Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Puheet ja haastattelut

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Haastattelut, 15.9.2003

Tasavallan presidentti Tarja Halosen haastattelu Pirkka-lehdessä, syyskuu 2003

Tarja Halonen ja ekologinen jalanjälki Teksti: Riitta Korhonen Kuvat: Nina Dodd

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on aikansa kanta-asiakas. Hän on seurannut koko ikänsä kaupan tapahtumia ja kehittymistä läheltä; ensin Osuusliike Elannon rivijäsenenä ja myöhemmin osuusliikkeen luottamustehtävissä. Elannon edustajistossa Halonen istui vuodesta 1975 ja hallintoneuvostossa vuodesta 1980 aina vuoteen 1996 asti.

Mennään siis suoraan asiaan: Miltä presidentistä tuntuu nyt, kun Helsingin Hakaniemen Elannosta tulee Sokos?

- Minä sulattelen asiaa... mietin tätä viimeksi eilen... niin, lyhyesti ja ytimekkäästi voin sanoa: sulattelen asiaa.

On elokuinen aamupäivä Kultarannassa. Kesä ei vielä näytä loppumisen merkkejä, mutta presidentin ja hänen puolisonsa tohtori Pentti Arajärven neljäs kesäkausi Naantalissa on lopuillaan. Henkilökunta pakkailee jo. Presidentin kissoista ujompi, Miska, paistattelee päivää Kultarannan terassilla, ronskimpi kissoista, Rontti, tulee likemmäs ja tuo näytille – kuin haastattelun teeman aavistaen – juuri pyydetyn ekologisen ravintonsa.

- Ei ole hopealusikka suussa syntynyt tämä kissa, presidentti kommentoi.

Kauppa elää ehkä historiansa suurinta muutosvaihetta. Osana tätä muutosta on pääkaupungin kahden osuusliikkeen Elannon ja Helsingin Osuuskaupan, HOK:n historiallinen yhdistyminen ensi vuoden alusta.

- Kumpikaan yhdistyvistä kumppaneista ei pidä tämän hetkistä tilannetta huolestuttavana, mutta tulevaisuuden näkymien takia, kaupan kansainvälistymisen ja globalisoitumisen takia muutoksiin on varauduttava.

Vaikka osa kuluttajista - pakostakin - hakee halvinta mahdollista tuotetta, uskoo presidentti että keskivertokuluttajalla ei ole enää tarvetta kuluttaa vain kuluttamisen takia.

- Hengästyttävän kuluttamisen aika on ohi, hän sanoo. - Nykykuluttaja haluaa jättää oman ekologisen jalanjälkensä myös kuluttamiseen. Hän haluaa sijoittaa hyvään elämää, pikkuisen laadukkaampiin tavaroihin, ostaa enemmän palveluja...

Presidentti piirtää kuluttajan kehityshistorian: - Ensin tulee minä, sitten koti ja sitten lähiympäristö. Sama kehityskulku on nähtävissä entisen Neuvostoliiton alueella, Venäjällä ja Baltian maissa. Me olemme kuluttajina heitä pidemmällä. Olemme jo kodin seinien ulkopuolella, olemme kiinnostuneita piharakentamisesta, kierrätyksestä, yleensä ympäristöstämme.

Myönteistä Halosen mukaan on, että hyvinvoinnin käsite on laajentunut käsittämään muutakin kuin tavarapaljouden. - Kuluttajat haluavat mielihyvää, elämän mukavuutta, palveluja. Terveydenhuoltopalvelut ovat laajentuneet kunto- ja harrastuspalveluihin, kulttuuripalvelut ovat kaikkien saatavilla. Selvä trendi on nähtävissä.

Onko teistä elitististä ostaa kotiin siivouspalveluja? - Ei ollenkaan. Toivoisin, että olisimme uudistushaluisia ja näkisimme, että hyvin erilaisia palveluja voi ostaa kotiin. Aiemmin puhuttiin lähinnä hoitopalveluista, nyt kirjo on laajempi. Ongelma on, että yksittäinen perhe ei voi olla kotipalveluissa työnostaja, se on liian monimutkaista. Tarvitaan uudenlaisia palvelujen ostamisen malleja. Nykymallilla ei synny palvelujen tarjoajia, koska ostaminen on tehty niin vaikeaksi.

Suomeen ei synny tarpeeksi uusia yrityksiä, esimerkiksi juuri palvelualoille. Onko yrittämisen kynnys estetty verotuksella? - Ei ole. Kyse on enemmän yrittämisen arvostuksesta ja riskinottokyvystä. Yrittämisen riskin pitää olla kohtuullinen. Mikään yhteiskunta ei voi kuitenkaan rakentua sille, että voitto on yksityistä mutta riski yhteistä. Mutta on myös annettava arvo sille, että jos ihminen yrittää ja sitten onnistuu siinä. Tässä suhteessa ilmapiiri on muuttunut.

Tarja Halonen kertoo tukeneensa koko presidenttikautensa aktiivisesti naisyrittäjyyttä. - Naiset pelkäävät kovin herkästi oman riskinottonsa haittaavan lähipiiriä. Tunnistan piirteen itsessänikin. Kun aikanaan piti pistää vaalikampanjaan rahaa, ajattelin, onko tämä nyt pois olohuoneen sohvasta. Mutta toivoisin, että yrittäjät ottaisivat vielä sen seuraavankin riskin, että yritystoiminta kehittyisi ensimmäisestä vaiheesta seuraavaan. Tässä ovat avuksi mentorit ja tuutorit sekä tietysti valtiovalta, joka on jo tullutkin erilaisilla lainoituksilla hyvin vastaan.

Pirkka-lehteä julkaiseva Kesko on ottanut yhdeksi toimintaansa ohjaavaksi peruspilariksi yhteiskuntavastuun. Pitääkö presidentti tätä markkinointijippona? - En ollenkaan. Onnittelen juhlivan lehden taustayhteisöä hyvästä asioiden ennakoinnista. On hyvä, että on herätty huomaan ympäristön tärkeys. On aivan selvää, että yhdentyvä Eurooppa ja kansainväliset säädökset tulevat tulevaisuudessa asettamaan yhä enemmän vastuuta tuotteiden myyjille ja tuottajille.

Kultarannan terassilta tulee Keskon päättäjille poskia punottavaa kiitosta: - Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun huomioiminen on kädenojennus kuluttajalle. Hieno asia, että kauppa auttaa kuluttajaa tekemään oikeita ratkaisuja. Kuluttajaa ei voi holhota, mutta häntä voi ohjata.

Kaupan on presidentti Halosen mukaan tulevaisuudessa kannettava yhä selvemmin osansa myös ekososiaalisesta vastuusta, siitä, millä ehdoilla tuotteita, esimerkiksi huonekaluja tai tekstiilejä tuotetaan. Presidentti on kansainvälisen työjärjestön ILOn Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission puheenjohtaja yhdessä Tansanian presidentin Benjamin Mkapan kanssa.

- Globalisaation suuri haaste on ottaa huomioon sen ympäristövaikutukset. YK:n vuosituhatkokous, Millennium-kokous totesi, että köyhyys on paha vihollinen ympäristölle. On tajuttu, että ihminen ja luonto kulkevat käsikädessä ja että tämä on globalisaation edetessä koko ajan otettava huomioon. Kaupalla on tässä oma vastuunsa.

Tavallisen arjen vastuunkannosta tasavallan presidentti ottaa - usuttamatta - esimerkiksi Pirkan tärkeimmän brändin, Niksi-Pirkan, jonka kahden miljoonan lukijan joukkoon hän tunnustaa kuuluvansa.

- Niksit ovat loistavaa kuluttajavalistusta, vähän sama ilmiö kuin aikoinaan lähetysseurojen illoissa kudotut villasukat. Niille naureskeltiin mutta työ on arvokasta.

Niksit ovat presidentti Halosen mukaan maanläheinen tapa ottaa arjessa henkilökohtaista vastuuta: mitä minä teen tälle tavaralle kun se on poissa käytössä, miten saan sen kiertoon. - En ole koskaan lähettänyt omia niksejäni, mutta luen kyllä, sen myönnän.

Kesä-Suomessa presidentin silmään sattuvat peltoja rumistavat traktorinmunat, valkoiseen muoviin puristetut heinät. - Mitähän niille keksisi, presidentti haastaa.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on tiukasti yrittänyt säilyttää tuntuman normaaliin elämää. - Yritän estää laitostumista. Presidentin virassa se on ajansäästämisen ja tehokkuuden nimissä kieltämättä vaikeaa ja vaatii jatkuvaa tasapainoilua, mutta yritän silti säilyttää edes jonkinlaisen arjen elämässäni.

Arkea on viikonloppuostosten tekeminen tutussa Hakaniemen Maxissa - siis entisessä Elannon tavaratalossa -, kävely torilla, tavaroiden katselu, vaatteiden hypistely, viikonlopun kokkaaminen, elokuvissa käynti. - Nämä ovat minun tapojani säilyttää kuluttajatietoisuus. Tosin täytyy kyllä myöntää, että kaupoissa kuljeskelemisen ideasta menee osa pois, kun lukee seuraavan päivän iltapäivälehdistä minkä värisiä alusvaatteita presidentti oli ostanut.

Kuluttajaliike on 60-lukulaiselle Haloselle vanha tuttu. - Aikanaan ihmettelin, miksi Ruotsissa oli niin voimakas kuluttajaliike ja vuokralaisliike ja meillä ei ollut kumpaakaan. Viime vuosina kuluttajaliike on selvästi myös meillä voimistunut. Meillä on hyvin koulutettu, valveutunut kansa ja vastuunsa tunteva teollisuus ja kauppa. Yhteinen pohja on hyvä.

Presidentin kesän virka-asunto Kultaranta on kotimaisen ruoan aitta. Alueen kasvihuoneiden ja marjapensaiden sadoilla syöttää omat ja vieraat. - Pidämme tiukasti kiinni, että ruoka on kevyttä ja terveellistä, modernia suomalaista ripauksella kansainvälisyyttä. Olen huomannut että samat trendit ovat hotelli- ja ravintola-alalla.

Kirjailija Matti-Yrjänä Joensuun haastattelu on tässä lehdessä. Siviiliammatiltaan poliisina toimivan Joensuun tuore kirja kertoo, miten karmaisevaa jälkeä lapsuuden rakkaudettomuus voi saada myöhemmin aikaan.

Elämän raadollisuus ei ole presidentinkään ruokapöydässä vieras keskustelunaihe. Presidentin anoppi, professori Terttu Arajärvi on maan tunnetuimpia lastenpsykiatreja. Miniä on kuunnellut anoppiaan: lasten psyykkiset ongelmat ja perheiden pahoinvointi huolestuttavat presidenttiä.

Seuraavasta sukupolvesta huolehtiminen onkin arvo, josta olisi presidentin mukaan pidettävä kynsin ja hampain kiinni. Se on suomalainen vahvuus, joka konkretisoituu muun muassa hyvänä lukutaitona, loistavana neuvolajärjestelmänä, tasavertaisina koulutusmahdollisuuksina.

- Nyt voitamme kansainväliset kouluvertailut, mutta hyvä taso ei säily, jos sitä ei koko ajan vaalita.

Lapsista huolehtiminen on kuin paljon paasattu elintarvikeketju. Mitä katkeamattomampana tuote saadaan pellolta pöytään, sen paremmalta se maistuu. - Vertaus on toimittajan mutta näinhän se juuri on. Heikoin lenkki ratkaisee miten hyvin asiat toteutuvat, myös ihmisen kohdalla. Siksi on erittäin ilahduttavaa, että nyt suurten päivähoitoratkaisujen jälkeen yhteiskunnassamme on paneuduttu pienten koululaisten iltapäivä- ja aamuhoitoihin. Väitän, että kun pidämme lapsista alkuun huolta, tasoitamme heidän välisiä eroja tulevaisuudessa.

- Sitran, itsenäisyyden juhlavuoden rahaston, ohjelmassa nuorilta venäläisiltä kysyttiin, mikä heille jää Suomesta päällimmäisenä mieleen. Se ei suinkaan ole Nokia tai jännittävät selviytymisleikit. Se on suomalainen yhteisöllisyys, konsensus. Kutsun sitä Team Finlandiksi. Tunne, että yksityinen kansalainen voi vaikuttaa elämäänsä. On tärkeää miettiä, mitkä seikat yhteiskunnassamme vahvistavat tätä yhteisöllisyyttä ja mitkä heikentävät.

Jokainen sukupolvi joutuu Halosen mukaan tarkastamaan itse oman taseensa, sen, onko kaikilla tasavertaiset mahdollisuudet päästä eteenpäin. Onko protestanttisen mielenlaadun omaavalla kansakunnalla oikea suhde työn ja perheen kesken, ovatko lapsiperheiden asiat kunnossa.

- Yhteiskunta ei voi tehdä ihmisiä onnellisiksi, mutta se voi poistaa joitain onnettomuuden aiheita. Toimia oikeudenmukaisesti. Yhteiskunta voi olla ihmisen kumppani vaikeissa asioissa ja helpottaa elämää. Mutta oleellista on kuitenkin läheisten ihmisten olemassaolo ja välittäminen.

Väitettä, että hyvinvoivan Suomen lapset voisivat nyt huonosti, presidentti ei allekirjoita. - Lapsiperheiden kohdalla on ongelmia, mutta täytyy myös muistaa, että valtaosa lapsista voi hyvin.

Ulkomailla asuneet kysyvät Suomeen palatessaan, missä ovat suomalaiset vanhemmat kun lapset ovat niin paljon yksin. Miksi kaikki harrastavat yksin, mikseivät perheet enää harrasta yhdessä?

Presidentti Halosen tytär, Anna Halonen on antanut äidilleen samansuuntaisia viestejä. - Tyttäreni on kertonut, että esimerkiksi Englannissa vanhemmat ovat paljon kiinteämmin mukana lastensa harrastuksissa. Tämä on yksi puoli asiaa. Toinen puoli on se, että yhteiskuntamme on niin turvallinen, että voimme lähettää lapsemme yksin treeneihin, ja että meillä on esimerkiksi toimiva julkinen liikenne liikkumista varten. Sitä ei suinkaan monissa maissa ole.

Koulutus, tuo aikamme mantra. Kuka kohta tekee tavalliset työt kun kaikki ovat korkeasti koulutettuja? - Niin kutsuttaja tavallisia töitä ei voi enää tehdä kuka tahansa. Yhteiskuntamme on niin pitkälle kehittynyt, että tarvitsemme hyvän perussivistyksen tason. Aika moni ihminen vaihtaa elämänsä aikana ammattia. Mitä vahvempi ja laajempi peruspohja on, sen turvallisempi ja helpompi ammattia on vaihtaa. Kyllä viiden miljoonan kansan on pidettävä hyvä huoli koulutuksensa tasosta.

Niin hienoksi ei kuitenkaan passaa Tarja Halosen mukaan ryhtyä, että joudumme ostamaan salaattimmekin naapurista. - Venezuelassa kävi öljybuumin aikaan juuri näin. Tietyt perusvalmiudet on säilytettävä omasta takaa. Esimerkiksi lähiruoka on oleellisesti tärkeä, nouseva arvo. Mutta on aivan selvää, että viisi miljoonaa suomalaista ei pysty tuottamaan yhtä halvalla tiettyjä massatuotteita kuin 1,3 miljardia kiinalaista.

Kaupan ja koko yhteiskunnan suuria kysymyksiä on alkoholin tuonnin vapautuminen Viron liittyessä ensi keväänä Euroopan Unioniin. Kauppa toivoisi itselleen alkoholin myyntiä.

- Kun Suomi liittyi EU:hun sovimme, että alkoholipolitiikka on osa terveyspolitiikkaamme, ja saimme siihen omat artiklamme. Mutta maailma ympärillä muuttuu. Minusta hallitus on hyvin perusteellisesti pohtinut asian ja nyt pidetään peukkuja, että tehdyt johtopäätökset ovat oikeita.

Vanhaan kysymykseen, pitäisikö pihvi ja punaviini saada samasta kaupasta, presidentti Halonen vastaa kuten vastasi joskus 1980-luvulla sosiaali-ja terveysministerinä. - Tarkoittaako toimittaja, että Alkon pitäisi alkaa myydä lihatuotteita? Minusta koko saatavuusongelmaa on liioiteltu.

Suomalainen humalahakuinen alkoholikäyttäytyminen istuu presidentti Halosen mukaan tiukassa, olipa alkoholin myyntitiski mikä tahansa.

- Mutta sama ongelma näyttää olevan sukulaiskansoilla Pohjois-Venäjällä eikä Virokaan ihan ongelmaton ole, presidentti lohduttaa.

Tässä lehdessä olevan tutkimuksen mukaan suomalaiset unelmoivat tavallisista asioista, mökkielämästä järvenrannalla, ajasta omaisten seurassa. Mistä tasavallan presidentti Tarja Halonen unelmoi?

- Siitä, että tulevaisuudessa arki olisi hiukan nykyistä yksityisempi.

Siihen, koska tuo mahdollinen yksityisempi elämä alkaa, presidentti jättää vastaamatta. Kuuman kesän kuuma kysymys on Tarja Halosen mahdollinen jatkokausi.

- Alkukesän tapahtumat antoivat aiheen ottaa ajattelussa aikalisää, hän kommentoi. Tapahtumat olivat pääministeri Anneli Jäätteenmäen ero ja presidentin lähipiirissä tapahtunut vuoto.

Uutisnälkäisiä lohduttakoon ja hauskuttakoonkin mediapiireissä liikkuva vitsi, jonka mukaan vähintään yhtä jännittävä, kuin tieto siitä koska presidentti ilmoittaa jatkoaikeistaan on se, koska presidentti Halosen kannatus ylittää sata prosenttia. Halonen on huippusuosittu. Eikä ihme, hän on aito.




Minigolfia Kultarannassa

Jokainen presidentti jättää kädenjälkensä Kultarantaan. Urho Kekkonen rakennutti lapsenlapsilleen uima-altaan, Mauno Koiviston aikana kohenivat pallokentät, Martti Ahtisaari toi näppärät golfautot. Tämän kesän uutuus on 9-reikäinen minigolf-rata, joka kiemurtelee Kultarannan alueella. Idea on tasavallan presidentti Tarja Halosen. Radan jujuna on omatoimisuus. Vieraille voi lyödä alueen kartan ja pienen historiikin kouraan; ja siitä kiertämään omatoimisesti golfrataa. Kultarannan päärakennuksen rakennutti maanviljelysneuvos Alfred Kordelin vuosina 1913-1916. Graniittilinnan on piirtänyt arkkitehti Lars Sonck. Linna on ollut kaikkien Suomen presidenttien kesäasuntona.

Kultarannan huvila-alueeseen kuuluu lukuisia rakennuksia. Pinta-alaa on 56 hehtaaria. Hyötypuutarhassa on kasvihuoneita tuhat neliötä, ja puutarha tuottaa tasavallan presidentin talouteen kukat, marjat ja vihannekset. Tänä kesänä puutarhassa näytti olevan erityisen paljon karviaisia.

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 15.9.2003

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi