Tasavallan presidentti Tarja Halosen avajaispuheenvuoro Helsinki-konferenssissa 8.9.2005

(puheen kielenä englanti)

Minulle on suuri ilo puhua täällä Helsinki-konferenssissa. Haluan kiittää konferenssin järjestäjiä ja kaikkia osanottajia ja Helsinki-prosessin sidosryhmiä arvokkaasta annista maailmanlaajuisen ohjausjärjestelmän parantamiseksi. Kaikki tiedämme, että muutos parempaan ei synny helposti mutta on kuitenkin mahdollinen. Muutos parempaan globalisaatiossa ja maailmanlaajuisessa demokratiassa vaatii poliittista tahtoa ja sitoutumista. Konferenssin otsikko “Mobilising Political Will” on juuri sitä, mitä me nyt tarvitsemme.

Me tarvitsemme myös enemmän ja parempaa monenkeskistä toimintaa ja yhtenevyyttä. Tämä tarkoittaa tasavertaisuutta ja yhteistoimintaa suurten ja pienten, rikkaiden ja köyhien kesken.

Keskinäinen riippuvuus on maailmassa lisääntynyt ja jako kotimaan ja kansainvälisiin asioihin muuttunut epäselvemmäksi. Tämä merkitsee, että kotimaan asioiden kestävät ratkaisut usein vaativat muutosta myös kansainvälisellä tasolla.

Moraalinen sosiaalinen vastuuntunto on johtanut hyvinvointivaltioajatteluun ja sen toteuttamiseen kansallisella tasolla täällä Pohjolassa. Samaa vastuullisuutta meidän olisi osoitettava myös maailmanlaajuisesti, mutta globalisaation nykyiset kehityssuunnat vain sopeutuvat tähän heikosti.

Nämä globalisaation moraalinäkökohdat olivat paljolti keskeisiä globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomiteassa, jonka puheenjohtajina hyvällä ystävälläni ja virkatoverillani, Tansanian presidentti Mkapalla ja minulla oli kunnia toimia.

Meidän toimiessamme komissiossa globalisaation vastustajat ja kannattajat olivat yhtä mieltä siitä, että globalisaation myötä ihmiset kokevat, että heidän mahdollisuutensa ohjata omaa elämäänsä on heikkenemässä. Oli myös helppo nähdä, että maailman eri osissa elävät ihmiset kokevat globalisaation hyvin eri tavoin, huolimatta siitä, että ”voittajia” ja ”häviäjiä” on kaikissa yhteiskunnissa.

Meillä oli monia näkökantoja komissiossamme, mutta me onnistuimme pääsemään yksimielisyyteen raportista, jonka otsikoksi tuli ”A Fair Globalization; Creating Opportunities for All”. Raportissa tarkastellaan muutosta: ”muutosta kohti aitoa vuoropuhelua, muutosta kohti parempaa tulevaisuutta ja muutosta kohti tasapuolista globalisaatiota”. Voitaisiin sanoa, että komissiomme keskeinen viesti on: ”meidän on otettava keskiöön ihmiset ja heidän tarpeensa”.

Ihmisten tarpeiden huomioon ottaminen rajallisten luonnonvarojen puitteissa on tasapuolisen globalisaation kulmakiviä. On hämmästyttävää, miten usein ihmisten tarpeet ja heidän hyvinvointinsa globalisaatiosta puhuttaessa unohdetaan. Keskusteluissa keskitytään talouden sääntelyn purkamiseen, markkinoiden saavutettavuuteen ja makrotaloudellisiin toimiin, jotka kaikki ovat tärkeitä keinoja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi mutteivät tavoitteita sinänsä.

Totesimme lisäksi, että kaikkialla ihmiset haluavat olla oman elämänsä herroja. Työnteko, joko maanviljelijänä, palkkatyöntekijänä tai yrittäjänä, on sitä, mitä ihmiset haluavat. Työllisyys on keskeisiä keinoja köyhyyden poistamiseksi.

Minusta on aika kiinnittää enemmän huomiota globalisaation sosiaaliseen ulottuvuuteen ja yhdessä toimien yrittää saada globalisaatio toimimaan tasapuolisemmin kaikkien ihmisten eduksi niin Pohjoisessa kuin Etelässä.

* * *

Kansallisvaltiot ovat kansainvälisissä yhteyksissä edelleen pääasiallisia toimijoita. Niiden sitoutumisella monenkeskisyyteen ja yhteisiin arvoihin ja niiden tietoisuudella omien toimiensa vaikutuksesta omien rajojensa ulkopuolella on ratkaiseva vaikutus globalisaation luonteeseen ja ohjaukseen. Siksi onkin ilahduttavaa nähdä täällä niin lukuisia hallitusten edustajia.

Jos maailmankomission keskeinen viesti oli tarve keskittyä ihmisiin, Helsinki-prosessin keskeisenä viestinä uskoakseni on, että me voimme tehdä niin luomalla ongelmanratkaisurakenteita ja -mekanismeja, jotka ovat aiempaa demokraattisempia ja mukaan liittymiselle avoimempia. Jos tarkoituksena on saada täysi hyöty globalisaatiosta, meidän on myös hyväksyttävä se, että uudet kansainväliset toimijat, joita globalisaation myötä on syntynyt, kuten kansalaisjärjestöt, monikansalliset yritykset ja kansalaisliikkeet, on otettava mukaan kansainvälisiin päätöksentekoprosesseihin.

Yksi suuri ryhmä, joka usein unohdetaan, on naiset. Naiset ovat maailmassa enemmistönä, eivät suinkaan vähemmistönä. Meillä ei ole varaa jättää huomiotta tätä resurssia. Naisten oikeudet, naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen on oleellisen tärkeää ihmisoikeuksien ja kehityksen edistämiseksi. Köyhyydellä ja globalisaatiosta osattomaksi jäämisellä on hyvin usein naisen kasvot. Jos naisten asemaa ei paranneta, emme voi edistyä myöskään köyhyyden poistamisessa. Tasa-arvoasioiden sisällyttäminen kaikkiin toimiin on todella ajankohtainen ja kiireellinen tavoite.

Toivon, että me tässä konferenssissa voimme keskustella tavoista laajentaa maailmanlaajuiseen päätöksentekoon osallistumista perinteisestä valtioiden välisestä mallista, samoin kuin tavoista vaikuttaa päätösten asiasisältöön. Toisin sanoen: luoda globalisaatiota, joka ottaa enemmän huomioon ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin.

Helsinki-ryhmän suosittama monen sidosryhmän yhteistyökonsepti sopii mielestäni erityisen hyvin juuri tähän. Se tarjoaa sillan erilaisille mielipiteille.

Olemme tähän mennessä saaneet kokemuksia pääasiassa vain kansallisesta demokratiasta. Kansallisen tason demokratian ja kansainvälisen tason demokratian välillä on luonnollisesti monia eroja. Maailmanlaajuinen demokratia on kiinnostava joskin mutkikas asia, ja sen mutkikkuuden vuoksi meidän on yritettävä kovemmin ja eri tavoin toteuttaa monen sidosryhmän ohjausta maailmanlaajuisella tasolla. Helsinki-prosessi on asteittain vienyt eteenpäin keskustelua maailmanlaajuisesta demokratiasta, ja toivon, että tässä asiassa edistytään.

Olemme kokoontuneet tänne Helsinkiin vain viikkoa ennen YK:n New Yorkin huipputapaamista. Major Event -huipputapaamisen keskeisiä aiheita on Millennium-julistus, jossa linjataan kansainväliselle yhteisölle useita tavoitteita ja joka sisältää velvoitteita, jotka kaikki jäsenvaltiot ovat luvanneet täyttää. Meidän johtajien on kuitenkin tunnustettava se seikka, että tavoitteiden saavuttamiseen meillä on vielä pitkälti matkaa. Millennium-huippukokouksen puheenjohtajana toivotan Helsinki-konferenssin osanottajat kaikista sidosryhmistä tervetulleiksi tulevina päivinä hyvässä hengessä ja tasavertaiselta pohjalta käytävään keskusteluun. Tällä tavoin Helsingin konferenssi voi tarjota välineitä sitoumusten muuttamiseksi konkreettiseksi toiminnaksi.

Helsinki-konferenssin avajaisistunto (RealVideo-tallenne, englanniksi)