Presidentti Niinistö Euroopan neuvoston täysistunnossa: ”Euroopan ei koskaan enää pidä ajautua sotaan”

Presidentti Niinistö puhui Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen täysistunnossa. © Council of Europe / Candice Imbert

Presidentti Niinistö puhui Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen täysistunnossa. © Council of Europe / Candice Imbert

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen täysistuntoon keskiviikkona 23. tammikuuta 2019 Strasbourgissa, Ranskassa.

Puheessaan presidentti korosti Euroopan neuvoston puolustamien arvojen merkitystä. ”Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio – Euroopan neuvoston perusarvot – voivat kukoistaa vain rauhan aikana. Siksi rauhan säilyttämisen tulee olla meille etusijalla.”

Presidentti Niinistö sanoi näiden perusarvojen määrittävän meidät eurooppalaisiksi, mutta kertoi olevansa huolissaan, että arvoista puhutaan entistä useammin menneessä aikamuodossa. ”Moni Euroopassa tällä hetkellä vallitsevista erimielisyyksistä tuntuu itse asiassa liittyvän juuri omiin arvoihimme. Sen sijaan että arvomme olisivat vientituote kuten ennen, meidän onkin nyt keskityttävä puolustamaan niitä kotikentällä.”

Samalla sääntöpohjainen maailma on paineen alla. ”Periaatteet ja sitoumukset, joista järjestys koostuu, ja niitä suojelevat monenväliset instituutiot vaikuttavat perustavanlaatuisella tavalla arkielämäämme. Jos ne horjuvat, tavalliset ihmiset – yksilöt, me kaikki – joudumme kärsimään”, presidentti sanoi.

Puheen jälkeen presidentti Niinistö vastasi edustajien kysymyksiin. © Council of Europe / Candice Imbert

Jäsenmaidensa selkäranka

Presidentti Niinistö otti puheessaan kantaa myös Euroopan neuvostossa käynnissä olevaan uudistusprosessiin. Hän kehotti käyttämään tilaisuuden hyväksi ja pohtimaan järjestön visioita ja painopistealueita.

”Toivon, että Euroopan neuvosto toimisi edelleen jäsenmaidensa selkärankana. Uudistuksen tulisi pohjautua järjestön ainutlaatuisiin vahvuuksiin. Niitä ovat erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, ihmisoikeusvaltuutettu ja valvontamekanismit.”

Toisaalta neuvoston tulisi myös muuttua ja olla ajassa kiinni: ”Tarve uudenlaiseen dynamiikkaan Euroopan neuvoston työskentelyssä voi nousta aivan uudenlaisista lähteistä. Uudet teknologiat kuten tekoäly, tai ilmastonmuutos kaikkine seurauksineen, voivat vaikuttaa aiemmin ennakoimattomalla tavalla ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja perinteiseen oikeusvaltioon”, presidentti Niinistö ennakoi.

Suomi toimii parhaillaan Euroopan neuvoston puheenjohtajamaana. Puheenjohtajuuden prioriteeteista presidentti Niinistö nosti erikseen esiin tasa-arvon. Hän sanoi juuri tasa-arvon olleen yksi keskeisimpiä elementtejä Suomen kasvussa köyhyydestä vaurauteen. ”Se ei olisi onnistunut ilman yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille. Se mikä on toiminut hyvin Suomessa, on sovellettavissa myös koko maailmaan.”

Samassa yhteydessä presidentti kertoi, että yksi hänen tavoitteistaan YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin HeForShe-vaikuttajaryhmän jäsenenä on naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen. ”Naisten ja tyttöjen edelleen kokeman väkivallan määrä paitsi Suomessa, myös maailmanlaajuisesti, huolestuttaa minua suuresti. Jotta voisimme rakentaa tasa-arvoisempaa ja kestävämpää maailmaa, tämän väkivallan on yksinkertaisesti loputtava.”

Presidentti Niinistön ja Euroopan neuvoston pääsihteerin Thorbjørn Jaglandin tapaamisessa oli erityisesti esillä Venäjän osallistuminen Euroopan neuvostoon. © Council of Europe / Candice Imbert

Venäjän lähtö olisi menetys

Euroopan neuvosto on tällä hetkellä vaikeassa poliittisessa tilanteessa liittyen Venäjän osallistumiseen, jäsenmaksuihin ja jäsenyyteen. Venäjä ei tällä hetkellä osallistu lainkaan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan. ”Haluan korostaa, että tilanteen perimmäisistä syistä ei ole minkäänlaisia epäilyksiä. Suomi tuomitsi julkisesti ensimmäisten maiden joukossa Krimin liittämisen Venäjään. Venäjän lähtö Euroopan neuvostosta olisi silti menetys kaikille osapuolille. Ja lopulta yksi takaisku lisää koko sääntöpohjaiselle kansainväliselle järjestykselle”, presidentti Niinistö sanoi ja totesi luottavansa siihen, että Euroopan neuvosto ratkaisee kriisin.

Kysymys Venäjän osallistumisesta Euroopan neuvoston toimintaan oli vahvasti esillä myös presidentti Niinistön tapaamisissa sekä Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jaglandin että parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Liliane Maury Pasquierin kanssa. Puheenjohtaja Pasquierin kanssa presidentti Niinistö keskusteli pitkään lisäksi tasa-arvon merkityksestä.

Presidentti Niinistö tapasi Strasbourgissa myös ihmisoikeusvaltuutettu Dunja Mijatovićin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen presidentti Guido Raimondin. Lisäksi presidentti Niinistö osallistui kansainvälisen holokaustin uhrien muistopäivän seremoniatilaisuuteen sekä ihmisoikeustuomioistuimen 60-vuotista toimintaa esittelevän näyttelyn avajaisiin.