Presidentti Halonen vieraili Turkissa ja Serbiassa

Turkin presidentti Abdullah Gül ja presidentti Tarja Halonen Ankarassa 29. maaliskuuta 2011. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Turkin EU-jäsenyysneuvottelut sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella käynnissä oleva muutos olivat esillä tasavallan presidentti Tarja Halosen ja Turkin presidentin Abdullah Gülin tapaamisessa Ankarassa tiistaina 29. maaliskuuta. Presidentti Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi vierailivat Turkissa ja Serbiassa 28.3.-1.4.2011.

Turkin ja Suomen hyvät ja pitkäaikaiset suhteet tulivat vahvasti esille presidenttien tapaamisessa. Presidentti Gül sanoi, että vuosi 1999 oli suorastaan historiallinen käänne, kun Turkki sai Helsingin huippukokouksessa EU:n kandidaattimaan aseman. Presidentti Gül kiitti Suomea myös johdonmukaisesta asenteesta Turkin EU-neuvotteluissa.

Uudistukset välttämättömiä

Presidentti Halosen mukaan uudistukset, jotka ovat välttämättömiä Turkin EU-jäsenyyden vuoksi, koituvat nimenomaan Turkin itsensä hyödyksi. Kaikkia jäsenehdokkaita tulee kohdella tasavertaisesti, presidentti Halonen sanoi. Turkissa on ollut paljon keskustelua ja turhautumistakin EU-jäsenyysneuvottelujen hitaaseen etenemiseen.

Presidentti Gül painotti Suomen energiaosaamista ja toivoi yhteistyötä varsinkin ydinenergiaturvallisuuden ja uusiutuvien energialähteiden sekä energiasäästämisen alueilla. Presidentti Halonen muistutti, että energia on osa kestävää kehitystä. Uudet ja uusiutuvat energialähteet ovat tärkeitä, ja uusien energiamuotojen läpimurtoa tuetaan. Presidentti Halonen lupasi viedä hallitukselle terveiset energiayhteistyön tärkeydestä.

Presidentti Halosen ja Turkin parlamentin puhemiehen Mehmet Ali Şahinin tapaamisessa tuli esille yritysten yhteistyön kehittäminen, ja presidentti lupasi viedä nämä terveiset suomalaiselle yritysjohdolle.

Inspiroiva Turkki

Turkkia pidetään usein eräänlaisena mallimaana monille muille alueen maille. Presidentti Gûlin mukaan Turkki ei halua olla mallimaa, mutta kylläkin inspiroiva osoitus maasta, jossa on muslimiväestö ja eurooppalainen demokratia.

Tasavallan presidentin seurueeseen kuuluvat mm. Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto ja kansanedustaja Jacob Söderman. Tiedemaailman yhteistyö Suomen ja Turkin välillä on lisääntymässä. Kansanedustaja Södermanin kokemuksista EU:n ensimmäisenä oikeusasiamiehenä turkkilaiset olivat erittäin kiinnostuneita ja hänelle lieneekin tulossa kutsu jatkamaan keskusteluja Turkissa.

Vierailun toisena päivänä keskiviikkona 30. maaliskuuta presidentti Halonen vieraili Şanliurfan kaupungissa Kaakkois-Turkissa. Hän tapasi alueen johtoa ja tutustui GAP-projektiin, joka on erityisesti vedensaantiin liittyvä infrastruktuuriprojekti, jolla pyritään parantamaan alueen elinoloja. Hän tutustui myös naisten ja lasten tukikeskukseen ja pitää puheen Harranin yliopistolla.

Turkin presidentti Abdullah Gül teki virallisen vierailun Suomeen lokakuussa 2008.

Presidentti Tarja Halonen ja Serbian presidentti Boris Tadić. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Serbiassa esillä EU-jäsenyys ja talousyhteistyö

Valtiovierailulla Serbiassa 31.3.-1.4. presidentti Halonen tapasi Serbian presidentin Boris Tadićin ja vieraili maan parlamentissa ja tapasi parlamentin puhemiehen Slavica Đukić Dejanovićin.

Keskusteluissa presidentti Tadićin kanssa esiin nousivat erityisesti Serbian EU-näkymät ja integraatioprosessi. Kahdenvälisisten suhteiden osalta korostui taloudellinen yhteistyö, ja presidentit totesivat, että suomalaisilla ja serbialaisilla yrityksillä on mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön. Erityisesti esiin nousi yhteistyö energiatehokkuuden alalla.

Presidentti Halonen tapasi myös serbialaisia kansalaisjärjestöjä ja vieraili Novi Sadin kaupungissa Vojvodinan itsehallintoalueella.

• 29.3.2011 Puhe Turkin presidentin Abdullah Gül’in isännöimillä illallisilla  Ankarassa

Kuvia Turkista

Kuvia Serbiasta