Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Baltic Development Forumin gaalaillallisella Malmössä 1. joulukuuta 2008

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Haluan sydämellisesti kiittää Baltic Development Forumia, Swedbankia ja tuomaristoa saamastani huomionosoituksesta. On suuri kunnia vastaanottaa palkinto ja tulla arvioiduksi henkilöksi, joka on toiminut Itämeren pelastamiseksi.

Baltic Development Forum viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlaansa. Olen erityisen iloinen voidessani osallistua huippukokouksen gaalaillalliselle juuri tänä vuonna.

Yhteisenä vastuunamme on toimia Itämeren, ”Mare Nostrumin”, pelastamiseksi. Viime vuodenvaihteessa kirjoitin yhdessä pääministeri Matti Vanhasen kanssa kaikkien Itämeren rantavaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehille kirjeen, jossa rohkaisimme maita ryhtymään yhteistyöhön meren tilan kohentamiseksi. Olen sitoutunut tähän työhön ja valmis kutsumaan koolle korkean tason kokouksia tai huippukokouksen meremme pelastamiseksi.

Meitä tämän alueen asukkaita pidetään yleensä maailman ympäristötietoisimpina ihmisinä. Tästä huolimatta Itämeri on kuitenkin eräs pahiten saastuneista ja pilaantuneista meristä maailmassa.

Itämeren luontoympäristö on ainutlaatuinen. Sen erityispiirteet tekevät siitä kuitenkin erityisen herkän. Kaikki sen valuma-alueella tapahtuva toiminta vaikuttaa mereen. Ihmisen toiminnan aiheuttamia vaikutuksia voidaan myös korjata ihmisen toiminnalla. Se ei ole helppoa ja tarkoittaa, että meidän on pohdittava vakavasti elintapojamme ja jokapäiväisiä valintojamme.

Onneksi monia myönteisiä hankkeita on jo käynnissä. Alueella on luotu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, monialaisia ja valtioiden rajat ylittäviä verkostoja. Baltic Development Forum on tästä hyvä esimerkki.

Pietarissa kansainvälisillä hankkeilla on tuettu menestyksekkäästi yhdyskuntajätevesien puhdistusta. Myös Puolassa toteutetaan konkreettisia toimia jätevesien fosforipitoisuuksien vähentämiseksi. Puolalaiset kaupungit ovat käynnistäneet Puhdas Itämeri -hankkeen yhteistyössä suomalaisen John Nurmisen Säätiön ja ruotsalaisen Baltic Sea 2020 -säätiön kanssa.

Itämeren suojelukomission Helcomin vuosi sitten hyväksymässä Itämerta koskevassa toimintasuunnitelmassa ohjataan voimakkaasti torjumaan rehevöitymistä. Helcomin osapuolten sitoumusten tueksi tarvitaan konkreettisia poliittisia päätöksiä. Meidän on esimerkiksi etsittävä keinoja maatalouden ja yhdyskuntajätevesien ravinnekuormituksen vähentämiseksi.

Myös yksittäisten ihmisten toiminnalla on merkitystä. Esimerkiksi monet suomalaiset, kuten vapaa-ajan kalastajat tai kesämökkiläiset, osallistuvat leväesiintymien havainnointityöhön merialueella. Vapaaehtoisella toiminnalla voidaan merkittävästi auttaa viranomaisten työtä.

* * *

Meri yhdistää kansoja ja valtioita. Meriliikenne on ratkaisevan tärkeä kuljetusmuoto alueellamme. Esimerkiksi yli 80 prosenttia Suomen ulkomaankaupan tavaravirrasta kulkee meriteitse Itämeren halki.

Turvallisen ja luotettavan meriliikenteen on oltava olennainen osa alueellista yhteistyötämme. Meriturvallisuuden alalla on laadittu yhteisiä toimenpiteitä. Viro, Suomi ja Venäjä ovat ottaneet käyttöön yhteisen meriliikenteen seurantajärjestelmän (Gulf of Finland Reporting System, GOFREP). GOFREP on hyvä esimerkki meriturvallisuuden yhteistyöjärjestelmästä.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on myöntänyt Itämerelle erityisen herkän merialueen virallisen aseman. Yksirunkoisten alusten täyskieltoa Itämerellä valmistellaan parhaillaan.

Teknisten järjestelmien kehittämisen lisäksi meidän on kiinnitettävä huomiota ihmisiin. Merenkulkijoiden sekä laivojen ja alusliikennepalvelujen yksiköiden henkilökunnan kokemus ja hyvä koulutus ovat erinomaisia turvallisuuden takeita.

* * *

Tapaamme tänään alueella, joka on erinomainen esimerkki vahvasta rajat ylittävästä yhteistyöstä ja yhdentymisestä. Öresundin silta liittää Malmön ja Kööpenhaminan sekä lähiympäristön aktiiviseksi talousalueeksi.

Euroopan unionin laajentuminen on avannut uusia mahdollisuuksia yrityksille, kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnalle koko Itämeren alueella. Itämeren yhdeksästä rantavaltiosta kahdeksan on Euroopan unionin jäseniä. Meidän tehostettava alueellista yhteistyötämme Euroopan unionin kanssa – siksi pidän EU:n Itämeri-strategiaa tervetulleena - ja pyrittävä sisällyttämään Venäjä yhteistyöhön huomattavasti nykyistä laajemmin.

Suomessa pidämme EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa – jonka piiriin myös Venäjä, Norja ja Islanti kuuluvat – merkittävänä kehyksenä, jonka puitteissa voidaan harjoittaa laajempaa yhteistyötä Itämeren alueella. Pohjoisen ulottuvuuden yhteydessä solmitut kumppanuudet ovat tuottaneet hyviä tuloksia useilla aloilla.

Alueellamme on paljon mahdollisuuksia – huolimatta nykyisestä haastavasta taloudellisesta tilanteesta. Sijoittamalla tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen sekä toimivan infrastruktuurinsa ansiosta, voimme herättää kiinnostusta innovaatioiden kehittämiseen erikoistuneena alueena. Alueellamme on myös paljon ammattitaitoa ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämisessä, energian tuottamisessa uusiutuvista energianlähteistä ja tehokkaassa jätteenkäsittelyssä.

* * *

Lopuksi haluan painottaa toiminnan merkitystä joka tasolla. Meidän on otettava kaikki mukaan yhteiseen työhömme – valtiot, Euroopan unioni, muut kansainväliset organisaatiot, elinkeinoelämä, kansalaisjärjestöt, kaupungit ja koulut.

Kulttuurivaihdon ja ihmisten välisten yhteyksien pitkät perinteet Itämeren alueella ovat vahvistaneet kansojemme välisiä siteitä. Hyödyntäkäämme niitä myös.

Jos onnistumme tuomaan kaikki Itämeren alueen toimijat yhteen, kohennamme meremme tilaa, edistämme kestävää kehitystä, vaurautta ja liike-elämän mahdollisuuksia alueellamme. Samalla toimimme tehokkaasti maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Kiitos huomiostanne. Ja vielä kerran, lämmin kiitos palkinnosta ja huomionosoituksesta, joita pidän suuressa arvossa. Tulen lahjoittamaan palkintosumman Itämeren puolesta tehtävään työhön ja sovin käytännön järjestelyistä Baltic Development Forumin kanssa.