Geopolitiikka, Nato ja teknologiakilpailu aiheina Kultaranta-keskustelujen päätöspäivänä

Kuvat: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Kuvat: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Kultaranta-keskustelujen toisena päivänä 19. kesäkuuta Presidentinlinnassa keskityttiin globaaliin geopolitiikkaan, Suomen Nato-jäsenyyteen sekä teknologiaan ja turvallisuuteen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti viimeistä kertaa isännöimänsä tilaisuuden kiittämällä kaikkia keskustelijoita ajankohtaisesta ja uutta enteilevästä keskustelusta.

Geopolitiikan uusi aika

Päivän avauskeskustelussa puitiin geopolitiikan uutta aikakautta China Office of Finnish Industries -yhtiön vanhemman neuvonantajan Linda Jakobsonin, Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhemman tutkijan, professori Liisa Laakson ja ministeri Jaakko Iloniemen toimesta.

Keskustelijat jakoivat näkemyksen siitä, että maailmassa on nyt enemmän jakolinjoja kuin kylmän sodan aikakaudella. Panelistien mukaan nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa nähdään nyt paljon niin kutsuttuja aidallaistujia, jotka välttävät puolen valitsemista. Useat maat eivät ole esimerkiksi tuominneet Venäjän hyökkäyssotaa.

Panelistit sekä kommenttipuheenvuoron pitänyt European University Instituten johtaja, professori Alexander Stubb katsoivat, että globaalin etelän rooli kasvaa huomattavasti tulevaisuudessa. Tämän lisäksi valtiot ovat huomattavan keskinäisriippuvaisia.

Suomi sotilaallisesti liittoutuneena maana

Päivän toisessa keskustelussa paneuduttiin Suomen ulkopolitiikan suuntaan puolustusliitto Naton jäsenenä. Paneeliin osallistuivat ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö Piritta Asunmaa, Tampereen yliopiston yliopisto-opettaja Tapio Juntunen, Suomen sotilasedustajana EU:ssa ja Natossa toimiva kenraaliluutnantti Kim Jäämeri sekä Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu.

Keskustelua käytiin muun muassa Suomen roolista liittouman jäsenenä, tulevasta Vilnan-huippukokouksesta, ydinasepolitiikasta ja lännen tuesta Ukrainalle. Panelistit jakoivat näkemyksen siitä, että Suomella on hyvät valmiudet osallistua Naton toimintaan täysimääräisesti ja vastata liittokunnan asettamiin velvoitteisiin Natoa ja erityisesti Pohjois-Euroopan turvallisuutta vahvistaen.

Osastopäällikkö Asunmaa totesi, ettei Suomen Nato-jäsenyys muuta Suomen ulkopolitiikkaa merkittävästi, sillä Suomi on tehnyt tiivistä yhteistyötä Naton kanssa jo useamman vuosikymmenen ajan.

Teknologiakilpailu ja turvallisuus

Viimeisessä keskustelussa keskityttiin vallitsevaan teknologiakilpailuun sekä kyberturvallisuuteen WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppösen, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivun, suojelupoliisin esikuntapäällikkö Saana Nilssonin ja Tampereen yliopiston Valtteri Vuorisalon voimin.

Keskustelijat nostivat erityisesti tekoälyn nopean kehityksen yhteiskuntia ja kansainvälistä politiikkaa muokkaavana ilmiönä. Myös Kiinan arvaamattomuus teknologiakilpailussa nostettiin vahvasti esille. Keskustelijat kiittelivät Suomen osaamista esimerkiksi kvanttitietokoneiden saralla, mutta vetosivat investointeja tutkimus- ja kehitystoimintaan, jotta Suomi pysyy teknologisen kilpailun aallonharjalla.

Kultaranta-keskustelut päättyivät tasavallan presidentin päätössanoihin

Vuoden 2023 Kultaranta-keskustelut päättyivät presidentti Niinistön loppusanoihin, joissa hän kiitti kaikkia Kultaranta-keskusteluihin osallistuneita henkilöitä ja kertoi nauttineensa kaikista avoimista keskusteluista vuosien varrella.

Hän otti esille, kuinka useasti keskusteluissa viitattiin tarpeeseen ymmärtää tosiamme. ”On kokonaan toista puhua siitä, että osoittaako ymmärtämystä. Jos me ymmärrämme jotain, niin me tarkoitamme sitä, että me käsitämme, mitä se toinen ajattelee. Ja se on kyllä äärettömän tärkeä ominaisuus.”

Päätössanoissaan presidentti pohti myös sitä, kuinka vähällä väellä maailmaa hallitaan. ”Me kuulimme tänään aika monasti nimet Xi, Putin ja Trump. On tietysti joitakin muitakin käsiä vielä, mutta tämä jotenkin ajatteluttaa aina, että valtavan paljon tämä maailma uskoo valtavan vähälle joukolle.”

Tuoreen Nato-jäsenyyden osalta hän muistutti, että Naton myötä Suomi ei kasvanut itseään isommaksi, turvallisemmaksi kylläkin.

Kultaranta-keskusteluita on järjestetty vuodesta 2013 lähtien. Presidentti Niinistö isännöi Kultaranta-keskusteluja nyt viimeistä kertaa.