Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Haastattelut, 6.10.2003

Tasavallan presidentti Tarja Halosen haastattelu Vakuutussanomien 100-vuotisnumerossa 7/2003

Tasavallan presidentti Tarja Halonen Vakuutussanomien satavuotishaastattelussa: Pohjoismainen hyvinvointimalli kestää Teksti: Eeva Koskinen

Suomen hallitus, eduskunta ja minä olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskuntarakenne pitää säilyttää. Olen erittäin tyytyväinen myös siihen, että hyvin monessa kyselyssä ja äänestyksessä suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset vastaavat, halusi kysyjä sitä tai ei, että tämä yhteiskuntamalli on hyvä ja sitä pitää kehittää, sanoo presidentti Tarja Halonen.

Presidentti Halonen onnittelee alkajaisiksi satavuotiasta lehteämme ja ihmettelee, miten se on voinutkin säilyä hengissä näin kauan!
Presidentti Halonen muistuttaa, että pohjoismaisesta, avoimesta ja vahvasta demokratiasta on tärkeää pitää aktiivisesti huolta. Sitä pitää myös koko ajan kehittää.

- Ihmisillä on hyvinvointiyhteiskunnassa vapausoikeuksiensa lisäksi taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeutensa, aina niin hyvät kuin kulloinkin voidaan luoda. Vain siten pystymme vastaamaan sekä Euroopan unionin että globaalin kehityksen tuomiin vaatimuksiin, presidentti Halonen korostaa.

Hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden pitää presidentti Halosen mielestä kelvata sekä meidän lapsillemme että naapurin kakaroille. – Jos palveluiden eriytymistä alkaa tapahtua, se johtaa varmasti myöhemmin ongelmiin, hän toteaa.

Hyvinvointipalveluiden kasvava yksityistäminen ja mahdollinen avaaminen kansainväliselle kilpailulle tekevät loppuvuodesta presidentin näkemyksen mukaan varsin mielenkiintoisen.
Hänestä Suomen pitää sijoittaa ihmisiin.

– Me olemme pieni, vain viisimiljoonainen kansa, sijaintimme maapallolla ei ole kovin edullinen eikä meillä ole juurikaan luonnon tarjoamia resursseja, hän muistuttaa.

Suomella on kuitenkin hyvin koulutetut ihmiset, joiden kerskakuluttamiseen menneiden vuosien malliin ei presidentin mielestä enää ole varaa.

- Joka puolella muualla yhteiskunnassa ymmärrettiin kyllä kierrättäminen ja ekologiset näkökohdat, mutta ihmisen kohdalla työelämä edellytti, että joka vuosi saadaan uutta, tuoretta ja hyvin koulutettua väkeä töihin. Vanhat pois ja uutta tilalle - ajattelu ei enää toimi, presidentti vakuuttaa.


Yhteinen pääoma pohja kilpailukyvylle

- Vakuutusalankin on hyvä muistaa, että pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan pitää rakentaa sellaista yhteistä pääomaa, jonka avulla voidaan sukupolvi toisensa jälkeen luoda mahdollisuuksia pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, hän jatkaa.

Presidentti ei usko, että vakuutusväellä olisi tässä asiassa kovin erisuuntaisia mielipiteitä. – Meidän pitää yhdessä huolehtia siitä, että yksilö saa tarvitsemansa palvelut aikanaan, mutta meidän pitää tämän oman edun ajattelun lisäksi pohtia mikä on team Finland tai Suomi-laiva, joka mahdollistaa sen, miten me Suomena pärjäämme, hän jatkaa.

- Pohjoismaisessa mallissa on tavattoman hienoa ja hyvä asia se, että mitä enemmän muualla maailmassa on tutkittu kansallisvaltioiden mahdollisuuksia auttaa ja tukea omia kansalaisiaan ja maan yritystoimintaa, niin sitä lähemmäs tullaan aina tätä meidän tyyppistä ajattelua, presidentti toteaa.

- Ei kai se niin kauhea asia ole, jos me olemme löytäneet jo aikaisemmin tällaisen modernin toimintamallin. Mutta sekään ei ole koskaan valmis. Perusmalli on hyvä, mutta sitä pitää tarkastella kussakin tilanteessa uudelleen, presidentti korostaa.


Konventin työ valtaosin hyvää

Suomesta lähtee varsin päättäväinen delegaatio EU:n hallitusten väliseen konferenssiin Roomaan.

- Olemme Suomessa hyvin samaa mieltä siitä, että konventin työ on suurelta osin ollut hyvää. Me olemme saaneet läpi asioita, joita halusimmekin. Otamme hallituksen välisen konferenssin tosissamme, toivomme, että se viedään läpi tehokkaasti ja nopeasti, mutta ilman tiukkaan aikarajaan sitomista, hän kertoo.

Konventtia presidentti Halonen pitää hyvänä työtapana, jonka ideana oli koota uudella tavalla ajatuksia ja antaa laajempaa näkyvyyttä ja demokraattisuutta perustuslain valmisteluprosessille.

- Konventti ei kuitenkaan ole mikään romanttinen, perustuslakia säätävä kansalliskokous. Kysymyksessä on kansallisvaltioiden välinen yhteistyö ja hallitusten välinen päätöksentekomekanismi käynnistyy Roomassa, jossa varsinaiset päätökset tehdään, hän muistuttaa.

Presidentti korostaa, että Suomi ei suinkaan ole yksin hallitusten välisessä kokouksessa vaatimassa tarkennuksia perustuslakiluonnokseen. – Siellä on monia muitakin maita, eikä pelkästään pieniä maita, jotka haluavat muutoksia, hän toteaa.

Elämä Euroopan unionissa jatkuu uuden perustuslain ja uusien jäsenmaiden tulon jälkeenkin. Presidentti Halonen muistuttaa, että Eurooppa ja ympäröivä maailma muuttuvat koko ajan.

– Ei tätä maailmaa kerralla valmiiksi saada, nämä ovat kaikki jatkuvia prosesseja. Minä toivon kuitenkin, että uusi perustuslaki toisi unioniin tietynlaista vakautta hoitaa unionin, jäsenmaiden ja kansalaisten asioita tehokkaasti. Nyt tässä on vähän samanlainen tilanne kuin yrityksessä, jossa on jatkuva hallinnonuudistus meneillään ja bisneksen teko jää pakosta vähemmälle, hän toteaa.


Pohjoismaat eri tahdissa

Pohjoismaiset mielipiteet perustuslakiluonnoksesta eivät ole yhteneväiset. Erot ovat sekä mielipide-eroja että kunkin maan senhetkisen hallituksen aiheuttamia eriävyyksiä.

- Esimerkiksi presidenttikysymyksessä me olemme Ruotsin kanssa eri linjoilla. Suomi haluaa lisäksi vahvistaa komission roolia ja ruotsalaisilla näyttää olevan enemmän taipumusta hallitusten välisen työn alleviivaamiseen, presidentti Halonen kuvaa.

Hänestä Pohjoismaiden painoarvo unionissa nousisi, jos kaikki maat puhuisivat samalla tavalla. – Ja ehkä näin on taas jossain vaiheessa tulevaisuudessa, arvioi presidentti Halonen.

- Yhteistä meille edelleen on kuitenkin se, että me kaikki olemme enemmän tai vähemmän hyvinvointiyhteiskunnan puolustajia. Toiseksi kannatamme avointa demokratiaa ja joustavaa ja tehokasta hallintoa ilman mitään kummallisia lisäkkeitä, hän muistuttaa.


Kansallisvaltioilla kasvava merkitys kansalaisille

Presidentti Tarja Halonen on vahvasti mukana kansainvälisessä keskustelussa globaalin talouden vaikutuksista ihmisten, yritysten ja kansallisvaltioiden elämään. Juuri ennen Vakuutussanomien haastattelua presidentin aamiaisvieraana oli entinen ulkoministeri Henry Kissinger Yhdysvalloista.

- Kissinger katsoo kehitystä amerikkalaisin silmin ja hänen näkemyksensä mukaan ihmiset hakevat yhä enenevässä määrin turvaa kansallisuudesta. He eivät suinkaan tunne oloaan turvalliseksi alueellisilla tai globaaleilla markkinoilla, kertoo presidentti Halonen.

Hänellä itsellään on samansuuntainen käsitys, jonka hän on saanut toimiessaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission puheenjohtajana yhdessä Tansanian presidentin kanssa. Komissiossa on mukana 20 asiantuntijaa ympäri maailmaa alkaen filippiiniläisen alkuperäisväestön edustajasta ja päätyen yhdysvaltalaiseen taloustieteen nobelistiin.

- Ihmiset eivät hae kansallisvaltiosta pelkästään turvaa. Kansallisvaltiot koetaan edelleen vahvoiksi toimijoiksi, joiden mahdollisuudet puolustaa yksityisiä ihmisiä ja yrityksiä kansainvälisten sopimusten avulla ovat hyvät, presidentti muistuttaa.
Hän viittaa vanhaan sanontaan, jonka mukaan pääomalla ei ole isänmaata eikä äidinkieltä, mutta työntekijöillä on.

– Tämä aiheuttaa jatkuvasti epätasapainoa työvoiman ja tavaroiden ja palvelujen tuotannon välille. Se vain on niin, ihminen on onneksi ihminen, presidentti Halonen sanoo.


Social shoppingia ei kestä mikään sosiaaliturvajärjestelmä

Suomi elää yhdentyvässä Euroopassa ja kasvava globalisaatio ulottuu kaikille elämänalueille. Nuoret opiskelevat ja tekevät töitä yhä useammin myös ulkomailla.

Presidentti pitää ihmisten muuttamista paikkakunnalta toiselle ja maasta toiseen sekä etuna että haittana.

- Meidän pitäisi saada aikaiseksi sellainen tilanne, että Suomi on haluttu paikka asua. Toisaalta meidän pitää hyväksyä se, että ihmiset eivät asu samalla paikkakunnalla eikä samassa maassa koko ikäänsä. Minun mielestäni ihmiset voivat jonkin aikaa elää matkalaukun varassa, mutta kulttuuria tai kansallista toimintayhteisöä niin ei luoda, hän toteaa.

Hänestä myös tässä asiassa pitää ajatella seuraavia sukupolvia. – Meidän pitää luoda tekijöitä, jotka tukevat yhteiskunnan kulttuuria ja vakautta, presidentti Halonen muistuttaa.

Hän uskoo tietynlaiseen sosiaalisten etujen liikuteltavuuteen Euroopan unionin alueella. Esimerkiksi sosiaalipuolella avoin koordinaatio tulee aiheuttamaan muutoksia.

- Mutta sellainen malli ei toimi, jossa ensin saadaan turvallinen lapsuusikä ja hyvin pienikustannuksinen koulutus kotimaassa ja sitten lähdetään matalan verotuksen ja minimisosiaaliturvan maihin tekemään rahaa. Sitten tullaan siniristiliput hulmuten takaisin saamaan lapsia ja lapset koulutetaan halvalla kotimaassa. Eläkkeelle lähdetään suomalaisilla eläke-eduilla mahdollisimman pienen verotuksen maahan ja vielä toivotaan palveluita sinne minne mennään! Tällaista yksilökeskeistä social shoppingia mikään järjestelmä ei kestä, presidentti on tiukkana.

Hän korostaa, että ihmisen pitää rehellisesti miettiä sosiaaliturvaansa ja päättää paljonko itse haluaa maksaa ja paljonko siitä sitten aikanaan saa.

- Minusta on erinomaista, että meillä on tehty kansantaloudellisia laskelmia siitä mitä eri ikäiset ihmiset yhteiskunnalta ovat saaneet. Ihmisten tietoisuus tästä ei ole aivan paras mahdollinen, aina löytyy niitä, jotka valittavat, etteivät ole koskaan saaneet mitään. Minä kysyinkin aikaisemmin takaisinpäin, että eikö edes katuvaloja ole tullut käytettyä, presidentti Halonen naurahtaa.


Henkivakuutuksella kirjoituskone

Presidentti Halosen mielestä yhteiskunnan virallisen turvaverkon pitää toimia niin, että se pompauttaa pudonneen takaisin jaloilleen. Yksilöllistä joustavuutta turvaansa halukkaat voivat hoitaa yksityisen vakuutustoiminnan tarjoamilla välineillä.

- Ihmiset haluavat erilaisia asioita elämältään. Joku haluaa lähteä vähän aikaisemmin työstään, joku haluaa pitää muuten vapaata ja joku haluaa varautua joihinkin muihin tekijöihin naapuriaan paremmin. Sellainen mahdollisuus pitää olla, presidentti toteaa.

- Jos ihminen maksaa ikänsä eläkettä ja haluaa sen aikanaan saadakin, niin minusta se on aivan oikea ajatus. Kysymys on sitten vain minkä ikäisenä ja minkä suuruisena, hän jatkaa.

Presidentti Halosen vanhemmat ottivat hänelle aikoinaan henkivakuutuksen, koska mitään opintotukia ei siihen aikaan ollut.
- Vakuutus kapitalisoitiin myöhemmin ja sain sillä juuri ja juuri kirjoituskoneen, muistelee presidentti Halonen.


Valtava suosio lähinnä hämmentää

Presidentti Halonen on mielipidemittausten mukaan todella suosittu presidentti. Häntä itseään suosio ennen kaikkea hämmentää.

- Luulen, että juuri tällaiseen aikaan on sopinut nyt juuri tällainen presidentti. Mikä merkitys tässä suosiossa on uudella perustuslailla, jonka mukainen ensimmäinen presidentti minä olen, se jää myöhempien aikojen arvioitavaksi, hän pohtii.

Presidentti Halonen oli aikaisemmin viisi vuotta ulkoministerinä edellisen perustuslain aikana eikä hän tästä näkökulmasta näe kovin suurta eroa nykyisen perustuslain aikaiseen presidentin asemaan.

- Se taas johtuu siitä, että sekä presidentti Martti Ahtisaari että presidentti Mauno Koivisto rajoittivat kumpikin omaa valtaansa vanhan perustuslain aikana jo uuden perustuslain suuntaan. Toisaalta presidentti Urho Kekkosen kuva oli niin voimakas, että se jättää varjoonsa saman perustuslain aikana toimineet hyvin erilaiset presidentit Ståhlbergista Kallioon, toteaa presidentti Halonen.

Hän huomauttaa lisäksi, että samanaikaisesti uuden perustuslain kanssa kasvava kansainvälisyys lisäsi yhteistyön määrää nimenomaan hallitusten tasolla.

– Se on ollut tekijä, joka ei tule meidän perustuslaistamme, vaan ympäröivästä maailmasta, presidentti Halonen toteaa.

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 1.10.2003

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi