”Alussa kädet tärisivät”, kertoo suomussalmelainen Matti Vainio vaiheesta, jolloin metsätalousinsinööristä sukeutui Hossan aarnimetsien suojelija.Eivät kyllä pitkään tärisseet, sitkeä työ tuotti tukea Kainuussa ja lopulta tulosta; tänään Hossasta tulee Suomen 40. kansallispuisto lahjana 100-vuotiaalle Suomelle.
***
En tunne yhtään sellaista suomalaista, jolle luonto olisi vieras tai vailla merkitystä. Joskus silti käy niin, että jonkun pitää meitä muita muistuttaa, ehkä patistaakin: tässä sitä luontoa olisi tarjolla, yllin kyllin. Hossan kansallispuiston synty on kertomus siitäkin, havahduttamisesta näkemään tärkeää.
Miltä tuntuisikaan matka Kokalmuksesta Muikkupuron kautta Värikalliolle ja jatkaa siitä Julma-Ölkkyä ihailemaan Ölökyn-Ähkäsyn kierrolla? Jo nimet kiehtovat ja lupaavat, mutta totuus taitaa olla vielä nimien taruakin ihmeellisempi.
***
Vietämme tänään Luonnon päivää. Sen teemana on: rakastu kesäyöhön. Niin, mikäs ettei, taas kerran, niin kuin aina ennenkin. Jennin kanssa jatkammekin tunnelmaa läpi yön, sillä lähdemme täältä seuraamaan Jukolan viestiä Joensuuhun.
Luonnonpäivän jatkokehotus on: Nuku yö ulkona. Niille viestinviejille sovellus on: valvo yö ulkona.
On myös luonnonkukkien päivä. Yksi tälle vuodelle nimetyistä on nurmitädyke. Hänen – kukka tänään ei ole vain ”se” – koko kukinnostaan on auki vain yksittäinen kukka kerrallaan ja sen loisto loppuu lyhyeen, kunnes seuraava taas aukeaa.
Siksi nurmitädyke on jossain kielissä nimetty ”miehen uskollisuudeksi”, Suomessa kylläkin kauniimmin ”muista mua”, kuka tahansa sitten jää kaipaamaan. Tässäkin me suomalaiset olemme paremmin ymmärtäneet luontoa. Mutta, tiedättehän, kaikilla kukilla on tarinansa, kansan viisaudessa.
***
Ihminen ei voi rakentamalla luoda, minkä luonto tekee. Luonto luo bouquet’n, kimpun – näkyä, tuoksua, makua, ääntä, aavistustakin jostain, tuota viidettä aistia; tai elämää, lakastumista, kuolemaa ja taas uutta elämää. Se tekee meistä pieniä, ihmisen mittaisia vain.
Luonnon voi löytää milloin tahansa, se on avoinna aina. Ei sille ole aukiolonajan säätelijää. Luonto on Sinä, osana sitä olet, olipa Sinulla sitten teknistä vempainta mihin lähtöön tahansa. Eikä kukaan luonnostaan eroon pääse, eikä pidä yrittääkään.
***
Täällä on hyvä olla, Hossassa tänään. Nelisentuhatta vuotta sitten värittivät tuolla sen kallion. Saa nähdä, mitä sitten sanovat, nelisentuhatta vuotta tämän päivän jälkeen. Näin tämä menee, luonnon kulku, pieniä osasia olemme vain, kukin ajan kerrallaan, ajan janaa jatkaen.
Täällä on hyvä olla, Hossassa tänään.