Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe presidentti Oscar Bergerin tarjoamalla juhlaillallisella Guatemalan-vierailun yhteydessä 1.6.2004

Suomen ja Guatemalan välinen yhteistyö alkoi jo 1990-luvun alussa, mutta vasta rauhansopimuksen allekirjoituksen myötä 1996 Guatemala tuli meitä huomattavasti läheisemmäksi. Jo vuonna 1997 suomalaiset saivat tutustua Guatemalan maya-kulttuurin aarteisiin kun kaksi kansainvälisestikin merkittävä maya-näyttely tuotiin Suomeen. Mayakulttuurin salaisuudet kiihottavat mielikuvitustamme ja mitä enemmän me siitä tiedämme sitä hämmästyneempänä ihmettelemme mayakansojen rakennustaitoja ja esteettisiä lahjoja. Aivan hiljattain arkeologit ovat tehneet uusia löytöjä, joista jo olemme tietoisia Suomessa. Toivottavasti saamme jo ensi vuonna Suomessa tutustua Cancuenin Plaza de los Serpientesin äärellä sijainneen valtavan palatsin raunioiden aarteisiin.

Guatemalan historia antaa aavistaa kuinka valtava kehityspotentiaali tässä lahjakkaassa kansassa on. Toivon, että kattavan ja laadukkaan koulutuksen kautta kaikille annetaan tasavertaiset mahdollisuudet kehittää omia kykyjään koko yhteiskunnan hyväksi. Kuten Suomessakaan Guatemalassa ei ole mahtavia öljy- tai muita rikkauksia. Rikkaudet on luotava ahkeruudella, taidoilla ja vahvalla osaamisella. Suomalaiset ovat aina uskoneet kaikille avoinna olevan, julkisen koulutuksen ja tasa-arvon merkitykseen vaurauden luojana. Siksi ei ole sattuma, että olemme valinneet koulutuksen erääksi painopisteeksi yhteistyössämme Guatemalan kanssa.

Tänä keväänä alkanut kaksikielisyysohjelma tähtää mayakielten ja -kulttuurin säilymiseen. Tämän hallituksen eräs keskeisiä tavoitteita on intiaaniväestön integroituminen yhteiskuntaan ja edellytysten luominen täysipainoiseen osallistumiseen sen kaikilla aloilla. Myös demokratian toteutuminen edellyttää luonnollisesti, että aikuiset ja nuoret pystyvät lukemaan ja ymmärtämään virallisia tiedotteita. Siksi kaikille vapaa ja tasokas julkinen koululaitos onkin välttämätön demokratian edistäjä.

Suomessakin on kansallisia kielivähemmistöjä maahanmuuttajien kielten lisäksi. Ruotsin-ja saamenkielisten vähemmistöjen lapsilla on oikeus opiskella äidinkielellään, ja maahanmuuttaja lapsille pyritään mahdollisuuksien mukaan antamaan oman äidinkielen opetusta kerran viikossa kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi. Valtaosa suomalaisista kokee eri kielten ja kulttuurien rinnakkaiselon omaa kulttuuriaan rikastuttavana tekijänä.

Lähitulevaisuudessa allekirjoitetaan myös toinen tärkeä sopimus. Se koskee ihmisoikeuskoulutushanketta, jolla tuetaan Rafael Landivarin ja San Carlosin yliopistojen ihmisoikeusopetuksen ja -tutkimuksen kehittämistä. Myös naisintiaaniväestöä opetetaan tuntemaan oikeutensa ja samalla on poistettu virheellisiä käsityksiä. Opetuksen kautta heille on avautunut mahdollisuus tiedostaa omat oikeutensa sekä vahvistaa identiteettiään yhteiskunnan jäseninä, äiteinä ja naisina.

Suomen ja Guatemalan kaupalliset suhteet ovat pysyneet varsin vaatimattomina. Suomessa tietysti tunnetaan ja arvostetaan Guatemalan korkealaatuista kahvia. Suomalaisin voimin on rakennettu voimalaitos Guatemalan etelärannikolle. Wärtsilä huoltaa Guatemalasta käsin kaikki Keski-Amerikan ja Karibian alueelle rakentamansa voimalaitokset. Kyse on siis merkittävästä toiminnasta vaikka se ei näykään tullitilastoissa. Metsäalan pienyritykset Guatemalassa ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa Suomen kokemuksia kohtaan. Heidän edustajansa ovat vierailleet maassamme selvittämässä mahdollisuuksia yhteistyöhön suomalaisten yritysten kanssa. Toivon, että tällä sektorilla voisi avautua mahdollisuuksia aivan konkreettiselle yhteistyölle. Vaikka elektroniikka ja muu korkea teknologia onkin ylittänyt metsätuotteiden vientiluvuissa on metsätalous silti edelleen Suomen talouden kulmakiviä.

Maidemme ulkoministeriöt ovat aloittaneet neuvotteluprosessin investointisopimuksen solmimiseksi. Toivottavasti sopimus voidaan allekirjoittaa lähitulevaisuudessa, sillä se luo pohjan investointien tasavertaiselle kohtelulle. Luotamme siihen, että aktiivinen toimintanne Keski-Amerikan integraation edistämiseksi tuottaa sellaisia konkreettisia tuloksia, että neuvottelut assosiaatiosopimuksesta EU:n kanssa voidaan aloittaa. Vapaakauppasopimus EU:n ja Keski-Amerikan kanssa loisi luonnollisesti entisestään paremmat mahdollisuudet bilateraalisen kaupan kehittämiseksi.

Viime vuoden vaaleissa Guatemalan kansa sulki päättäväisesti ovet menneisyyden varjoilta ja käänsi katseensa tulevaisuuteen. Rauhansopimuksesta on vasta kulunut 8 vuotta. Me tiedämme, että sodan haavat eivät umpeudu lyhyessä ajassa. Siihen tarvitaan sukupolvia. Haluan onnitella teitä päättäväisestä rauhansopimuksen toimeenpanosta. Sovintopolitiikka eheyttää Guatemalan kansaa. Se ei ole helppoa, mutta se auttaa ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia ja edistää kaikkien guatemalalaisten hyvinvointia. Toivotan teille, arvoisa presidentti, onnea ja menestystä elämänne haasteellisimmille vuosille!