TASAVALLAN PRESIDENTTI MARTTI AHTISAAREN PUHE SAKSAN LIITTOTASAVALLAN LIITTOPRESIDENTIN JA ROUVA ROMAN HERZOGIN JUHLAILLALLISILLA 22.11.1994

Kiitän lämpimästi saamastamme vastaanotosta Bonnissa. Annan suuren arvon sille, että Te, Herra Liittopresidentti, olette näin pian virkakautenne alettua, kutsunut puolisoni ja minut valtiovierailulle Saksaan.

Ajankohta on mitä sopivin: Suomi on valmistautumassa liittymään Euroopan unioniin, jonka puheenjohtajamaa Saksa parhaillaan on.

Vierailullemme antavat leimaa sekä muutos että jatkuvuus.

Kunnioitettu edeltäjäni presidentti Koivisto oli Saksassa liittopresidentti von Weizsäckerin vieraana viisi vuotta sitten, yhdistymisprosessin alkuvaiheissa. Hän totesi tällöin "Euroopan olevan vapautumassa toisen maailmansodan varjoista". Tuolloin ei vielä kuitenkaan ollut nähtävissä, miten perusteellinen muutos Eurooppaa oli odottamassa. Nähtävissä ei myöskään ollut, miten välittömästi muutos tulee koskettamaan sekä Suomea että Saksaa.

Saksan yhdistyminen päätti toisesta maailmansodasta lähtien vallinneen luonnottoman tilanteen. Naapurimaita ja koko Eurooppaa ajatellen yhdistymisen rauhanomaisuudella on ollut ratkaiseva merkitys. Saksan jako symboloi koko Euroopan kahtiajakoa. Yhdistyminen on puolestaan esimerkki koko maanosallemme kylmän sodan rintamalinjojen häivyttämisestä.

Euroopan muutos on tuonut Suomen ja Saksan lähemmäksi toisiaan. Erityisesti Itämeren piirissä molemmat maamme ovat muiden rantavaltioiden kanssa kehittämässä uutta yhteistyötä. Itämeri on yhteinen haasteemme ja mahdollisuutemme.

Koko maanosamme tulevaisuudelle on ratkaisevan tärkeätä, miten Euroopan yhdentyminen vakiinnutetaan Itämeren alueella. Yhdentymisen on ulotuttava eri elämän aloille. Ympäristönsuojelussa pidemmälle ehtineillä rantavaltioilla ei ole puhtaita vesiä ja puhdasta ilmaa, ellei uutta teknologiaa voida soveltaa sitä kipeimmin tarvitsevissa maissa. Eurooppa ei voi olla vakaa, niin kauan kuin hyvinvointi keskittyy vain mantereen läntisiin osiin. Oman turvallisuutemme voimme varmistaa vain sillä, etteivät muutkaan valtiot tunne asemaansa turvattomiksi.

Niin Itämeren piirissä kuin laajemmaltikin Euroopassa Suomen ja Saksan näkökannat ovat samansuuntaisia. Haluamme laajentaa yhteistyötä yli vanhojen rintamalinjojen, pyrkiä oman asemamme parantamiseen olemalla mukana naapuriemme aseman parantamisessa.

Suomen naapuruus Saksan kanssa on koettu jo kauan läheisissä ja monipuolisissa taloussuhteissa. Saksa on vakiinnuttanut asemansa Suomensuurimpana kauppakumppanina. Erityisen ilahduttavaa keskinäisissä suhteissamme on, että niitä ei harjoiteta vain valtioiden välisellä tasolla, vaan ne pohjautuvat maidemme väestöjen kanssakäymiseeen. Suomessa saksalaiset ovat vuodesta toiseen suurin manner-Euroopasta tuleva matkailijaryhmä. Saksassa Saksalais-suomalainen yhdistys on jäsenmäärältään kolmanneksi suurin Saksa-USA ja Saksa-Ranska -seurojen jälkeen. Olemme siis varsin hyvässä seurassa. Keskinäisen kanssakäymisen tiivistymistä osoittaa myös saksan kielen opiskelijamäärien kasvu Suomessa.

Euroopan unionin kanssa käymissämme jäsenyysneuvotteluissa saatoimme havaita, että Saksan johto tuki määrärtietoisesti Suomen jäsenyyttä. Tästä haluan lausua vilpittömät kiitokset.

Suomen ja muiden hakijamaiden liittyminen EU:iin on luonnollisen kehityksen tulos. Maamme tie Euroopan unionin jäseneksi ei alkanut vasta jäsenyyshakemuksen jättämisestä. Suomi on koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan osallistunut aktiivisesti Euroopan yhdentymisen ja yhteistyörakenteitten kehittämiseen. Käsityksemme on ollut ja on, että osallistumalla emmekä eristäytymällä pystymme parhaiten ajamaan etujamme.

Aiempien jäsenten tapaan myös Suomi tuo mukanaan omat kansalliset erityispiirteensä unioniin.

Meillä on vuosisatoja kehittynyt oikeusvaltio. Demokraattiset yhteiskuntarakenteemme ovat kestäneet murtumattomina aina itsenäistymisestä lähtien. Käsityksemme tasa-arvosta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ovat kehittyneet pohjoismaisessa vuorovaikutuksessa. Suomalaisilla on kaupunkilaisinakin välitön kosketus luontoon. Metsät ja vesistöt ovat osa meidän luontaista elinpiiriämme.

Suomi on yksi Pohjoismaista, Itämeren rantavaltio, Venäjän ja Baltian naapuri. Suomen EU-jäsenyys tuo lähialueemme EU:n välittömään piiriin. Me tulemme jatkossakin panostamaan lähialueyhteistyön kehittämiseen. Voimme hyödyntää toisaalta vanhoja kontaktejamme ja osaamistamme sekä toisaalta EU:n ulkoraja-alueilleen kohdistamia ohjelmia. - Suomen EU-jäsenyys ei ole näin vain oma etumme, vaan myös naapuriemme etu.

Turvallisuuspolitiikkamme keskeinen tavoite on ollut vakaiden olojen säilyttäminen Pohjois-Euroopassa. Oman asemamme turvaamiseen tähtäävä toimintalinja on palvellut laajemmaltikin eurooppalaista turvallisuutta. Vakauden ylläpitäminen säilyy keskeisenä tavoitteenamme myös EU:ssa.

EU on maanosan vakaan kehityksen ankkuri. Nyt on aika luoda umpeen viimeisetkin jakolinjat.

Uusiin jäsenmaihin kohdistuu EU:ssa erilaisia odotuksia ja ennakkokäsityksiä. Unionin toimintapuitteiden on arveltu joutuvan koeteltaviksi uusien jäsenten osallistuessa jo ennestään kuormitettuihin kokouksiin. Suomen suhteen Teidän, Herra Liittopresidentti ja arvoisat Saksan hallituksen edustajat ei kuitenkaan tarvitse olla huolissanne. Suomalaiset eivät ole tunnettuja monisanaisuudestaan. Sellaisiksi emme aio myöskään EU:ssa tulla. Tulemme jatkossakin puhumaan lyhyesti ja asiaa.

Eurooppa on läpikäymässä suurta muutosprosessia. Toisin kuin menneillä vuosisadoilla ja oman vuosisatamme alkupuoliskolla nyt käynnissä olevassa muutoksessa on myönteinen pohjavire. Vaikeuksista ja riskeistä huolimatta meillä on edellytykset poliittisen vakauden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämiseen tulevinakin vuosina. Ratkaisevaa on, missä määrin Euroopan kansakunnat pystyvät näkemään yhteisten etujen ajamisen parhaana välineenä kansallisten etujen toteuttamiseksi.

Herra Liittopresidentti

Te totesitte Bremenissä lokakuussa puheessanne Saksan yhtenäisyyden päivänä: "Fragen wir weniger, was uns noch trennt, sondern viel mehr, was uns schon eint, und vor allem, wie wir unsere unterschedlichen Lebenserfahrungen für die Zukunft nutzen können." Tämä Saksaa koskeva toivomus pätee myös koko Eurooppaan.

Kohotan maljani Teidän terveydeksenne Herra Liittopresidentti ja rouva Herzog sekä Suomen ja Saksan välisten ystävällisten suhteiden jatkuvalle menestykselle.