Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren puhe

juhlaillallisilla Moskovassa 18.5.1993

Herra presidentti,

Arvoisa rouva Jeltsina,

Hyvät naiset ja herrat,

Haluan lausua lämpimän kiitokseni kutsusta saapua vierailulle puolisoni kanssa keväiseen Moskovaan. Vierailun toteutuminen vain runsaat kaksi kuukautta virkaanastumiseni jälkeen symbolisoi Suomen ja Venäjän suhteitten vakautta ja erinomaisuutta.

Kuten Te, herra presidentti, valtiovierailullanne kaksi vuotta sitten sanoitte puheessanne Suomen presidentinlinnassa, sen entisessä keisarillisessa valtiosalissa, aina näin ei ole ollut. Kansojemme keskinäisten suhteitten aikakirjoihin on merkitty niin myönteisiä kuin myös katkeria sivuja. Korostaaksenne Venäjän päättäväisyyttä sulkea lopullisesti ja ainaaksi katkerat sivut, Te kävitte ensimmäisenä itäisen naapurimaamme valtionpäämiehenä laskemassa seppeleen Suomen sankariristille.

Haluan vakuuttaa Teille, että Suomen kansa täysin ymmärsi sanojenne merkityksen ja antaa pysyvän arvon historialliselle sovinnoneleellenne.

Historiansa tuntevat suomalaiset tietävät hyvin, mikä merkitys yhteiskuntamme kehitykselle on ollut niillä aikakausilla, jolloin olemme saaneet nauttia rauhasta ja esteettömästä kanssakäymisestä itäisellä rajallamme.

Ruotsin yhteydessä Suomi oli vuosisadat valtakunnan itäinen osa, johon juurtui pohjoismainen yhteiskuntajärjestys ja joka säilytti oman kielensä ja identiteettinsä. Ruotsin laajentuessa suurvallaksi korostui Suomen asema rajamaana, jonka kehitys vaikeutui alituisten sotien luomassa epävarmuudessa.

Venäjän valloitettua Suomen 1809 ensimmäiset yhdeksän vuosikymmentä entisen vihollismaan yhteydessä osoittautuivat myönteisiksi Suomen kansalle. Aleksanteri I julisti kohottavansa Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Hän päätti pysyttää Suomessa ennallaan maan pohjoismaisen yhteiskuntajärjestyksen lakeineen sekä antoi sille sisäisissä asioissa valtiollisen autonomian. Vuosisadan jälkipuoliskolla Suomen kulttuurin, talouselämän ja poliittisen demokratian kehitys lähti nopeaan nousuun.

Vuosisadan vaihteen lähestyessä Venäjän hallitus alkoi kuitenkin vähitellen kohdella Suomea ongelmallisena rajamaana, jonka autonomia koettiin vaaraksi valtakunnan turvallisuuseduille. Suomalaiset asettuivat vastarintaan ja lokakuun vallankumouksen luomassa tilanteessa Suomen eduskunta antoi itsenäisyysjulistuksen. Valitettavasti kesti kuitenkin vuosikymmeniä ennenkuin naapurimaiden keskinäiset suhteet ristiriitojen ja sotien jälkeen asettuivat yhteistyön uralle. Suhteiden solmiminen Venäjän kanssa Neuvostoliiton hajotessa merkitsi siirtymistä "tasavertaiseen kumppanuuteen, joka on vapaa ideologisista opeista ja tekopyhyydestä", Teidän omia sanojanne käyttääkseni.

Voin täysin yhtyä siihen, minkä Te, herra presidentti, vakuutitte tässä hengessä kunnioitetulle edeltäjälleni, presidentti Koivistolle:haluamme päättäväisesti säilyttää suhteissamme kaikki vuosikymmenien myönteiset saavutukset ja toimia aktiivisesti yhteistyömme edelleen kehittämiseksi.

Keskinäisissä suhteissaan Suomi ja Venäjä noudattavat YK:n peruskirjaan ja ETYK:n päätösasiakirjaan kirjattuja periaatteita. Nämä sisältyvät myös niihin kahdenvälisiin perussopimuksiimme, jotka saatettiin nopeasti ja hyvässä yhteisymmärryksessä ajan tasalle heti Neuvostoliiton hajottua ja Venäjän periessa sen aseman myös Suomen rajanaapurina.

Taloudellinen yhteistyömme joutui kuitenkin samaan aikaan vaikeuksiin ja supistui sen murroksen seurauksena, jonka Neuvostoliitto ja Venäjä tämän vuosikymmenen alussa on läpikäynyt. Viimeksikuluneen vuoden aikana on kuitenkin tapahtunut nopea käänne parempaan. Solmitut ja parhaillaan neuvoteltavat sopimukset vakauttavat tätä kehitystä ja antavat sille uutta pontta. Mukanani on täällä Moskovassa Suomen talouselämää edustava korkeatasoinen valtuuskunta, jonka käymät keskustelut toivoakseni edistävät tuloksellista yhteistoimintaa yritystasolla.

Samoin uskomme, että Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi tulisi osaltaan avaamaan uusia mahdollisuuksia yhteistyömme kehittämiselle. Erityisen lupaavina näemme ne mahdollisuudet, joita aukeaa yhteisen rajamme lähialueilla sekä koko Itämeren piirissä.

Herra presidentti,

Kylmän sodan loppuminen avasi tien kansojen turvallisuutta lisäävälle yhteistyölle ja aseidenriisunnalle. Meidän on huolehdittava, että tämä kehitys vahvistuu ja ettei kansainvälisiä jakolinjoja pääse uudestaan syntymään.

Valitettavasti myös kylmän sodan jälkeinen maailma on täynnä vakavia ongelmia ja ristiriitoja. Sodat, köyhyys, ympäristöongelmat ja yleinen yhteiskunnallinen turvattomuus vaarantavat ihmiskunnan turvallisuuden samalla tavoin kuin aikanaan ydinsodan uhka.

Kestävien ratkaisujen aikaansaaminen näihin ongelmiin on mahdollista vain toimien kansainvälisessä yhteistyössä, jonka kanavoimiseksi meille on käytettävissä tänään aikaisempaa useampia kansainvälisiä järjestöjä. Yhteistyön periaatteet on vahvistettu YK:n ja ETYK:n perusasiakirjoissa. Suomi toimii osaltaan jatkossakin Euroopan turvallisuusrakenteiden vahvistamiseksi ja aseellisiksi selkkauksiksi kärjistyneiden ristiriitojen ratkaisemiseksi. Näissä pyrkimyksissä Venäjällä on yhdessä muiden suurvaltojen kanssa keskeinen rooli ja suuri vastuu.

Suomi toivoo, että Venäjän ja itsenäisten Baltian maiden väliset suhteet vakiintuisivat hyviksi mahdollisimman pian. Uskomme, että vieraiden joukkojen poistuminen näistä maista edistäisi merkittävästi tätä tavoitetta. Venäjä on jo sopinut tästä Liettuan ja Latvian kanssa. Yhtä toivottavaa olisi yhteisymmärryksen saavuttaminen avoinna olevista kysymyksistä Venäjän ja Viron välillä. Olisi hyödyksi koko Pohjois-Euroopan turvallisuudelle, että Itämeren alueen maiden kesken syntyisi mahdollisimman laajaa yhteistyötä ja kanssakäymistä. Se myös edistäisi yhteiskuntien sisäistä tasapainoista kehitystä, joka on tärkeää koko alueen vakauden kannalta.

Herra presidentti,

Venäjä käy Teidän johdollanne läpi historiallista uudistumisprosessia. Vaikeudet ovat olleet valtavia, paljon on jo saavutettu. Tiedämme, miten kipeitä ratkaisuja Te olette henkilökohtaisesti joutunut tekemään. Uuden kirjanne lopussa korostatte kansallisen sovinnon tärkeyttä ja toteatte venäläisten nyt odottavan ennen kaikkea politiikan ja talouselämän vakiintumista sekä tasapainottumista. Itse sanotte ymmärtävänne kansanne toiveet sekä suhtautuvanne niihin selkeästi ja terveellä järjellä. Te tunnette syvästi historiallisen vastuunne.

Herra presidentti,

Arvoisa rouva Jeltsina,

Hyvät naiset ja herrat,

Sallikaa minun esittää parhaat kiitokseni siitä suurenmoisesta vieraanvaraisuudesta, joka meidän osaksemme on tänään tullut täällä Moskovassa. Arvostan suuresti sitä, että vierailuohjelmaani on varattu runsaasti aikaa keskusteluille Teidän sekä muiden Venäjän korkeiden edustajien kanssa niin kahdenvälisistä kuin kansainvälisistä kysymyksistä.

Pyydän saada kohottaa maljani Suomen ja Venäjän hyville suhteille, Venäjän kansan onneksi sekä Teidän ja puolisonne terveydeksi ja menestykseksi.