Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat Ukrainan tilanteesta sekä Suomen osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan

Valtioneuvoston viestintäosasto
Tiedote 426/2014
3.10.2014

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kokoontuivat perjantaina 3. lokakuuta 2014.

Itä-Ukrainan tulitaukosopimuksen myötä väkivaltaisuudet Donetskin ja Luhanskin alueilla ovat vähentyneet, joskin tulitaukoa on rikottu toistuvasti.  Puskurivyöhykkeen perustaminen ja raskaan aseistuksen vetäminen rintamalinjalta ovat myönteisiä askeleita. Suomi katsoo, että pyrkimyksiä poliittisen ratkaisun löytämiseksi on jatkettava. On tärkeää, että EU antaa vahvan tukensa Ukrainalle ja presidentti Poroshenkolle tulitaukopöytäkirjan toimeenpanossa ja tilanteen vakauttamisessa. Tulitauko edesauttaa vaalien järjestämistä suunnitellusti 26. lokakuuta. Ukrainan hallinnon uudistuksia ja korruptionvastaista työtä on vietävä eteenpäin viipymättä. Donetskin alueelta löydetyt merkitsemättömät haudat täytyy tutkia riippumattomasti ja saattaa syylliset vastuuseen teosta. Venäjän pitää vetää pois kaikki sotilaansa ja aseistuksensa Ukrainasta. Rajavalvontayhteistyö on aloitettava.

Itä-Ukrainan humanitaarinen tilanne on vakava ja vaatii kansainvälisen yhteisön tukea. Maan sisäisesti siirtymään joutuneita on YK:n mukaan jo lähes 300 000 henkilöä ja noin 340 000 on paennut taisteluita ulkomaille. Suomi on tänä vuonna antanut Ukrainaan humanitaarista apua kansainvälisen punaisen ristin (ICRC) kautta 500 000 euroa ja YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) kautta 500 000 euroa.

Suomi tukee Etyjin toimia Ukrainan tilanteen vakauttamiseksi. Nyt tulitaukoa tarkkailevan mission vahvuus tulisi nostaa enimmäiskokoon 500 tarkkailijaan. Mission tehtäviin kuuluu myös puskurivyöhykkeen ja Venäjän vastaisen rajan valvonta Itä-Ukrainassa. Suomi lisää rahoitustaan ja tarkkailijoitaan missiolle.

Edistyminen EU:n, Ukrainan ja Venäjän välisissä kaasuneuvotteluissa on tärkeä osa tilanteen ratkaisua. Venäjän asevoimien keskittäminen Krimille sekä Krimin tataareihin kohdistuva painostus aiheuttavat huolta. EU:n pakotteet ovat edelleen perusteltuja Venäjän toimintaan vaikuttamiseksi.

Valiokunta käsitteli myös Suomen osallistumista sotilaalliseen kriisinhallintaan. EU on valmistelemassa joulukuussa päättyvän Keski-Afrikan tasavallan EUFOR RCA -operaation jatkamista enintään kuudella kuukaudella. Tällä tuetaan tehtävien luovuttamista YK:n rauhanturvaoperaatiolle. Suomi valmistautuu vastaavasti jatkamaan osallistumistaan operaatiossa enintään 30 sotilaalla. Valiokunta keskusteli myös mahdollisuudesta jatkaa Suomen osallistumista YK:n UNIFIL-rauhanturvaoperaatioon Libanonissa toukokuun 2015 jälkeen. Asia tulee valiokunnan käsittelyyn linjattavaksi myöhemmin syksyllä.

Valiokunnalle esitettiin katsaus Oslon rypäleasesopimuksen toimeenpanosta ja tähän liittyvästä kansainvälisestä tilanteesta. Suomen kannalta olosuhteissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka mahdollistaisivat sopimukseen liittymisen.

Lisätietoa: osastopäällikkö Terhi Hakala, p. 0295 351 300 (Ukrainan tilanne) ja osastopäällikkö Kirsti Kauppi, p. 0295 351 561, ulkoasiainministeriö sekä yksikön johtaja Helena Partanen, p. 0295 140 310, puolustusministeriö (kriisinhallinta, rypäleasesopimus).