Presidentinlinna

Presidentinlinna sijaitsee Helsingissä Pohjoisesplanadin ja Mariankadun kulmassa Kauppatorin laidalla. Linnan taustalla nousee Tuomiokirkko. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentinlinna valmistui alun perin kauppaneuvos Johan Heidenstrauchin kauppiaskartanoksi vuonna 1820. Pehr Granstedtin suunnitteleman rakennuksen piirustukset viimeisteli Carl Ludvig Engel. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentinlinnan Pohjoisesplanadin pääsisäänkäynnin punainen damastikuvioinen matto johdattaa vieraat portaita ylös. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto

Portaikkoon on palautettu vanhoissa mustavalkokuvissa näkynyt 1800-luvun lopun marmorointimaalaus. Alkuperäiset värisävyt ja fragmentit löytyivät tutkimuksissa kolmannen kerroksen lepotasanteelta. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

Mariankadun puolen sisäänkäynti. Mariankadun aulasta johtavat portaat Atriumiin. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto

Näkymä Atriumista ylhäälle parvelle, jonne on sijoitettu presidenttien puolisoiden muotokuvat. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto

Valtiosalissa järjestetään valtiovierailun juhlapäivälliset. Itsenäisyyspäivänä kättely ja tanssi tapahtuvat salissa. Vuonna 1907 valmistuneen salin esikuvana on Pietarissa sijaitsevan Talvipalatsin Pyhän Yrjön sali. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto

Valtiosalin päädyssä on Walter Runebergin Lex-patsas vuodelta 1919 on kipsikopio Senaatintorin Aleksanteri II:n patsaan Lex-osasta. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto

Valtiosalin suuret kristallikruunut on valmistettu Belgiassa vuonna 1907. Kruunut ovat olleet alusta asti sähköistettyjä. Uusempireä olevien kruunujen yläosaa kiertävät kasviaiheiset jugend-koristeet. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Goottilainen sali. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto

Goottilaisen salin katon koristemaalaukset palautettiin 1800-luvun lopun asuun. Salin kupolin maalauksessa on ollut viisi vaihetta. Nyt palautettu ulkoasu on vanhin alkuperäinen pinta toisesta vaiheesta. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto

Katon kuviossa on kasviornamenttiaiheita ja kolmiulotteisuutta jäljittelevää grisaille-maalausta. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Goottilaisen salin seiniä koristavat maakuntien ja kaupunkien vanhat vaakunat, jotka ovat peräisin arviolta 1800-luvun lopulta. Alun perin seinään oli suunniteltu keisarillisen perheen muotokuvia.. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto

Peilisalissa järjestetään hallituksenvaihdostilaisuudet ja pienempiä juhlalounaita sekä -päivällisiä. Tila on alun alkaen ollut keisarin valtaistuinsali ja tanssisali, ja sen on suunnitellut Carl Ludvig Engel. Esikuvana on saksalaisen arkkitehti Karl Friedrich Schinkelin suunnittelema musiikkisali Berliinin Schauspielhausissa. Peilisali on alun perin ollut tyyliltään koruttomampi; sen kultauksia on lisätty itsenäisyyden aikana. Kuva: Soile Tirilä/Museovirasto

Koristekaiverrus Peilisalin ovessa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti ottaa Keltaisessa salissa vastaan muun muassa pienempiä delegaatioita ja ulkomaiden suurlähettiläiden valtuuskirjeet. Salin pähkinäpuinen sohvakalusto on Suomen hienoimpia empirekokonaisuuksia. Biedermeiertyyliset kalusteet hankittiin Pietarista vuonna 1819 kenraalikuvernöörin taloon Helsinkiin ja ne siirrettiin sieltä vuonna 1837 keisarilliseen palatsiin. Kalusteet on suunnitellut arkkitehti Vasili Stasov. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Keltaisen salissa on ranskalaistyyppistä empireä oleva kandelaaberi, jossa on voitonjumalatarta esittävä figuuri. Kynttelikkö on valmistettu 1810-luvulla ja hankittu Pietarista vuonna 1819 kenraalikuvernöörin taloon. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentin virallisessa työhuoneessa järjestetään tasavallan presidentin kahdenvälisiä tapaamisia. Siellä presidentti pitää myös vuotuisen uudenvuodenpuheen. Kirjoituspöydän lamppu on ollut käytössä kaikilla presidenteillä. Tilassa on yksi Presidentinlinnan neljästä toimivasta tulisijasta. Huoneen seinillä on keisarillisen kokoelman maalauksia sekä työpöydän takana Albert Edelfeltin vuonna 1900 järjestettyyn Pariisin maailmannäyttelyyn maalaama teos nimeltä Nyländska Jaktklubbenin soutusatama Helsingissä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia