Presidentti Niinistö saapuu seminaariin yhdessä Ranskan instituutin johtajan Jeanette Bougrabin kanssa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
”Koulutetut tytöt eivät opi ainoastaan lukemaan ja kirjoittamaan vaan myös ottamaan oman elämänsä haltuun. Heistä kasvaa naisia ja äitejä, jotka pelastavat perheensä köyhyydeltä. Tämä puolestaan voimaannuttaa heidän lapsiaan viemään kehitystä eteenpäin”, tasavallan presidentti Sauli Niinistö painotti avatessaan Tyttöjen oikeus koulutukseen -seminaarin tiistaina 11. lokakuuta Helsingissä.
Seminaari järjestettiin Kansainvälisen tyttöjen päivän kunniaksi Helsingin yliopiston juhlasalissa. Presidentti Niinistö kertoi, että ensimmäinen Helsingin yliopistossa tutkinnon suorittanut naisopiskelija oli Emma Irene Åström, joka valmistui maisteriksi vuonna 1882, ehkä juuri samassa salissa.
”Åströmin elämäkertaan kirjatut sanat tämän lapsuudesta pätevät miljooniin tyttöihin vielä tänäkin päivänä: ’Ainoa asia, joka elämästäni puuttui, oli lupa oppia. Olisin halunnut tietää lisää kaikesta siitä, mitä näin, mutta minulle ei annettu siihen mahdollisuutta. Isäni ei lainkaan ymmärtänyt tiedonjanoani.’”, presidentti Niinistö sanoi.
Oikeus opetukseen keskeinen ihmisoikeus
Presidentti Niinistö totesi, että oikeus opetukseen on keskeinen ihmisoikeus. Vaikka tyttöjen koulunkäynti on lisääntynyt, eri puolilla maailmaa on edelleen miljoonia lapsia, joilla ei ole mahdollisuutta käydä koulua.
”Tyypillistä on, että tytöt osallistuvat perusopetukseen, mutta mitä ylemmälle koulutusasteelle mennään, sitä pienemmät mahdollisuudet tytöillä on opiskella. On hätkähdyttävää, että kaksi kolmasosaa luku- ja kirjoitustaidottomista ihmisistä on naisia”, presidentti Niinistö totesi.
Presidentti Niinistö sanoi, että usein perheiden köyhyyden vuoksi koulunkäynti kielletään tytöiltä. Lisäksi perheet pelkäävät lähettää tyttöjä kouluun pitkän koulumatkan tai muiden riskitekijöiden vuoksi. Konfliktitilanteissa opiskelu on monesti vaikeaa.
”YK:n HeforShe-kampanjan lähettiläänä olen oppinut, että eräs suurimmista tyttöjen koulunkäynnin esteistä on naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta. Sukupuolisyrjinnän ja sukupuoleen perustuvan väkivallan, kuten seksuaalisen väkivallan, taustalla on ajatus siitä, että tytöt olisivat vähemmän arvokkaita kuin pojat. Koulujen ovet sulkeutuvat liian monille tytöille liian aikaisin, ja usein lopullisesti. Se on väärin, ja sitä vastaan pitää taistella”, presidentti Niinistö sanoi.
Kaikilla lapsilla oikeus käydä koulua
Presidentti Niinistö korosti, että jokaisen maan velvollisuus on taata kaikille lapsille mahdollisuus käydä koulua.
”Suomalaisen koulujärjestelmän perusperiaate on, että jokaisella lapsella on perheen varallisuudesta, uskonnosta ja äidinkielestä riippumatta oikeus korkealaatuiseen opetukseen. Se ei ole ainoastaan oikein vaan myös taloudellisesti järkevää. Pienen kansan etu on, että jokaisella yksilöllä on mahdollisuus kehittyä täysiarvoisesti. Se on onnistumisen salaisuus maassa kuin maassa”, presidentti Niinistö korosti.
Tyttöjen päivä on YK:n teemapäivä, joka tukee tyttöjen oikeuksia ja vaatimuksia luoda heille mahdollisuudet elää ilman syrjintää ja väkivaltaa. Seminaarin järjestivät Ranskan instituutti, Helsingin kaupunki ja Suomen ulkoministeriö.
- 11.10.2016 Tasavallan presidentti Sauli Niinistön avauspuhe ”Tyttöjen oikeus kouluun” -seminaarissa Helsingin yliopistossa kansainvälisenä tyttöjen päivänä
- 21.9.2016 Presidentti Niinistö HeForShe-tapahtumassa: Tasa-arvo on edistänyt ratkaisevasti Suomen menestystä
- UN Womenin HeForShe-kampanjan sivut
Presidentti Niinistö korosti puheessaan, että jokaisen maan velvollisuus on taata kaikille lapsille mahdollisuus käydä koulua. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia