Presidentti Niinistö valmistautuu pitämään uudenvuodenpuheen. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Kanssaihmisten ymmärtäminen, sen tuoma yhteys muihin ja luottamus kansanvaltaan olivat tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen keskeinen teema 1. tammikuuta 2018.
Puheessaan presidentti Niinistö käsitteli muun muassa nuoria ja tulevaisuutta, itsenäisyyden juhlavuotta, sisällissotaa ja ilmastonmuutoksen vaatimaa pikaista toimintaa.
Syksyllä julkaistiin tutkimus, joka kartoitti nuorten turvallisuuden tunnetta. ”Viesti oli vakava, turvattomuus on tunkeutumassa heidän elinpiiriinsä. Uhan tunne ei niinkään nouse ulkoa vaan yhteiskuntamme sisältä, kuten esimerkiksi huolena toimeentulosta, eriarvoistumisesta tai maahanmuutosta.”
”Yhä edelleen Suomessa syrjäytyy nuoria, kiusaaminen jatkuu niin suoraan kuin somessa ja #metoo-liike on tuonut kaikkien tietoisuuteen kuinka paljon myös nuoria ahdistellaan. Paljon paranisi jos tunnettaisiin empatiaa tai ainakin osattaisiin toista ihmistä kunnioittaa. Olisi siis ymmärrys ja sen tuoma yhteys.”
”Tässä olen mukana, yhdessä”
Puheensa alussa presidentti Niinistö jakoi omia tuntemuksiaan päättyneestä juhlavuodesta. ”On ollut sykähdyttävää seurata kuinka ihmisten juhlamieli vuoden mittaan valtasi maan. On kerrattu menneet, katsottu tulevaan ja ennen kaikkea, tunnettu aitoa iloa omasta suomalaisuudestamme.”
Suomen suunta on ollut onnistunut ja sillä tiellä on hyvä jatkaa. ”Vuoden tunnus oli ’Yhdessä’; se koettiin menestyksemme salaisuutena ja myös tulevaisuutemme avaimena”, presidentti sanoi. Nuorten huoliin on vastattava herättämällä luottamus siihen, että vaikeudet voitetaan. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että kaikilla Suomessa on todellisuudessakin aito mahdollisuus.
Presidentti Niinistö muistutti itsenäisyytemme vaikeista alkuajoista: silloin emme olleet ”yhdessä” vaan perin pahoin erillään. ”Vuosien 1917 ja 1918 muistot ovat liki vastakkaiset. Ensin tapahtui parasta ja sitä seurasi pahinta, mitä kansakunta voi kohdata. Itsenäisyyden vuosi vaihtui sisällissodan vuodeksi, eikä edes pitkä aika ole kaikkia sen arpia peittänyt.”
”Historian suhteen on uskallettava olla rehellinen, sillä vain rehellisyys luo pohjan luottamukseen”, presidentti sanoi. ”Yhteisö on vahva, jos se kykenee käsittelemään myös kipeitä asioita. Menneisyyden kanssa on hierottava sovintoa.”
Osallisen kansallistunne
”Silti, jää kysymys vastakkaisista vuosista. Vasta vuosikymmenten myötä kasvoi täysi luottamus kansanvaltaan. Syntyi osallisen kansallistunnetta; tässä olen mukana, yhdessä.”
Presidentti Niinistö korosti, että erilaisista taustoista ja vakaumuksista huolimatta on eri mieltä olevia osattava kunnioittaa – voimme kuitenkin ymmärtää toisiamme. ”Ymmärrys ja sen tuoma yhteys, niiden viitoittamalla tiellä meidän on hyvä yhdessä jatkaa myös tästä eteenpäin.”
Puheessaan presidentti käsitteli myös Suomen taloustilannetta, joka ”hukatun vuosikymmenen” jälkeen parantunut. Vientimaana Suomi on riippuvainen ulkomaisesta kysynnästä, ja velkaantuneena keskuspankkien politiikasta. ”Rahapolitiikan tiukentaminen, johon jossain vaiheessa maailmalla väistämättä päädytään, johtaa haasteellisempaan tilanteeseen. Kohtuullinen varovaisuus on nyt paikallaan.”
Puuttuvat tuolit
”Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on vakaa, mutta maailmalla myllertää”, presidentti Niinistö sanoi. Hänen mukaansa näkyykin yhä selkeämmin, että Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat istuvat pöydissä, joissa maailman menoa säädellään. ”On sinänsä hyvä asia, että suurilla on keskusteluyhteys. Meidän kannaltamme ongelmana ovat ne puuttuvat tuolit: EU on jäänyt sivuosaan ja YK:n rooli tuntuu kutistuvan.”
Välissä on onneksi tilaa pienemmille, presidentti sanoi. ”Suomi tarjoaa mielellään hyviä palveluksia kun niille on kysyntää. Suomi toimiikin aktiivisesti vakautta ja vuoropuhelua tukien niin Itämerellä, arktisilla alueilla kuin maailmanlaajuisesti.”
Suomi tukee pääsihteeri Guterresin aloitetta YK:n uudistamisesta. Uudistus lisää toiminnan vaikuttavuutta ja vastuullisuutta. ”Ja se on oikein, koska puutteistaan huolimatta YK on korvaamaton toimija kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi”, presidentti sanoi.
Ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys
”Ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys vaan todellinen uhka”, presidentti totesi ja sanoi, että sen hillitsemiseksi on toimittava nopeasti. ”Monille meistä ymmärrys siitä on tullut myöhään ja olisi tullut vielä myöhemmin ilman niitä ihmisiä, jotka herätystä ovat soittaneet. Hyvä kun herättivät!”
Presidentin mukaan Suomi ottaa ja kantaa vastuuta. Olemme mm. sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon ja cleantech-teollisuuden kehittämiseen.
”Jokaisen meistä on otettava ja kannettava vastuuta; elämäntapamme tuottaa kriittiseksi käyvää kuormaa planeetallemme. Maailma ei ole vain meitä varten, se on jatkuvuutta varten. Ja se meidän on turvattava.”
Väestö kasvaa nopeimmin siellä, missä elinolosuhteet ovat niukat ja ilmastonmuutoksen vaikutukset suurimmat. ”Siksikin on autettava ja tuettava naisia kehitysmaissa astumaan eturiviin. Tyttöjen on saatava käydä koulunsa ja määrätä elämänsä suunta”, presidentti sanoi. ”Naisten panos on ollut korvaamaton Suomen omassa tarinassa. On vaikea kuvitella, miten ihmiskunnalla olisi varaa jättää tämä voima vapauttamatta.”
”Kaikki käy hyvin”
”Maailma muuttuu, mutta jotakin samaa jää. Jo Seitsemän veljeksen Juhani tiesi, kuinka ’Kaikki käy hyvin, jos vaan itse kukin kohdastamme harrastelemme yksimielisyyttä ja sovintoa. Mutta kas jos riitaa etsimme, niin kyllä löydämme aina syitä niskaharjastemme kohotteiksi'”, presidentti Niinistö päätti puheensa Aleksis Kiven sanoihin.
”Toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta!”
Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia