovat kiinteät myös ruotsin kielen kautta. Ruotsin kieli, jota puhuu äidinkielenään Suomessa noin kuusi prosenttia väestöstä, on kansalliskieli meidän maassamme. Me emme koskaan antaisi pois sitä rikkautta, jonka kaksikielisyys maallemme on tarjonnut.

I Finland är det svenska språkets ställning befäst i grundlag och därmed jämställd med finskan. Detta är en rikedom vi finländare värnar om, eftersom svenskan inte endast berikar vår egen kultur, utan också befrämjar våra kontakter med Sverige. Sverigefinländarnas strävanden att förbättra finskans ställning i Sverige har också fått fullt stöd av finlandssvenskarna, för vilka frågor kring språkliga minoriteter är bekanta.

Ruotsinsuomalaiset toimivat tärkeänä siltana Suomen ja Ruotsin välillä nyt ja ennen muuta tulevaisuudessa. Te olette yhteydenpitäjiä, kulttuurin edistäjiä ja talouden rakentajia. Kansallisten vähemmistöjen merkitys uudessa Euroopassa on entistä suurempi. Pohjola voi omalta osaltaan näyttää, että monimuotoisuus on voimavara ja mahdollisuus. Me kehitymme monokulttuurista kohti kultturellista monimuotoisuutta.

Tämä talo on merkinnyt ruotsinsuomalaisille aina paljon. Kun nyt on esitetty suunnitelma Suomi-talon kehittämisestä suomalaiseksi kulttuuri-instituuksi Tukholmassa, on tämä mielestäni oikea toimenpide. Ruotsin valtio on osoittanut myötämieltä tämän talon tulevaisuuden turvaamiseksi. Samaa myötämieltä löytyy myös Suomesta. Tällaista instituuttia suomalainen kulttuuri tarvitsee ja myös Suomen valtio on valmis omalta osaltaan tekemään kaiken mahdollisen instituutin työn onnistumiseksi.