Suomennos

TASAVALLAN PRESIDENTIN PUHE TANSKAN KUNINGATTAREN KUNNIAKSI FREDENSBORGIN LINNASSA 7.9.1994

Haluan kiittää Teidän Majesteettianne minulle ja Suomen kansalle osoittamistanne lämpimistä tervetuliaissanoista. Samoin kiitän myös Teidän Majesteettianne, Teidän Kuninkaallista Korkeutta ja koko Tanskan kansaa suurenmoisesta vastaanotosta saapuessamme tänään Tanskaan.

Suomalaisten tie Eurooppaan on usein kulkenut yli Tanskan. Nuoret taiteilijat Walter Runeberg ja Johannes Takanen opiskelivat viime vuosisadan lopussa Kööpenhaminan taideakatemiassa jatkaen matkaansa Roomaan. Aleksis Kivi, suomalaisen kansallisen kirjallisuuden suurmies, piti näytelmäteknisenä esikuvanaan Ludvig Holbergia, jonka vaikutus on havaittavissa esim. Kiven näytelmässä Nummisuutarit. Kiven näytelmä Lea oli ensimmäinen julkinen teatteriesitys suomen kielellä, mutta pääosaa esitti tanskalaissyntyinen Charlotte Raa, joka oppi roolin ulkoa suomeksi.

Vuoden 1827 Turun palon jälkeen Tanskan Tieteiden Seura (Videnskabernas Selskab) päätti tehdä lahjoituksen ylipiston kirjastolle, jonka kirjakanta oli kärsinyt suuria vahinkoja. Lahjoitukseen kuului arvokkaita teoksia, jotka tänä päivänä ovat Helsingin Yliopiston kirjaston aarteita. Kuningas Fredrik VI lahjoitti henkilökohtaisesti m.m. kallisarvoisen kuvateoksen "Flora Danica".

Suomalaiset kapellimestarit, muusikot, muotoilijat ja taitelijat ovat tänä päivänä tunnettuja henkilöitä tanskalaisessa arkielämässä. Kulttuurivaihto maittemme välillä on rikasta ja syvää, useimmiten yhteydet hoidetaan suoraan nk. ruohonjuuritasolla.

Teidän Majesteettinne ja Teidän Kuninkaallisen Korkeutenne vierailut maahamme, niin viralliset kuin yksityisetkin, todistavat Tanskan ja Suomen lämpimistä ja läheisistä suhteista sekä Teidän henkilökohtaisesta panoksestanne kahden Pohjolan valtion ja kansan välisten suhteiden säilyttämiseksi ja syventämiseksi. Meillä oli kunnia nähdä Hänen Majesteettinsa Kuningatar Ingrid Suomessa viimeksi kaksi kesää sitten.

Suomi elää tänä päivänä tärkeää murrosvaiheetta: kyseessä on sen asema ja identiteetti kansainvälisessä yhteisössä. Myöhemmin tänä syksynä järjestettävässä kansanäänestyksessä Suomen kansa itse sanoo mielipiteensä Suomen suhteista Euroopan unioniin. Me haluamme tehdä itsenäisen päätöksen, mutta on kuitenkin selvää, että seuraamme hyvin läheltä, minkälaisen ratkaisun muut pohjoismaat tekevät tässä suuressa asiassa.

Pohjoismainen yhteistyö on aina ollut suomalaisille hyvin läheistä. Olemme täysin vakuuttuneita siitä, että tämä yhteistyö voi jatkua ja kehittyä riippumatta niistä valinnoista, jotka pohjoismaiset naapurikansat omalta osaltaan tekevät. Eurooppalaisessa unionissa pohjoismaat luonnollisesti säilyttävät kansalliset erityispiirteensä japrioriteettinsa, mutta samalla EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa korostuvat pohjois-eurooppalaiset näkökannat, millä on kiistaton merkitys EU:n tulevalle kehitykselle.

Tanskan hallituksen rohkaiseva ja myönteinen suhtautuminen on ollut suureksi hyödyksi meille suomalaisille käydessämme neuvotteluja Euroopan unionin jäsenyydestä. Luonnollisista syistä Tanskan Kansankäräjäin, hallituksen ja sisäisen hallinnonkin ratkaisut, ovat erityisesti kiinnostaneet meitä ja antaneet meille virikkeitä omien ratkaisujemme tekemiseksi. Olemme myös nähneet Tanskassa ilahduttavan esimerkin siitä, miten pohjoismaa kykenee säilyttämään identiteettinsä ja kansalliset piirteensä myös osana suurempaa kokonaisuutta. Olemme ihaillen voineet todeta, kuinka Tanskassa unionin jäsenenä on voitu säilyttää jokapäiväinen hallituksen ja kansanedustuslaitoksen välinen vuorovaikutus pohjoismaisen parlamentarismin puitteissa. Se on esimerkki, jota on hyvä seurata.

Suomi ja Tanska ovat yhteisten haasteiden edessä nopeasti muuttuvassa Euroopassa. Yhteistyö on itsestäänselvyys ja yhteisymmärrys välttämättömyys kun tehtävänä on eurooppalaisen yhteistyö- ja turvallisuusprosessin muovaaminen ja johtaminen sellaiseen suuntaan, jossa puolustusratkaisut ja muut turvallisuuspoliittiset toimenpiteet tekevät sodan ja sodan uhan mahdottomiksi alueellamme. Meille on ratkaisevan tärkeää, että voimme rakentavasti olla mukana tuomassa Venäjän, Baltian tasavallat ja Keski- ja Etelä-Euroopan uudet demokratiat tähän prosessiin. Eurooppa on kokonaisuus, jonka osat ovat riippuvaisia toisistaan. Meidän tehtävänä on yhdessä työskennellä yhtenäisyyden ja yksimielisyyden puolesta maanosassamme.

Suomi ja Tanska ovat jäseniä kansakuntien pohjoismaisessa perheessä. Tuhannet siteet yhdistävät kansakuntiamme ja kansojamme. Kun vierailee Tanskassa, tuntuu monella tavalla kuin kävisi tapaamassa rakasta ja läheistä ystävää. Valtaosa asioista on tunnettua ja tuttua, mutta löytyy myös virkistäviä erilaisuuksia, jotka eivät erota, vaan jotka kaiken yhteisen keskellä kannustavat meitä syvällisemmin tuntemaan ja ymmärtämään moninaisuuksia ja vivahteita. Me suomalaiset suhtaudumme Tanskan kansaan lämmöllä ja odotamme niitä mahdollisuuksia, jotka lähiaikoina avautuvat syventyvälle vastavuoroisuudelle ja läheisyydelle.

Kohotan lasini Hänen Majesteettinsa Tanskan Kuningattaren, Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa Prins Henrikin, koko kuninkaallisen perheen sekä kaikkien tanskalaisten onnelle ja menestykselle.