Presidentti Niinistö virallisella vierailulla Etiopiassa

Presidentti Sauli Niinistö oli yksi pääpuhujista naisten taloudellista voimaantumista käsittelevässä tilaisuudessa yhdessä presidentti Sahle-Work Zewden ja YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcukan kanssa. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Sauli Niinistö oli yksi pääpuhujista naisten taloudellista voimaantumista käsittelevässä tilaisuudessa yhdessä presidentti Sahle-Work Zewden ja YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcukan kanssa. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki virallisen vierailun Etiopiaan 15.–16. lokakuuta 2019. Vierailulla painottuivat etenkin rauha ja uudistukset, naisten ja tyttöjen asema, ilmastonmuutos sekä Euroopan ja Afrikan välinen yhteistyö.

Vierailu käynnistyi tiistaina Etiopian presidentti Sahle-Work Zewden sekä tuoreen rauhannobelistin, Etiopian pääministerin Abiy Ahmedin tapaamisilla. Presidentti Sahle-Work Zewden kanssa pitämässään yhteisessä lehdistötilaisuudessa presidentti Niinistö nosti esille Etiopiassa tehdyn työn rauhan saavuttamiseksi Etiopian ja Eritrean välillä: ”Tällä on suuri merkitys myös globaalisti. Tämä on esimerkki siitä, että pitkäkestoinen konflikti voidaan ratkaista. Se on rohkaiseva viesti meille kaikille.”

Presidentit käsittelivät kahdenvälisissä keskusteluissaan lisäksi naisten ja tyttöjen asemaa sekä ilmastonmuutosta, jotka ovat hyvin ajankohtaisia aiheita myös Etiopiassa. Etiopia on viime vuosina vahvistanut naisten asemaa politiikassa ja yhteiskunnassa. Presidentti Niinistön mukaan tämä on yksi toimivan yhteiskunnan edellytyksistä: ”Uskon, että Suomessa meillä ei olisi hyvinvointivaltiota, jos emme olisi avanneet ovia tytöille ja naisille.”

Päättäväisyydellä rauhaan

Myöhemmin päivällä presidentti Niinistö jatkoi samoista aiheista myös pääministeri Abiy Ahmedin kanssa. Etiopia muun muassa istutti viime kesänä yhdessä päivässä jopa 300 miljoonaa puuta. Presidentti Niinistö kertoi olevansa tyytyväinen siihen, että julkilausumien sijasta on nyt edetty tekoihin ja konkretiaan. ”Olen Suomessa yrittänyt puhua samaa. Esimerkiksi ruoantähteistä luopumisesta ja kierrätyksestä meillä oli samanlaisia ajatuksia. Asennemuutoksen merkitys on valtavan suuri”, hän sanoi suomalaismedialle tapaamisen jälkeen.

Presidentti Niinistö myös kehui pääministeri Abiyn päättäväisyyttä rauhan saavuttamiseksi ja esimerkiksi demokratiauudistusten läpiviennissä. ”Tietyllä tavalla on vaikuttavaa, kun havaitsee ihmisessä sellaista päättäväisyyttä, että nyt mennään eteenpäin. Asenne on tärkeä”, hän totesi.

Lisäksi presidentti Niinistö ja pääministeri Abiy keskustelivat Euroopan ja Afrikan yhteistyöstä. Presidentti kertoi, että Abiyn mukaan yhä useampi afrikkalainen johtaja pitää Eurooppaa keskeisenä yhteistyökumppanina. EU:n tulisi kuitenkin kyetä tekemään vahvempaa ja yhtenäisempää ulkopolitiikkaa. ”Kiina ja Turkki ovat täällä aktiivisia, mutta Afrikka on lähellä Eurooppaa ja meillä on paljon yhteisiä kiinnostuksen aiheita. Euroopalla pitää olla täällä jonkinlainen asema”, hän sanoi.

Presidentti Sauli Niinistö tapasi Etiopian pääministeri Abiy Ahmedin Addis Abebassa 15. lokakuuta 2019. Pääministeri Abiy palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla viime viikolla. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Ilmastonmuutos vaatii konkretiaa

Myöhemmin iltapäivällä presidentti Niinistö puhui lisää ilmastonmuutoksesta Climate Action: Results We Can Measure -seminaarissa. Puheessaan presidentti Niinistö korosti tarvetta konkreettisille teoille: ”Tavoitteet ovat vasta alku. Ainoastaan todennettavissa olevat tulokset merkitsevät. Konkreettiset teot ovat uskottava esimerkki muille.”

Hän huomautti, että ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät vaaranna vain kestävää taloudellista kehitystä: ”Ne uhkaavat myös rauhaa ja turvallisuutta.”

Presidentti Niinistö otti esille myös Suomen ja Chilen johtaman valtionvarainministerien ilmastokoalition ja sen roolin ilmastonmuutoksen ehkäisyssä: ”Valtionvarainministerit hallitsevat tehokkaita välineitä kannustimien ja rahoitusvirtojen ohjaamiseksi. Jos nämä välineet verotuksesta verosuunnitteluun, julkisista investoinneista hankintoihin todella alkavat toimia ilmaston hyväksi, tulokset ovat välittömiä ja konkreettisia. Heidän kanssaan hiilineutraalista maailmasta tulee paljon realistisempi tavoite. Koalitiossa on jo yli 40 jäsentä, mukaan lukien Etiopia ja Suomi.”

Naiset, talous ja tasa-arvo

Presidentti Niinistön virallisen vierailun ensimmäisen päivän päätti naisten taloudellista voimaantumista käsittelevä She For Business -tilaisuus. Presidentti Niinistö isännöi tilaisuutta yhdessä YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcukan kanssa. Tilaisuuden kunniavieraana oli Etiopian presidentti Sahle-Work Zewde. Presidentti Niinistö on toiminut UN Womenin maailmanlaajuisen HeForShe-tasa-arvoliikkeen lähettiläänä vuodesta 2015 lähtien.

”Naisten osallisuus ja sukupuolten tasa-arvo ovat välttämättömiä kestävälle rauhalle ja kehitykselle”, presidentti Niinistö sanoi puheessaan.

Hän totesi naisten olevan liian edustettuina varallisuuspyramidin alaosassa. Yksi keskeisistä toimenpiteistä köyhyyden vähentämiseksi onkin hänen mukaansa tyttöjen koulutuksen saatavuuden parantaminen. Tarve on tukea tyttöjä ja nuoria naisia heidän koulutuksensa alkumetreiltä valmistumiseen saakka.

Naisten taloudellisen voimaantumisen tukemisessa presidentti Niinistö otti esille myös yksityissektorin roolin. ”Sosiaalisesti vastuulliset yritykset voisivat luoda työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia vaikeissa olosuhteissa eläville naisille.”

Tyttöjen ja naisten oikeudet ovat yksi Suomen tärkeimmistä kehitysapukohteista Etiopiassa koulutuksen, maaseudun taloudellisen kehityksen sekä veden ja sanitaation lisäksi.

Tasavertaisempaa kumppanuutta ja inklusiivista koulutusta

Vierailun toinen päivä alkoi tapaamisella Afrikan unionin komission puheenjohtaja Moussa Faki Mahamatin kanssa. Tapaamisessa esillä olivat muun muassa Afrikan unionin reformit, Euroopan ja Afrikan välinen kumppanuus sekä naisten ja tyttöjen asema.

Presidentti Niinistö totesi tapaamisen jälkeen suomalaismedialle, että Euroopan ja Afrikan välille haetaan yhä tasavertaisempaa kumppanuutta. Elinkeinoelämän yhteistyössä täysin normaalia tasavertaisuutta olisi hyvä tavoitella myös kehitysyhteistyössä. Presidentti Niinistö kertoi esitelleensä puheenjohtaja Fakille ajatustaan siitä, että Euroopan maiden pitäisi koota voimansa kehitysyhteistyössä paremmin, sen sijaan että kaikki jäsenmaat ja niiden tukemat lukuisat kansalaisjärjestöt tekevät omaa työtään toisistaan tietämättäkin.

Afrikan unionin vierailun jälkeen presidentti jatkoi Suomen tukemaan Hamle 19 -alakouluun, jossa hän yhdessä Etiopian opetusministeri Tilaye Geten kanssa tapasi koulun oppilaita, opettajia ja oppilaiden vanhempia. Hän keskusteli oppilaiden kanssa muun muassa opetuksesta ja Suomesta sekä kiitti koulun johtajaa ja Etiopian opetusministeriä hyvästä yhteistyöstä opetussektorilla: ”On ollut hienoa nähdä pitkäaikaisen yhteistyömme saavutuksia, nähdä iloisia lapsia oppimassa uusia asioita. Se on kaikkein tärkeintä.”

Koulutus on yksi Suomen tärkeimmistä kehitysyhteistyökohteista Etiopiassa maankäytön hallinnan sekä veden ja sanitaation lisäksi. Opetussektorilla painopisteenä on inklusiivinen koulutus eli opetustilojen suunnittelu ja opetuksen kehittämisen tukeminen niin, että erityistarpeiset lapset ja etenkin tytöt otetaan huomioon. Hamle 19 -koulu on yksi esimerkki Suomen antamasta tuesta inklusiiviselle koulutukselle.

Presidentti osallistui keskiviikkona myös Afrikan unionin yhdessä UN Womenin kanssa järjestämään HeForShe-tilaisuuteen yhdessä Afrikan unionin komission puheenjohtaja Moussa Faki Mahamatin ja UN Womenin pääjohtaja Phumzile Mlambo-Ngcukan kanssa. Lisäksi ohjelmassa oli presidentti Sahle-Work Zewden presidentti Niinistön virallisen vierailun kunniaksi emännöimä lounas.

Kyseessä oli ensimmäinen presidenttitason vierailu Suomen ja Etiopian välillä sekä presidentti Niinistön ensimmäinen virallinen vierailu Afrikassa. Presidentti Niinistön seurueeseen kuului myös kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.