Itsenäisyyspäivän vastaanottojen historiaa

Tasavallan presidentin isännöimien itsenäisyyspäivän vastaanottojen historia ulottuu vuoteen 1919, jolloin Presidentinlinnassa järjestetettiin ensimmäinen iltapäivävastaanotto. Vuosina 1919-1921 vastaanotoille oli kutsuttu hallitus, diplomaatteja ja virkamieskuntaa, yhteensä noin 150 henkilöä. Vastaanotolla tarjoiltiin kahvia ja ohjelmassa oli musiikkia. Vastaanoton jälkeen Kansallisteatterissa pidettiin kansalaisjuhlat, joihin myös tasavallan presidentti osallistui.

6.12.1922 presidentti K.J. Ståhlberg ja rouva Ester Ståhlberg järjestivät ensimmäisen iltavastaanoton Linnassa. Tilaisuus alkoi klo 21.00, vieraita oli toistatuhatta ja ohjelmassa oli mm. yksinlaulua, soittoa ja tanssia.

Vuosina 1923-1924 palattiin takaisin iltapäivävastaanottoihin. Seuraavan itsenäisyyspäivän aattona, 5.12.1925 presidentti Lauri Relander ja rouva Signe Relander kutsuivat jälleen juhlavaan illanviettoon n. 1600 vierasta. Kutsuttuina olivat hallitus, diplomaatit, kansanedustajat, ylempää upseeristoa, ylintä virkamieskuntaa, taiteen edustajia jne. Ilta sisälsi musiikkiohjelmaa ja tanssia aina aamuyöhön asti. Tässä muodossa juhlat ovat jatkuneet, tosin alkuun epäsäännöllisemmin. Linnan arkiston mukaan juhlia ei järjestetty vuosina 1926, 1931, 1932, 1933 eikä sotavuosina 1939-1945.

Vuodesta 1946 alkaen itsenäisyyspäivän illanvietto on järjestetty vuosittain neljää poikkeustapausta lukuun ottamatta. Vuonna 1952 vastaanotto jäi väliin presidentti Paasikiven sairauden takia. Vuonna 1972 Linnassa ei korjaustöiden takia järjestetty vastaanottoa, vaan juhlavastaanotto pidettiin Finlandia-talossa juhlakonsertin yhteydessä. Vastaanoton isäntänä oli tuolloin pääministeri. Vuoden 1974 vastaanotto peruuntui rouva Sylvi Kekkosen kuoleman (2.12.1974) johdosta. Vuonna 1981 vastaanottoa ei järjestetty tasavallan presidentti Urho Kekkosen ollessa sairauden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Sen sijaan itsneäisyyspäivän vastaanotto pidettiin Finlandia-talossa juhlakonsertin jälkeen ja isäntänä oli pääministerin sijainen Eino Uusitalo.

Vuoteen 1964 asti juhlaa kutsuttiin illanvietoksi. Tämän jälkeen Linnassa on järjestetty nykymuotoisia itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoja. Kutsuvieraiden lukumäärä on vaihdellut noin 1600:sta 2000:een.