Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan demokratia, hyvä hallinto, hyvinvointivaltio ja koulutukseen panostaminen ovat tehneet Suomesta yhden maailman kilpailukykyisimmistä maista. ”Hyvinvointi ja kilpailukyky eivät sulje toisiaan pois. Uskon lujasti pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin, jossa markkinatalouden dynamiikka yhdistyy voimakkaaseen vastuuntuntoon ja yhteiskunnalliseen hyvinvointiin”, presidentti Halonen sanoi London School of Economics and Political Science -yliopistossa pitämässään esitelmässä 17. lokakuuta 2007. Presidentti Halosen mukaan Suomi on hyötynyt globalisaatiosta ja Euroopan unionin jäsenyydestä. Suomen ”menestystarinan” eräs ratkaiseva tekijä on koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen arvostus yhteiskunnassamme. Presidentti Halonen korosti, että koulutus antaa ihmisille monenlaisia valmiuksia eri elämäntilanteissa ja on myös vakuutus työttömyyttä vastaan. ”Elinikäiseen oppimiseen on kiinnitetty Suomessa erityistä huomiota. Ilman hyvin koulutettuja ihmisiä Suomen talous ei selviydy kilpailussa.”
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on presidentti Halosen mukaan onnistuneesti taannut sekä miesten että naisten aktiivisen osallistumisen työelämään. ”Uskon vahvasti, että naisten osallistuminen täysipainoisesti yhteiskuntaan on ihmisten tasa-arvon kannalta oikein, ja samalla se on lisännyt myös kilpailukykyä”, presidentti Halonen sanoi.
Väestön ja työvoiman ikääntyminen on erityinen haaste Suomen lisäksi monille muille maille. ”Yhteiskunnassa ja työelämässä pitäisi arvostaa ikää ja kokemusta enemmän. Uskon vahvasti, että kun ihmiset saavat tilaisuuden elinikäiseen oppimiseen ja taitojensa parantamiseen, he ovat valmiit käyttämään tilaisuutta hyväkseen.”
Oikeudenmukaisempaan globalisaatioon
Presidentti Halosen mukaan on myönteistä, että globalisaatiokeskustelu on kääntynyt vastakkainasettelusta vuoropuheluksi. Todelliseksi kysymykseksi on noussut oikeudenmukaisempi globalisaatio. ”Kaikilla mailla on oikeus kehitykseen sekä kasvun ja paremman hyvinvoinnin tavoitteluun. Samalla meidän kaikkien on tunnustettava yhteinen vastuumme maailmanlaajuisten haasteiden edessä”, presidentti Halonen sanoi. Oikeudenmukaisempaan globalisaatioon pyrkiminen edellyttää hänen mukaansa kolmea ydinseikkaa: johdonnmukaisempaa kansallista ja kansainvälistä politiikkaa, työllisyyden ja ihmisarvoisen työn edistämistä kaikkialla sekä siirtolaisuuden saamista positiiviseksi voimavaraksi sekä lähtö- että kohdemaille.
Euroopan unionilla on presidentti Halosen mielestä hyvät mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Unionin yhteiset sisämarkkinat tukevat jäsenvaltioiden kilpailukykyä. ”Euroopan sosiaalinen malli ei ole yksi yhtenäinen järjestelmä, mutta on tärkeää, että EU:n sisällä vallitsee yhteinen näkemys perusperiaatteista.”
”Voiko hyvinvointivaltio toimia globalisoituvassa maailmassa? Oma vastaukseni on kyllä. Se on lisäksi paras vastaus globalisaatioon. Kokemuksemme on osoittanut, että hyvinvointiyhteiskunnan peruselementit ovat myös avaintekijöitä kansainvälisessä kilpailussa menestymiseen. Haluamme edistää avointa ja dynaamista markkinataloutta. Ilmaisen perus- ja korkeakoulukoulutuksen, julkisen terveydenhuollon, sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelujen turvaaminen auttavat ihmisiä sopeutumaan muutoksiin”, presidentti Halonen totesi.
Presidentti Halosen esitelmä LSE:ssä kokonaisuudessaan
Presidentti Halosen artikkeli sanomalehti Guardianissa 17.10.2007