TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE PRESIDENTTI RISTO RYTIN MUISTOMERKIN PALJASTUSTILAISUUDESSA PE 30.9.1994 KLO 12

Presidentti Risto Ryti oli suuri isänmaanystävä ja aikansa merkittävä valtiomies. Hänen uransa on kaikilla mittapuilla arviotuna vaikuttava. Silti siihen liittyy koko ajan traaginen pohjavire, joka huipentuu sodan jälkeiseen kuritushuonetuomioon, vankilavuosiin ja suureen yksinäisyyteen.

Hänet valittiin Suomen Pankin johtoon vain 34-vuotiaana. Tässä tehtävässä hän hankki Suomelle maailman finanssikeskuksissa omat asiansa hyvin hoitavan ja luotettavan maan maineen. Valtiovarainministeri Rytin ansiosta Suomi selvisi ensimmäisen maailmansodan aiheuttamasta talouskriisistä ja kykeni luomaan vakaan, kultamarkkaan perustuvan rahajärjestelmän 1920-luvulla.

Suomen Pankin pääjohtajan kovilla lääkkeillä Suomi onnistui monia muita Länsi-Euroopan maita nopeammin ja tehokkaammin katkaisemaan suuren laman selän 1930-luvulla.

Tie nousuun avattiin 1930-luvulla ankaralla työllä. Rytillä oli voimakkaana taustatukena pankkivaltuusmiesten puheenjohtaja Väinö Tanner. "Rytin - Tannerin -akseli" oli ratkaisevalla tavalla luomassa Suomeen sitä kasvavaan hyvinvointiin ja demokratiaan perustuvaa järjestelmää, jota kansa yksimielisesti talvisodan sytyttyä ase kädessä puolusti.

Rytissä oli valtiomiesainesta jo varhain. Vuonna 1925 hän 36-vuotiaana oli tulla valituksi tasavallan presidentiksi. Hän sai toisella kierroksella eniten valitsijamiesten ääniä. Hänellä oli 1920- ja 1930-lukujen poliittisena taustavaikuttajana kaiken aikaa merkittävä asema ja vain velvollisuudentunto Suomen Pankkia kohtaan esti häntä kahdesti vastaanottamasta presidenttien hänelle tarjoamia pääministerin tehtäviä.

Ei ollut suinkaan sattuma, että presidentti Kyösti Kallio ja ministeri Väinö Tanner kääntyivät Risto Rytin puoleen taivuttaakseen hänet ottamaan vastaan pääministerin tehtävät isänmaan vaaran hetkellä vihollisen hyökätessä maahan.

Kukaan suomalainen ei ole ottanut vastaan pääministerin tehtäviä vaikeammassa tilanteessa kuin Risto Ryti talvisodan sytyttyä. Pelkkä älykkyys ei tällöin riittänyt. Vaadittiin myös muita ominaisuuksia kuten lujahermoisuutta ja peräänantamattomuutta. Maalle onneksi niitä Rytillä oli. Pääministeriksi tultuaan hän totesi: "Meidän on säilytettävä päämme kylmänä, vältettävä tunne- ja toiveajattelua, rakennettava vain tosiasioille."

Risto Rytin pyyteettömyys ja uhrivalmius oman maansa palvelijana on esimerkki häntä seuraaville suomalaisille sukupolville. Muistuttakoon tämä muistomerkki tulevia sukupolvia hänen elämäntyönsä merkityksestä kansakunnalle.

Pyydän poistamaan presidentti Risto Rytin muistomerkkiä peittävän verhon.