Arkistokuva. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Ranskan presidentin François Hollanden eilen 16. marraskuuta tekemä esitys Euroopan unionin maiden keskinäisestä avunannosta eli ns. turvatakuiden käytöstä terrorismin vastaisessa taistelussa on varsin merkittävä aloite. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EU-maa kutsuu toisia EU-maita keskinäiseen avunantoon Lissabonin sopimuksen artiklan 42.7 perusteella.
Suomen vastaus on presidentti Niinistön mukaan selvä. ”Oikeastaan välitin sen jo surunvalittelujen yhteydessä. Kyllä me tietysti kaikilla mahdollisilla tavoilla olemme Ranskaa tukemassa.”
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat tiistaina, että Suomella on valmius ja halu osoittaa solidaarisuutta Ranskalle perussopimusten mukaisesti ja hengessä, ja että Suomi tukee Ranskaa käytettävissään olevin keinoin.
”Tässä yhteydessä nousee myös sotilaallinen osuus esille. Se on puoli, johon Suomi ei kykene vastaamaan, johtuen siitä syystä, että meillä ei lainsäädäntö salli tämän tyyppistä avunantoa”, presidentti sanoi tavatessaan mediaa Mäntyniemessä.
Presidentti Niinistön kommentoi myös Venäjän presidentti Vladimir Putinin vahvistusta siitä, että Siinaille pudonneessa venäläisessä matkustajakoneessa oli pommi.
”Luen vähän samanlaista henkeä kummankin presidentin asenteista ja ilmoituksista. Syvää surua ja loukkaantumista siitä, että nämä terroristiteot ovat niin raa’alla tavalla kohdanneet, mutta samalla myöskin suurta päättäväisyyttä siihen, että terrorismi on saatava aisoihin. ”
Presidentti Niinistön mukaan nyt pitäisi päästä eroon pakolaisuutta aiheuttavista syistä ja rakentaa rauhaa Syyriaan ja Irakin alueelle. ”Jos tämä samankaltaisuus asenteissa viittaisi siihen, että voidaan laajemminkin ryhtyä keskustelemaan, ja vielä siinä USA kolmantena, se herättää toivoa, että Syyriassa pyrittäisiin rakentamaan perusteita uudelleen.”