Presidentti Halonen YK:ssa: Naiset avainasemassa kriisien ratkaisemisessa

Naiset ovat avainasemassa monien maailmanlaajuisten kriisien ja haasteiden ratkaisemisessa, sanoi tasavallan presidentti Tarja Halonen YK:n 63. yleiskokouksen avajaisistunnossa pitämässään puheenvuorossa. Presidentti Halonen viittasi mm. ilmastonmuutokseen, elintarvikkeiden hintakriisiin ja taloudelliseen epävarmuuteen. ”Eniten kärsivät köyhimmät ja haavoittuvimmat – naiset ja lapset.” Toisaalta naiset voivat olla myös vahva muutosvoima, ja presidentti Halosen mukaan on tärkeää saada naiset mukaan yhtä lailla ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön ja maatalouden kehittämiseen kuin myös sotilaallisten konfliktien ennaltaehkäisyyn ja yhteiskuntien jälleenrakennukseen.

Presidentti Halonen lehdistötilaisuudessa New Yorkissa 23. syyskuuta. Kuva: UN Photo/Mark Garten

Ilmastonmuutoksesta puhuessaan presidentti Halonen muistutti luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja metsien merkityksestä sekä tarjosi Suomen asiantuntemusta metsänhoidon kehittämiseen. ”Metsät ovat avainasemassa kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Suomessa kestävällä metsänhoidolla on pitkät perinteet, ja me ymmärrämme metsänhoidon vaikutukset maaseudun kehitykseen ja työllisyyteen. Toivomme YK:n vahvistavan sellaisia toimia, jotka auttavat hallituksia ja yhteisöjä lisäämään maaseudun kehitystyön ja kestävän metsänhoidon osaamista. Olemme valmiita yhteistyöhön.”

Uusien ja arvaamattomien haasteiden ohella joudumme kohtaamaan myös perinteisiä kriisejä, ja aseelliset konfliktit ovat valitettavasti edelleen todellisuutta kaikkialla maailmassa, presidentti Halonen totesi. Hänen mukaansa kansainvälisen järjestelmän kehittäminen on tärkeämpää kuin koskaan yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi. ”Tarvitsemme tehokasta YK:ta löytämään yhteisiä tulevaisuuden ratkaisuja. YK edustaa kollektiivista turvallisuutta maailmanlaajuisesti. Suomi on sitoutunut turvallisemman, oikeudenmukaisemman ja tasapuolisemman maailman rakentamiseen uudistuneen ja uskottavan YK:n kautta.”

Presidentti Halosen mukaan YK:n ja alueellisten järjestöjen tulisi tiivistää entisestään yhteistyötään kriisinhallinnassa ja jakaa vastuuta konfliktien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Hän mainitse esimerkkeinä Kosovon ja viimeisimpänä Georgin kriisiin, joissa on tehty yhteistyötä YK:n, Euroopan unionin ja Etyjin kesken. ”Läheisempää yhteistyötä tulee tehdä myös Afrikan unionin kanssa”, presidentti Halonen totesi ja viittasi Tshadin ja Keski-Afrikan tilanteeseen.

Puheen lopuksi presidentti Halonen muistutti kahdeksan vuotta sitten yhteisesti hyväksytyistä vuosituhannen kehitystavoitteista sekä YK:n periaatteista. ”Tänään ja tässä istuntosalissa, on jälleen aika vahvistaa yhteinen sitoumuksemme Yhdistyneitten kansakuntien periaatteisiin ja arvoihin. YK:n peruskirja kehottaa meitä ’yhdistämään voimamme kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi’. Vaikka turvallisuuskäsite on muuttunut ja laajentunut, meidän on seurattava peruskirjan kehotusta ja muutettava sen sanat toimiksi.”

Puheen teksti kokonaisuudessaan