Suoraan sisältöön

Suomen tasavallan presidentti: Itämeri

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 30.9.2010

Tasavallan presidentti Tarja Halosen tervehdys BSAG BaseCamp 2010 –tapahtumassa Pääesikunnassa 30.9.2010

(muutosvarauksin)

Kiitän Baltic Sea Action Groupia ja säätiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herliniä kaikkine auttajineen tämän tilaisuuden järjestämisestä. BSAG-säätiö jatkaa aktiivista työtään eikä tosiaan ole jäänyt lepäämään laakereilleen tämänvuotisten onnistuneiden Itämeri-tilaisuuksien jälkeen. Tätä juuri halusimmekin Itämeri-huippukokouksessa, eli että konkreettinen työ yhteisen meremme tilan parantamiseksi jatkuu.

Muutama viikko sitten saimme tuoretta tietoa Itämeren tilanteesta, kun Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalukset Aranda ja Muikku palasivat tutkimusmatkoiltaan. Suuria parannuksia ei ollut havaittavissa. Sekä Itämeren pääaltaalla että Suomenlahdella pohjien tila on syvänteissä edelleen huono. Varsinaisen Itämeren happitilanne on heikko ja valitettavasti Suomenlahdellakin rannikkovesien tila on heikentynyt. Jotain positiivistakin kuitenkin havaittiin: Suomenlahden ulkosaariston levämäärät ovat viime vuosina vähentyneet. Selvintä tämä on ollut idässä. Ehkä tässä on viite siitä, että työ Pietarin jätevesien puhdistamiseksi ei ole mennyt hukkaan. Nyt vastaava yhteistyö on laajenemassa myös Viipuriin John Nurmisen säätiön työn tuloksena.

Itämeren alueella elintaso kohoaa jatkuvasti ja ympäristö on vastaavasti vaarassa rasittua yhä enemmän. Emme halua emmekä voi estää ihmisiä ja alueen maita tavoittelemasta parempaa elintasoa, mutta toivon, että voimme huolehtia siitä, että kehitys on sosiaalisesti oikeudenmukaista ja ekologisesti kestävää.

Kestävän kehityksen edistäminen omalla alueellamme edistää myös globaalien tavoitteiden toteutumista. Näitä kysymyksiä minulla on parhaillaan tilaisuus pohtia myös kansainvälisellä tasolla, kun olen aloittanut YK:n pääsihteerin asettaman kestävän kehityksen paneelin toisena puheenjohtajana. Paneelin työ alkoi viime viikolla New Yorkissa ja ainakin alkutunnelmat paneelissa olivat päättäväisiä, vaikkakin aikataulu on pelottavan tiukka.

Itämeren suojelemiseksi tulee edetä monella rintamalla. Keskeinen tehtävä on yhdyskuntajätevesien puhdistaminen tehokkaalla tavalla. Myös maatalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta tulee vähentää huomattavasti.

Viime päivinä meillä Suomessa on keskusteltu vilkkaasti viemäriverkon ulkopuolella olevan haja-asutuksen jätevesihuollosta. En lähde ottamaan kantaa siihen, miten ja millä aikataululla asia tulee järjestää. Nämä kysymykset ovat hallituksen ja eduskunnan pohdittavana. Mutta olen pannut merkille, että keskustelussa on vedottu yksittäisen talouden jätevesien pieneen merkitykseen ja pohdittu tiukentuvista puhdistamisvaatimuksista seuraavia lisäkuluja kotitalouksille.

Mitkään ratkaisut eivät saa johtaa kohtuuttomuuksiin ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta on pidettävä kiinni. Vesien puhdistamisessa vaaditaan kuitenkin meidän kaikkien ponnistuksia. Yksittäisetkin ratkaisut ovat osa vesiensuojelun kokonaisuutta, ja ne voivat vaatia meiltä kaikilta kulujakin.

* * *

Itämeren lisääntyvä meriliikenne edellyttää merenkulun turvallisuuden parantamista. Tästä keskustelimme viime heinäkuussa meren rannalla Luvialla, kauniina aurinkoisena päivänä. Suuren luokan öljyonnettomuus on vakavin ajateltavissa oleva uhka Itämeren luonnolle ja sen rannoilla asuville ihmisille. On tehtävä kaikki voitava, jotta tällainen onnettomuus voidaan ehkäistä ennakolta. Samalla on varauduttava tehokkaisiin toimiin, jos öljyonnettomuus kaikesta huolimatta tapahtuu. Meksikonlahden tämänvuotiset tapahtumat ovat olleet koko maailmalle huolestuttava muistutus.

Itämeren pelastamisen välttämätön edellytys on kansainvälinen yhteistyö. Siihen on hyvät edellytykset, koska kanssakäyminen Itämeren alueella on vilkasta. Perustellusti voikin sanoa, että Itämeri yhdistää, ei erota. Itämeren yhdeksästä varsinaisesta rantavaltiosta kahdeksan on Euroopan unionin jäseniä ja yhdeksäs eli Venäjä on naapurimaa ja unionin strateginen kumppani.

Suomelle on erityisen tärkeää, että Venäjäkin on mukana Itämeren yhteistyössä. Pääministeri Putin osallistui helmikuussa Itämeri-huippukokoukseen ja tavatessani kesällä presidentti Dmitri Medvedevin Itämeren tila oli keskusteluissamme ja vierailuohjelmassa keskeisesti esillä. Kävimme muun muassa tutustumassa Turun yliopiston saaristomeren tutkimuslaitokseen Seilin saarella.

Toivon, että saamme jatkossa rantavaltioiden lisäksi myös Itämeren valuma-alueen maat mukaan yhteistyöhömme. Erityisen tärkeää olisi tiivistää yhteistyötä Valko-Venäjän kanssa.

Viime helmikuun Itämeri-huippukokous, Baltic Sea Action Summit, onnistui erinomaisesti. Kokous oli hyvä esimerkki siitä, kuinka eri lähtökohdistaan huolimatta – tai juuri niiden vuoksi – niin yksityiset kuin julkiset tahot sekä kansalaisjärjestöt voivat menestyksellä toimia yhteisen päämäärän hyväksi. Hallitukset, julkisyhteisöt, yritykset ja järjestöt antoivat yli 150 sitoumusta Itämeren hyväksi. Tämä ’public-private’ -työskentelytapa on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisesti. Kehaisin menestystämme myös Clintonin Global Initiativen avajaisistunnon paneelissa.

Nyt on tärkeää, että sitoumusten toimeenpanoa seurataan – myös niiltä osin kuin ne uhkaavat jäädä toteuttamatta. Tänä syksynä näytti hetken aikaa siltä, että huippukokouksessa pääministerin ilmoittaman Suomen hallituksen sitoumuksen toteuttamiselle tehostaa toimia Saaristomeren tilan parantamiseksi ei löytyisi varoja. Onneksi määrärahat lopulta löytyivät.

* * *

Paljon työtä on siis vielä jäljellä ennen kuin voimme huokaista Itämeren tilasta. Tällä hetkellä on laajasti halua tarttua työhön, ja useita toimijoita sitä työtä tekemään. Kaikilla meillä on mahdollisuus toimia Itämeren hyväksi. Erityisen iloinen olen ylipäällikkönä, että puolustusvoimain komentaja Puheloinenkin on paikalla.

Pekka Haavisto on ollut Balkanilla ja sitten Aasiassa tutkimassa sodankäynnin tuhoja ympäristön kannalta. Suomi ei käy sotaa, mutta osallistuu rauhanturvaamiseen. Tiedot ympäristövaikutuksista ovat tarpeen sielläkin. Kotimaassakin sotilasviranomaiset ovat siviiliviranomaisten tärkeä yhteistyötaho. Esimerkiksi kaksi suurta öljyntorjunta-alusta, Halli ja Hylje, ovat Suomen ympäristökeskuksen rahoittamia, mutta merivoimien käytössä ja miehittämät. Vuonna 2011 tulee merivoimien uusi monitoimialus korvaamaan Hylkeen. Myös rajavartiolaitoksen merivartiostot ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Toivotan onnistunutta tilaisuutta ja toivon, että täällä syntyy uusia ideoita ja uutta tahtoa Itämeren pelastamiseksi.

Tulosta
Bookmark and Share
Tämä dokumentti

Päivitetty 30.9.2010

© 2012 Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi