Presidentti Niinistö puhui Helsingin synagogassa 27. tammikuuta. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
”Me emme saa koskaan unohtaa tuota vaihetta historiastamme. Uhrilukujen lisäksi meidän on tärkeää tietää holokaustin vuoksi kuolleiden ihmisten tarinoita; keitä he olivat, mitä he tekivät työkseen, mitä olisivat aikuisina halunneet tehdä”, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Vainojen uhrien muistopäivän tilaisuudessa Helsingin synagogassa. Tiistaina 27. tammikuuta tuli kuluneeksi 70 vuotta Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapauttamisesta. ”Holokaustin on pysyttävä aina ihmiskunnan yhteisessä muistissa – jotta sellaista ei enää koskaan tapahtuisi.”
Viime aikoina olemme jälleen järkyttyneet näkemästänne, presidentti sanoi tilaisuudessa, jonka kutsuvieraina olivat mm. Israelin, Puolan ja Saksan suurlähettiläät. ”Pariisissa surmattiin julmalla tavalla ihmisiä heidän mielipiteidensä ja työnsä vuoksi. Sattumaa ei myöskään ollut samassa yhteydessä tehty isku juutalaiskauppaan. Viattomia ihmisiä surmataan koko ajan myös Nigeriassa, Pakistanissa ja Jemenissä.”
Terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden uhka on kasvanut, presidentti sanoi. ”Rasismia ja muukalaisvihaa sekä antisemitismiä on entistä selvemmin havaittavissa meidänkin yhteisöissämme. Myös viharikokset ja vihapuheet ovat tämän päivän ilmiöitä, joista yksikään valtio ei enää ole kuitenkaan vapaa. Näiden laittomien tekojen yksi tarkoitus on luoda turvattomuutta ja levittää pelkoa. Niillä halutaan suistaa tavallisen ihmisen ja toimivan yhteiskunnan arki pois raiteiltaan.”
Presidentti Niinistön mukaan hyökkäyksiin on vastattava demokratian keinoin, avoimuutta kunnioittaen ja oikeusvaltioperiaatteita korostaen. ”Demokraattinen ja moniarvoinen yhteiskunta perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, suvaitsevuuteen ja ihmisten väliseen tasa-arvoon. Suomi toimii näin ja näitä periaatteita Suomi myös edistää kansainvälisen yhteisön jäsenenä.”
Totuus on paras oikeudenmukaisuuden puolustaja
Ihmisillä on tarve ymmärtää ja löytää selityksiä kun käsittämätöntä pahaa tapahtuu, presidentti sanoi. ”Me voimme vain yrittää kuvitella, millaisia kysymyksiä Auschwitzin muurien sisällä on esitetty: Miksi? Miksi kukaan ei auta ja puutu??”
Vihantekojen takaa voi löytyä monia syitä, joihin on puututtava. ”Miten voisimme tunnistaa ja torjua ihmisen ajatuksiin pesiytynyttä äärimmäistä mutta hiljaista vihaa ennen kuin tuo viha tekee isännästään renkinsä?” presidentti kysyi.
”Mikään vääryyden kokemus ei voi koskaan, eikä missään tilanteessa, oikeuttaa loukkaamaan tai vahingoittamaan toista. Ei sanoin eikä teon. Se on aina väärin. Meidän on kunnioitettava myös heitä, jotka ovat kansamme eri mieltä”, presidentti sanoi. ”Totuus toimii parhaiten oikeudenmukaisuuden puolustajana.”
”Tänään muistamme ja kunnioitamme vainojen uhreja. Samalla on tärkeää muistaa ja kunnioittaa myös heitä, joilla on ollut uskallusta ja rohkeutta toimia vainoja vastaan. Heitä me tarvitsemme vielä tänäänkin.”
”Samaan aikaan tänään meidän tilaisuutemme kanssa Auschwitziin on palannut sen kauhuista 70 vuotta sitten selviytyneitä eri puolilta maailmaa. Muistojuhlassa kynttilät sytytetään yhdessä nuorten kanssa. Elämä siis jatkuu.”
Päämuistotilaisuuden Helsingin synagogassa järjesti Holokaustin Uhrien Muisto ry., yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja ulkoasiainministeriön kanssa. Vainojen uhrien muistopäivää vietetään Euroopan juutalaisten kansanmurhan, holokaustin, ja muiden toisen maailmansodan ajan joukkomurhien uhrien muiston kunnioittamiseksi 27. tammikuuta.