Tasavallan presidentti Tarja Halosen puhe Tansanian presidentti Benjamin Mkapan ja rouva Mkapan kunniaksi järjestetyillä juhlapäivällisillä Helsingissä 7.9.2005

(puheen kielenä englanti)

Minulla ja puolisollani on suuri kunnia ja ilo toivottaa teidät, herra Presidentti ja rouva Mkapa, Suomeen. Olemme iloisia siitä, että teillä on näin kautenne viime viikkoina vielä mahdollisuus vierailla Suomessa. Me vierailimme Tansaniassa helmikuussa 2003, ja kiitän saamastamme lämpimästä vastaanotosta. Meillä oli mahdollisuus tutustua myös Tansanian rikkaaseen luontoon. Maanne tekee todella arvokasta työtä – ei vain Afrikalle vaan koko maailmanyhteisölle – pitämällä huolta luonnon monimuotoisuudesta ja luonnon perinnön säilyttämisestä.

Vierailuni Tansaniaan liittyi myös toimintaamme kansainvälisen työjärjestön, ILO:n, asettaman globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission yhteispuheenjohtajina. Maailmankomissio järjesti kuulemisia Afrikassa ja muissa maanosissa. Meillä oli tilaisuus tavata afrikkalaisia vaikuttajia Arushassa, kuulla heidän näkemyksiään ja saada heidän arvokas panoksensa maailmankomission loppuraporttiin.

Globalisaatiota voi ja sitä pitää uudistaa. Käsite globalisaation sosiaalinen ulottuvuus on nyt lyönyt itsensä läpi maailmanlaajuisesti. YK:n yleiskokous hyväksyi viime joulukuussa yksimielisesti Suomen ja Tansanian aloitteesta tehdyn päätöslauselman, jolla ”Oikeudenmukainen globalisaatio – mahdollisuuksia kaikille” –raportti hyväksyttiin yhdeksi edessä olevan YK:n huipputapaamisen pohja-asiakirjaksi. Komissiomme suositukset on otettu osaksi Afrikan unionin globalisaatiotyötä ja globalisaation sosiaalinen ulottuvuus on keskeisessä asemassa EU:n asialistalla. Uskon, että raporttimme on muuttumassa osaksi prosessia, jolla globalisaatio tehdään reiluksi ja kaikille mahdollisuuksia luovaksi. Toivon, että myös syksyn YK-huipputapahtuma tuottaa konkreettisia tuloksia tässä suhteessa.

Huomenna on vuorossa Helsinki-prosessin loppukonferenssi, jonka tavoitteena on etsiä keinoja globalisaation paremmalle hallinnalle, parantaa kansalaisyhteiskunnan ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia osallistua tähän prosessiin ja lisätä kansalaisten turvallisuutta epävarmuuksien ja muutosten keskellä. Toivottavasti konferenssi tulee olemaan tuloksellinen askel tiellä, jossa tavoitteena on turvallinen ja ihmisarvoinen elämä kaikille. Meidän on rakennettava yhteenkuuluvuutta.

* * *

Tapaamme muutamaa viikkoa ennen maanne yleisiä vaaleja, jossa valitaan parlamentin lisäksi liittovaltion uusi presidentti. Yhteisessä työssämme olemme eri kansainvälisillä foorumeilla korostaneet kuinka tärkeitä demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ovat tasavertaiselle osallistumiselle globaaliyhteisöön. Kehityspartnerina Suomi, muut kumppaninne ja kansalaisjärjestöt ovat kiinnostuneita ei vain vaalien lopputuloksesta vaan myös prosessin avoimuudesta ja rehellisyydestä. Tiedän, että te olette itse painottanut demokratian perusarvojen merkitystä Tansanian omalle kehitykselle ja maanne suhteille ulkomaailmaan.

Tansanian ja Suomen väliset suhteet ovat perinteisesti olleet hyvin läheiset. Presidentti Martti Ahtisaari ja te, herra presidentti, olette tunteneet toisenne kauan ja olette ystäviä. Yhteistyön juuret ovat tosin sitäkin kauempana. Suomalainen lähetystyö Tansaniassa alkoi vuonna 1948. Diplomaattisuhteet maidemme välillä on solmittu 1965, ja Suomen suurlähetystö Dar es Salaamissa avattiin 1971.

Tansania on edelleen keskeinen yhteistyökumppanimme. Kansalaisjärjestöjen toiminta on jatkunut aktiivisena, kulttuurivaihto on lisääntynyt ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on syventynyt ja laajentunut uusille aloille – erityisesti haluan mainita journalismin, tietotekniikan ja ympäristöasiat. Keskinäisissä kauppasuhteissa meillä on edelleen parannettavaa.

Tämän vierailun aikana teillä on mahdollisuus tavata Suomen metsätalouden ja metsäteollisuuden edustajia. Metsäala voisi nousta yhdeksi merkittäväksi tekijäksi Tansanian talouskasvussa ja köyhyyden vähentämisessä. Tämän vision toteuttamisessa yksityisellä sektorilla on keskeinen rooli.

* * *

Kansainvälisen yhteisön huomio on näinä päivinä kiinnittynyt Yhdistyneisiin Kansakuntiin, vuosituhattavoitteiden tulevaan välitarkasteluun ja YK:n uudistamiseen järjestönä. Odotukset ovat korkealla. Ennakkoviestit kertovat kuitenkin, että tavoitteiden saavuttamisen aikataulu on monilta osin jäljessä siitä, mitä vuoden 2000 vuosituhatkokouksessa ennakoitiin.

Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikilta osapuolilta niin teollisuusmaissa kuin kehitysmaissakin jatkuvaa ponnistelua ja poliittisen tahdon muuttamista käytännön toimenpiteiksi. Köyhyyden vähentäminen on ehdottoman välttämätöntä.

Vaikka turvallisuusneuvoston uudistaminen on saanut suurimman huomion, se ei saa jättää varjoon muita kysymyksiä. Suomen lähtökohtana on YK:n kokonaisvaltainen uudistaminen. Se merkitsee yleiskokouksen arvovallan palauttamista ja YK:n talous- ja sosiaalisektorin roolin vahvistamista. Turvallisuusneuvoston jäsenmäärää tulee lisätä vastaamaan nykyaikaa, mutta samalla neuvoston tehokkuus on säilytettävä. On tärkeää, että YK voisi nykyistä tehokkaammin tukea kriisissä olevien valtioiden siirtymistä rauhantilaan ja yhteiskunnalliseen rakennustyöhön. Siksi rauhanrakennustoimikunnan perustaminen onkin erittäin tervetullut. Tuemme YK:n roolin vahvistamista ihmisoikeuskysymyksissä, ja tähän liittyy ihmisoikeusneuvoston perustaminen.

Kuten laajoissa uudistuksissa yleensäkin, paras on hyvän vihollinen. Toivon, että kaikki osapuolet tunnustavat uudistuksen merkityksen, ovat valmiit ylittämään esteet kiinnittämällä katseet päivänkohtaisten eturistiriitojen yli tulevaisuuteen ja turvallisempaan, yhteistyöhakuiseen maailmaan.